Pedagogiset mallit selailtavissa

Disco idipsum -hankkeen tuottamat ensimmäiset ainekohtaiset mallit ovat nyt selailtavissa. Lisää malleja ilmestyy selailuun sitä mukaa kun niitä valmistuu. Voit kuitenkin jo tutustua ensimmäisiin tiivistelmiin ja ottaa ideoita omaan opetukseesi.

Löydät mallit tämän blogin oikeasta reunasta ”pedagogiset mallit” -sivun alta. Jokaisesta mallista on tarkoitus julkaista mallin tekijän omin sanoin vapaamuotoisesti kertoma juttu, jossa avataan selailtavaa tiivistelmää hieman enemmän.

Turun opettajankoulutuslaitos on tehnyt tiivistä yhteistyötä opetiimiläisten kanssa. Yhteistyön tuloksena opettajien ideoista on syntynyt uuteen opetussuunnitelmaan sopivia ja käyttökelpoisia tunti- ja jaksovinkkejä. OKL:n edustajana hankkeessa on toiminut professori Mirjamaija Mikkilä-Erdmann.

Kuvassa Rita Lappalaisen oppilaat tutkivat ihmiskehon toimintaa ja valmistavat omia esitelmiään mm. tietokoneen avulla.

Topeliuksen koulun Suomi100 –seppoillen

Topeliuksen koulun kieliluokat osallistuivat monialaisena oppimispäivänään suureen Suomi100 –seikkailuun, joka käynnistyi Vimmasta. Oppilaat työskentelivät kolmen hengen ryhmissä ja suorittivat tehtäviä valitsemissaan kohteissa. Jokainen ryhmä tuotti päivän aluksi kuunnelman, haastattelun tai radio-ohjelman valitsemastaan Suomi100 –aiheesta. Tuomarit kuulivat muun muassa Martti Ahtisaaren työstä ja CMI:stä, nuorten visiosta Suomen seuraaville 100 vuodella ja merkittävien suomalaisten henkilöiden esittelyjä.

Päivän aikana jokainen ryhmä vieraili Sibelius-museossa, jossa ohjeet kuultiin ruotsiksi, kysymyksiin vastattiin ranskaksi ja keskustelua käytiin suuhun sopivimmalla kielellä. Toinen kaikille yhteinen kohde oli Turun yliopistolla, jossa oppilaat tutustuivat pohjoismaisten kielten laitoksen opiskelijoiden ohjaamina teemaan liittyvään sanastoon molemmilla kotimaisilla.


Yhdistä oikein på svenska – Turun yliopiston pohjoismaisten kielten laitoksen opiskelijat järjestivät oppilaille työpajan osana Suomi100 –seikkailua.

Pisteitä pääsi keräämään yhteisten kohteiden lisäksi Tuomiokirkon ympäristössä, Aboa Vetus Ars Novan kulmilta, kirjastosta ja Vanhalta Suurtorilta. Pisteitä karttui muun muassa, kun suunnitteli satavuotisen Suomen kunniaksi uuden urheilulajin, kirjoitti ja lausui monikielisen runon elämästä Tuomiokirkon ympäristössä aikaa sitten, mittaamalla montako peninkulmaa on Vanhan Suurtorin reuna, listaamalla Suomen virallisen nimen mahdollisimman monella kielellä, suunnittelemalla ranskaa puhuville turisteille ohjelman Turussa vierailua vasten, kuvaamalla itsensä ja ryhmänsä Tuomiokirkkopuiston metallisten miesten kanssa sekä vastaamalla kirjaston historiaan liittyviin kysymyksiin.


#meidänturku – Les loups -joukkueen ottama kuva osana kilpailua.

Tuomareina päivän aikana toimivat kieliluokkien opettajat Josselin Vasseur, Venla Valta, Nora Färm, Anniina Kapanen ja Satu Koistinen. Tuomarit saivat arvioitaviksi erilaisia vastauksia niin videoina, äänitiedostoina, kuvina kuin teksteinäkin. Vastaukset olivat monipuolisia, hauskoja ja luovia.

Oli hienoa huomata, että tällaisessa oppimispäivässä oppilaat pääsevät luontevasti harjoittamaan kaikkia laaja-alaisen osaamisen tavoitteita. Pelillisyys tuo oppimiseen hauskuutta, huumoria ja hyvää mieltä sekä oppilaille että opettajille. Tehtävien monipuolisuus mahdollisti sen, että päivään mahtui monien eri oppiaineiden sisältöjä. Oppilaat pääsivätkin päivän aikana tuomaan esiin taitonsa muun muassa historiassa, matematiikassa, kielissä, urheilussa ja taito- ja taideaineissa. Lisäksi liikkuminen itsenäisesti kotikaupungissa kartan avulla toi oman lisänsä oppimiseen”, kertoo kieltenopettaja Anniina Kapanen Topeliuksen koulusta.

Opettajat seurasivat joukkueiden liikkeitä puhelimen gps-paikannuksen ansiosta Seppo-pelialustalla ja antoivat jokaisesta suoritetusta tehtävästä palautetta pisteiden ja kommenttien muodossa. Kaikki joukkueet selviytyivät suunnistamisesta ja tehtävistä mainiosti. Tekniikka ja verkkoyhteydetkin suosivat Suomi100 -seikkailijoita ja tuomareita. Suomi100 –seikkailu löytyy Seppo-pelialustan jaetuista pelipohjista, joten se on muiden käytettävissä tulevissa Suomi100 tai Turku-seikkailuissa.


Seppo-tuomarin ohjausnäkymä

Voittajaksi nousi lopulta joukkue nimeltä Les Pères Noël (Niko, Hanna ja Ingrid 8A:lta) pistemäärällä 82 400. Tuomaristo onnittelee voittajien lisäksi kaikkia seikkailuun osallistuneita innokkaita seppoilijoita!


Voittajajoukkueen Hannan ja Nikon ottama kuva seikkailun päätepysäkiltä. Kuvassa Ingrid.

Oppilaat arvioivat suoriutumistaan ryhminä päivän viimeisessä osiossa. Alla muutamia kommentteja poimittuina oppilaiden vastauksista:

”Sää voisi olla lämpimämpi mutta muuten oli todella kivaa!!”
”Oli kiva päivä! Kaupungilla liikkuminen oli hauskaa. Päivä onnistui hyvin.”
”Peli ja tehtävät olivat kivoja. Ryhmissä toimiminen oli myös kivaa. Jotain erilaista kuin normaalit koulupäivät. Ei ilmennyt mitään erityisiä ongelmia.”
”Kisa oli onnistunut ja hyvin toteutettu. Oli hauskaa vierailla eri kohteissa.”

Kommenteissa kiiteltiin myös ryhmän jäseniä aidosta voittamisen halusta ja siitä, ettei kukaan poikkeuksellisesti valittanut opiskelusta.

Kirjoittanut: Satu Koistinen

Turkulaiset opetusinnovaatiot HundrED-alustalla

Viime viikolla lanseerattu HundrED-sivusto 100 + 100 opetusinnovaatiolle esittelee myös kaksi turkulaista hanketta:

eTapIt100 – Suuri opetuspelikokeilu (Maarit Savolainen / TOP-keskus), jonka tavoitteena oli kerätä Turun kouluista 100 oppimispeliä. Hankkeeseen osallistui lopulta n. 900 oppilasta, jotka tekivät huikeat 700 peliä.

Kouluruokalasta kouluravintolaksi (Cygnaeus skola), joka nostaa kouluruoan arvostusta ja osallistaa niin oppilaat kuin vanhemmatkin kouluruokakeskusteluun.


Kuva: eTapIt (kurkkaa lisää kuvia hankkeen Instagram-sivuilta)

Askelia digiviidakossa

Digitalisaatio on sana, johon törmäämme nyt kaikilla elämänaloilla, myös koulutuksessa. Teknologian lisääntyminen arjessa herättää tunteita laidasta laitaan. Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteerin tehtävät juuri jättänyt Kaisa Vähähyyppä totesi blogikirjoituksessaan  digitalisaatiosta viisaasti: ”Siitä ei tarvitse innostua eikä sitä tarvitse inhota. Se on olemassa ja ympärillämme joka tapauksessa”. Koulun tehtävänä on valmistaa lapsia ja nuoria vallitsevaan – ja tulevaan – yhteiskuntaan sen monet eri vivahteet huomioiden. Kaikki ei ole digiä, mutta digiä on vähän kaikessa. Eikä vähiten opetussuunnitelmassa.

Parhaillaan tieto- ja viestintäteknologian (TVT) rooli peruskoulun arjessa on kasvamassa nk. päätelaiteprojektin edetessä. Tätä kirjoitettaessa Turun neljäsluokkalaiset ovat saaneet iPadinsä ja seiskaluokkalaisistakin jo suurin osa kannettavan tietokoneensa. Oppilaalle luovutettu laite on kuitenkin vasta alkusysäys, muutoksen mahdollistaja. Oleellisinta on, mitä luokissa tapahtuu nyt, kun teknologian hyödyntäminen on mahdollista milloin tahansa, joustavasti muiden työtapojen lomassa. Emme ole enää sidottuja 45-minuuttisten ”tietokonetuntien” ja ”kirjatuntien” vuorotteluun.

Tässäkin asiassa avainasemassa on opettaja. Tarvitaan opettajan tietoista ohjausta ja työtapojen harkittua valintaa, jotta teknologia asettuu sille sopivaan rooliin oppimisen välineenä ja nykyaikaisena tietotyökaluna. Ilman opettajan aktiivista panosta teknologia jää hyödyntämättä tai sen pedagoginen anti olemattomaksi.

Vaikka laitteiden levitys on jo hyvässä vauhdissa, matkamme on vasta alussa. Tavoitteenamme on se, että iPadeistä ja kannettavista tietokoneista tulee luonteva osa oppimisen välineistöä, mutta tähän tavoitteeseen ei päästä hetkessä. Tärkeintä nyt on, että emme jää paikallemme, vaan kaikki yhdessä liikumme eteenpäin – omista lähtökohdistamme, omaa vauhtiamme. Ei ole välttämätöntä loikkia, kunhan jokainen ottaa sopivan mittaisen askeleen toisensa perään kohti tavoitetta. Myös pienet harha-askeleet kuuluvat asiaan. Maaliin ei ole yhtä oikeaa reittiä.

Tieto- ja viestintäteknologian soveltamisen eri asteita on kuvannut havainnollisesti Ruben R. Puentedura, jonka SAMR-malli havainnollistaa neljä eri tasoa, jolla teknologiaa voidaan hyödyntää oppimisessa. Ensimmäisellä tasolla (Substitution) aikaisemmin esim. paperilla ja kynällä tehty oppimistehtävä on siirretty sellaisenaan sähköiseen muotoon. Viimeisellä tasolla (Redefinition) teknologiaa käytetään oppimistehtäviin kokonaan uusilla tavoilla, jotka eivät olisi mahdollisia ilman teknologiaa. Mitä korkeammalle tasolle päästään, sitä suurempi tutkimusten mukaan on teknologian vaikutus oppimiseen.

Puenteduran mallissa ei kuitenkaan ole tarkoitus loikata suoraan huipulle, vaan niin opettaja kuin oppilaskin etenevät oppimisessaan askelmalta toiselle. Lähde sinäkin liikkeelle portaalta, jonka koet sinulle sopivimmaksi ja jalansijan tuntuessa varmemmalta, kurottele kohti seuraavia askelmia.  Et ole tällä tutkimusmatkalla yksin. Oman koulusi opekollegoiden ja esimiehen lisäksi mm. TOP-keskus, tutoropettajat ja TVT-vastaavat ovat apunasi, kun tarvitset tukea, koulutusta tai neuvoja.


Kuva: TOP-keskuksen tiedote 1986

Kirjoittanut: Jouni Paakkinen, TOP-keskus

Esittelyssä TOP-tutorit

Kaikki turkulaiset 4-. ja 7.-luokkalaiset saavat tänä syksynä käyttöönsä päätelaitteet. Tuntuuko sen tuoma pedagoginen haaste luissa ja ytimissä? Haluaisitko tukea ideointiin, tai jonkun jakamaan oppituntiasi samanaikaisopetuksen tyyliin – vai haluatteko kenties koulussa isommallekin porukalle täsmätsemppikoulutuksen? Oman koulun tutoreiden lisäksi voit ottaa yhteyttä TOP-tutoreihin – varaamalla heidät suoraan Outlook-kalenterista! Kurkkaa tästä videosta, keitä he ovat ja miten yhteydenotto käytännössä luonnistuu.