Turkulaiset opetusinnovaatiot HundrED-alustalla

Viime viikolla lanseerattu HundrED-sivusto 100 + 100 opetusinnovaatiolle esittelee myös kaksi turkulaista hanketta:

eTapIt100 – Suuri opetuspelikokeilu (Maarit Savolainen / TOP-keskus), jonka tavoitteena oli kerätä Turun kouluista 100 oppimispeliä. Hankkeeseen osallistui lopulta n. 900 oppilasta, jotka tekivät huikeat 700 peliä.

Kouluruokalasta kouluravintolaksi (Cygnaeus skola), joka nostaa kouluruoan arvostusta ja osallistaa niin oppilaat kuin vanhemmatkin kouluruokakeskusteluun.


Kuva: eTapIt (kurkkaa lisää kuvia hankkeen Instagram-sivuilta)

Suomi100 – liikuntahaaste

Ilolla liikkeelle! Hannunniitun koulun Liikkuva koulu -kehittämisryhmä on tehnyt materiaalin Suomi100-henkiselle liikuntahaasteelle. Tavoitteena kullekin oppilaalle (tai miksei opettajallekin!) on 100 kertaa 100 liikuntasuoritusta, ja tätä kautta lisätä lasten liikettä ja kehittää perusliikuntataitoja. Liikuntatehtävät soveltuvat niin väli- kuin oppitunteihinkin tai miksei vaikka kotona tehtäväksi!

Materiaalista löytyy tulostettavien tehtäväsivujen lisäksi QR-koodeja videoesimerkkeihin, jotka löytyvät myös hankkeen YouTube-kanavalta.

Vielä ehtii! Klikkaa kuvasta päästäksesi käsiksi liikuntahaasteen materiaaliin:

Materialet på svenska (klicka på bilden):

 

Valokeilassa: Olli-Pekka Heinonen, OPH, ja Laura Juvonen, Teknologiateollisuus

Palvelualuejohtaja Tommi Tuominen piipahti tällä viikolla Suurten kaupunkien sivistystoimen huippujohtajaseminaarissa. Käy kurkkaamassa maistiainen seminaarin annista alla olevissa videoissa.

Paussin Valokeilassa on tänään Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen, jonka terveiset perusopetuksen kehittäjille voit katsoa tästä:

Valokeilassa on myös Yksikön johtaja Laura Juvonen Teknologiateollisuudesta: Millaista osaamista tarvitsemme tulevaisuudessa? Mitä tarvitaan maailman suurten ongelmien ratkaisuun? Juvonen kertoo videolla myös Teknologiateollisuuden yläkouluille ja lukioille suunnatusta MyTech-ohjelmasta, joka tarjoaa opettajille työkaluja ilmiölähtöiseen oppimiseen. Ohjelman puitteissa jo toteutettuihin projekteihin voi tutustua Tarinoita oppimisesta -sivulla.

Askelia digiviidakossa

Digitalisaatio on sana, johon törmäämme nyt kaikilla elämänaloilla, myös koulutuksessa. Teknologian lisääntyminen arjessa herättää tunteita laidasta laitaan. Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteerin tehtävät juuri jättänyt Kaisa Vähähyyppä totesi blogikirjoituksessaan  digitalisaatiosta viisaasti: ”Siitä ei tarvitse innostua eikä sitä tarvitse inhota. Se on olemassa ja ympärillämme joka tapauksessa”. Koulun tehtävänä on valmistaa lapsia ja nuoria vallitsevaan – ja tulevaan – yhteiskuntaan sen monet eri vivahteet huomioiden. Kaikki ei ole digiä, mutta digiä on vähän kaikessa. Eikä vähiten opetussuunnitelmassa.

Parhaillaan tieto- ja viestintäteknologian (TVT) rooli peruskoulun arjessa on kasvamassa nk. päätelaiteprojektin edetessä. Tätä kirjoitettaessa Turun neljäsluokkalaiset ovat saaneet iPadinsä ja seiskaluokkalaisistakin jo suurin osa kannettavan tietokoneensa. Oppilaalle luovutettu laite on kuitenkin vasta alkusysäys, muutoksen mahdollistaja. Oleellisinta on, mitä luokissa tapahtuu nyt, kun teknologian hyödyntäminen on mahdollista milloin tahansa, joustavasti muiden työtapojen lomassa. Emme ole enää sidottuja 45-minuuttisten ”tietokonetuntien” ja ”kirjatuntien” vuorotteluun.

Tässäkin asiassa avainasemassa on opettaja. Tarvitaan opettajan tietoista ohjausta ja työtapojen harkittua valintaa, jotta teknologia asettuu sille sopivaan rooliin oppimisen välineenä ja nykyaikaisena tietotyökaluna. Ilman opettajan aktiivista panosta teknologia jää hyödyntämättä tai sen pedagoginen anti olemattomaksi.

Vaikka laitteiden levitys on jo hyvässä vauhdissa, matkamme on vasta alussa. Tavoitteenamme on se, että iPadeistä ja kannettavista tietokoneista tulee luonteva osa oppimisen välineistöä, mutta tähän tavoitteeseen ei päästä hetkessä. Tärkeintä nyt on, että emme jää paikallemme, vaan kaikki yhdessä liikumme eteenpäin – omista lähtökohdistamme, omaa vauhtiamme. Ei ole välttämätöntä loikkia, kunhan jokainen ottaa sopivan mittaisen askeleen toisensa perään kohti tavoitetta. Myös pienet harha-askeleet kuuluvat asiaan. Maaliin ei ole yhtä oikeaa reittiä.

Tieto- ja viestintäteknologian soveltamisen eri asteita on kuvannut havainnollisesti Ruben R. Puentedura, jonka SAMR-malli havainnollistaa neljä eri tasoa, jolla teknologiaa voidaan hyödyntää oppimisessa. Ensimmäisellä tasolla (Substitution) aikaisemmin esim. paperilla ja kynällä tehty oppimistehtävä on siirretty sellaisenaan sähköiseen muotoon. Viimeisellä tasolla (Redefinition) teknologiaa käytetään oppimistehtäviin kokonaan uusilla tavoilla, jotka eivät olisi mahdollisia ilman teknologiaa. Mitä korkeammalle tasolle päästään, sitä suurempi tutkimusten mukaan on teknologian vaikutus oppimiseen.

Puenteduran mallissa ei kuitenkaan ole tarkoitus loikata suoraan huipulle, vaan niin opettaja kuin oppilaskin etenevät oppimisessaan askelmalta toiselle. Lähde sinäkin liikkeelle portaalta, jonka koet sinulle sopivimmaksi ja jalansijan tuntuessa varmemmalta, kurottele kohti seuraavia askelmia.  Et ole tällä tutkimusmatkalla yksin. Oman koulusi opekollegoiden ja esimiehen lisäksi mm. TOP-keskus, tutoropettajat ja TVT-vastaavat ovat apunasi, kun tarvitset tukea, koulutusta tai neuvoja.


Kuva: TOP-keskuksen tiedote 1986

Kirjoittanut: Jouni Paakkinen, TOP-keskus

Positiivisuus on vakava asia

Logomon Move-sali oli tupaten täynnä iloista ope-energiaa 20.9.2017, kun Kaisa Vuorinen piti työpajaa positiivisesta pedagogiikasta ja vahvuuksien löytämisestä.

Perusopetuksen palvelualuejohtaja Tommi Tuominen avasi tilaisuuden.

Jäikö nopeasti täyteen tullut koulutus väliin? Kuuntele tästä Kaisan tiivistys siitä, mitä positiivinen pedagogiikka oikein on, miten opettaja voi auttaa oppilasta löytämään omia vahvuuksiaan – ja missä välissä sen ehtii koulupäivän aikana tehdä?

 

Esittelyssä TOP-tutorit

Kaikki turkulaiset 4-. ja 7.-luokkalaiset saavat tänä syksynä käyttöönsä päätelaitteet. Tuntuuko sen tuoma pedagoginen haaste luissa ja ytimissä? Haluaisitko tukea ideointiin, tai jonkun jakamaan oppituntiasi samanaikaisopetuksen tyyliin – vai haluatteko kenties koulussa isommallekin porukalle täsmätsemppikoulutuksen? Oman koulun tutoreiden lisäksi voit ottaa yhteyttä TOP-tutoreihin – varaamalla heidät suoraan Outlook-kalenterista! Kurkkaa tästä videosta, keitä he ovat ja miten yhteydenotto käytännössä luonnistuu.