Kuntoutus on terveydenhuoltoon kuuluvaa palvelu. Kun varhaiskasvatuksen henkil\u00f6st\u00f6 tekee yhteisty\u00f6t\u00e4 lapsen kuntouttavan tahon kanssa, on kyse monialaisesta yhteisty\u00f6st\u00e4 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkil\u00f6iden ja varhaiskasvatuksen henkil\u00f6st\u00f6n v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n
Lapsi voi saada kuntoutusta esimerkiksi vamman, sairauden tai kehitysviiv\u00e4stym\u00e4n vuoksi. L\u00e4\u00e4kinn\u00e4llist\u00e4 kuntoutusta on esimerkiksi puheterapia, toimintaterapia, fysioterapia ja apuv\u00e4linepalvelut. Kuntoutuksen muodot, sis\u00e4lt\u00f6, kesto ja tavoitteet ovat moninaisia ja vaihtelevia.\u00a0 Esimerkiksi lapsen ravitsemusterapeutti, diabeteshoitaja tai epilepsiahoitaja voi ohjata varhaiskasvatuksen henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 lapsen ruokavalioon tai sairaudenhoitoon liittyviss\u00e4 asioissa, tai toimintaterapeutti pit\u00e4\u00e4 lapsen terapiak\u00e4ynnin lapsen varhaiskasvatusp\u00e4iv\u00e4n yhteydess\u00e4.<\/p>\n
Lapsen tuen tarpeiden ollessa suuret varhaiskasvatuksen, lasta kuntouttavien tahojen ja huoltajien suunnitelmallinen yhteisty\u00f6 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Parhaimmillaan lapsen kuntoutus ja varhaiskasvatuksen pedagogiikka integroituvat ja molemmat tukevat toisiaan. Hyv\u00e4n yhteisty\u00f6n rakentuminen vaatii aikaa ja sit\u00e4 edist\u00e4\u00e4 avoimuus ja luottamus eri toimijoiden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n
Yhteisty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n huoltajien luvalla lapsen etu ensisijalla. Huoltajan osallisuus yhteisty\u00f6ss\u00e4 tukea oman lapsen kasvua ja oppimista. Huoltajan kanssa voidaan sopia, ett\u00e4 lapsen kuntouttava taho kutsutaan mukaan vasukeskusteluun, jossa sovitaan tarkemmin tavoista, joilla pidet\u00e4\u00e4n yhteytt\u00e4 ja tehd\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4. Yhteisty\u00f6 kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan.<\/p>\n
Yhteisty\u00f6 lis\u00e4\u00e4 sek\u00e4 varhaiskasvatushenkil\u00f6st\u00f6n ett\u00e4 kuntouttavan ammattilaisen ymm\u00e4rryst\u00e4 lapsesta ja lapsen tuen tarpeista ja mahdollistaa monialaisen ja ammatillisen tuen toteutumisen lapsen arjessa. Lapsen kuntoutukseen voi sis\u00e4lty\u00e4 my\u00f6s erikseen my\u00f6nnettyj\u00e4 ohjausk\u00e4yntej\u00e4, jotka voi olla suunnattu kotiin ja\/tai varhaiskasvatukseen.<\/p>\n
Varhaiskasvatuksen ja lasta kuntouttavien terapeuttien v\u00e4liseen yhteisty\u00f6h\u00f6n ei ole olemassa yht\u00e4 oikeaa mallia ja se r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6id\u00e4\u00e4n aina tapauskohtaisesti. T\u00e4m\u00e4n vuoksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sek\u00e4 lapsen tuesta vastaava varhaiskasvatuksen henkil\u00f6st\u00f6 ett\u00e4 lasta kuntouttava tahoilla on yhteinen k\u00e4sitys tavoitteista, joita lapsen varhaiskasvatuksessa ja kuntoutuksessa tuetaan.<\/p>\n
Tarkasteltaessa varhaiskasvatuksen tekem\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 lapsen kuntouttavan tahon kanssa huoltajien osallisuus on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Vaikka vasukeskustelussa olisi sovittu, ett\u00e4 varhaiskasvatuksen henkil\u00f6st\u00f6 voi olla suoraan yhteydess\u00e4 lapsen kuntouttavaan tahoon vinkkien kysymykseksi, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 huoltaja tietoisena esimerkiksi huolista, joita keskusteluissa on tuotu esille. Esimerkiksi kun p\u00e4iv\u00e4kodissa her\u00e4\u00e4 huoli lapsen toiminnasta kysyt\u00e4\u00e4n huoltajilta ensin vinkkej\u00e4 johonkin tilanteeseen ja huoltajalle kerrotaan etuk\u00e4teen siit\u00e4, ett\u00e4 tarkoituksena on kysy\u00e4 lapsen toimintaterapeutilta vinkkej\u00e4 tilanteeseen.<\/p>\n
Kuntoutukseen kuuluvia terapiak\u00e4yntej\u00e4 voidaan j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 varhaiskasvatuksen toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Lasten kuntoutusuunnitelmissa terapiak\u00e4yntej\u00e4 saatetaan suositella pidett\u00e4v\u00e4ksi lapsen l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Lapsiryhm\u00e4ss\u00e4 kuntoutuksen ammattilainen n\u00e4kee lapsen toimintaa vertaisryhm\u00e4ss\u00e4 ja voi my\u00f6s mallintaa k\u00e4ytt\u00e4mi\u00e4\u00e4n ty\u00f6tapoja varhaiskasvatushenkil\u00f6st\u00f6lle. Varhaiskasvatuksen henkil\u00f6st\u00f6 jakaa puolestaan kuntouttavalle taholle t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tietoa lapsen arjesta sek\u00e4 toimintatavoista ja menetelmist\u00e4, jotka tukevat lasta varhaiskasvatuksessa.<\/p>\n
Mahdollistamalla lapsen terapiak\u00e4ynti varhaiskasvatuksen tiloissa voidaan my\u00f6s v\u00e4hent\u00e4\u00e4 siirtymien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 lapsen p\u00e4iv\u00e4n aikana. T\u00e4m\u00e4 voi tukea sek\u00e4 lapsen ett\u00e4 perheiden jaksamista arjessa ja vaikuttaa suotuisasti my\u00f6s lapsen toimintaan varhaiskasvatuksessa.<\/p>\n
Terapioiden j\u00e4rjest\u00e4minen varhaiskasvatuksen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 vaatii suunnittelua. Suunnittelussa on huomioitava yksitt\u00e4iseen lapseen ja koko lapsiryhm\u00e4\u00e4n vaikuttavat tekij\u00e4t (esim. sopivat tilat, p\u00e4iv\u00e4struktuuri, ennakointi, tiedonkulku henkil\u00f6st\u00f6n v\u00e4lill\u00e4, lapsiryhm\u00e4n toimintaan liittyv\u00e4t vaihtelevat tekij\u00e4t). Aina kuntoutuksen j\u00e4rjest\u00e4minen p\u00e4iv\u00e4kodissa tai lapsiryhm\u00e4ss\u00e4 ei onnistu esimerkiksi tilan puutteen tai terapian tavoitteiden vuoksi.<\/p>\n
Kuntoutusta saavan lapsen lis\u00e4ksi my\u00f6s muut ryhm\u00e4n lapset suhtautuvat kiinnostuneesti p\u00e4iv\u00e4kodeissa vieraileviin terapeutteihin, joilla on usein mukanaan mielenkiintoisia leluja, pelej\u00e4 ja v\u00e4lineit\u00e4. Yhteisty\u00f6t\u00e4 lasta kuntouttavien tahojen kanssa teht\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 suunnitellaan koko lapsiryhm\u00e4n tarpeet ja pedagogiikkaa huomioon ottaen.<\/p>\n
Jos ryhm\u00e4n arjessa vierailee s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti useita eri terapeutteja, on hyv\u00e4 suunnitella toimintatapoja, joilla sek\u00e4 kuntoutusta saava lapsi ett\u00e4 my\u00f6s ryhm\u00e4n muut lapsen oppivat ennakoimaan ryhm\u00e4ss\u00e4 vierailevat ulkopuoliset ihmiset. Apuna voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi p\u00e4iv\u00e4j\u00e4rjestyksen yhteydess\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 valokuvia, joiden avulla kerrotaan, keit\u00e4 ulkopuolisia aikuisia lapsiryhm\u00e4ss\u00e4 kulloinkin vierailee.<\/p>\n
Kysymyksi\u00e4 her\u00e4tt\u00e4vist\u00e4 asioista on hyv\u00e4 keskustella avoimesti sek\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6n, kuntouttavan tahon ja lapsen huoltajien kanssa, jotta v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4rink\u00e4sitykset tai tarpeetonta ep\u00e4tietoisuus siit\u00e4 mitk\u00e4 ovat kuntoutuksen ammattilaisen ja ryhm\u00e4n henkil\u00f6st\u00f6n yhteisty\u00f6n muodot, toimintatavat ja ty\u00f6njako.<\/p>\n
Yhteisty\u00f6 kuntouttavien tahojen kanssa on arjen monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4, joka parhaimmillaan tukee sek\u00e4 kuntoutusta saavaa lasta sek\u00e4 ryhm\u00e4n muita lapsia, henkil\u00f6st\u00f6n oppiessa uusia asioita, saadessa uusia ideoita ja soveltaessa uusia menetelmi\u00e4 my\u00f6s ryhm\u00e4n muiden lasten kanssa.<\/p>\n
– rohkeasti kannattaa ottaa yhteytt\u00e4
\n– ohjausk\u00e4ynnit
\n– tavoitteiden l\u00e4pik\u00e4ynti<\/p>\n
*L\u00e4\u00e4kinn\u00e4llisen kuntoutuksen j\u00e4rjest\u00e4misvastuu on hyvinvointialueella (aiemmin kunnilla ja sairaanhoitopiireill\u00e4). Vaativasta l\u00e4\u00e4kinn\u00e4llisest\u00e4 kuntoutuksesta vastaa Kelalla. Kuntoutuspalveluita tuottavat monet eri tahot ja yritykset.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kuntoutus on terveydenhuoltoon kuuluvaa palvelu. Kun varhaiskasvatuksen henkil\u00f6st\u00f6 tekee yhteisty\u00f6t\u00e4 lapsen kuntouttavan tahon kanssa, on kyse monialaisesta yhteisty\u00f6st\u00e4 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkil\u00f6iden ja varhaiskasvatuksen henkil\u00f6st…<\/p>\n","protected":false},"author":56,"featured_media":0,"parent":359,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-276","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppimisen-tuki\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/276","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppimisen-tuki\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppimisen-tuki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppimisen-tuki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/56"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppimisen-tuki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=276"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppimisen-tuki\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/276\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":543,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppimisen-tuki\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/276\/revisions\/543"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppimisen-tuki\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/359"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppimisen-tuki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=276"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}