Otsikkolinkkeinä
Lapsen kuntouttavat tahot
Yhteistyö terveydenhuollon palveluiden kanssa
Sairastuminen ja tapaturmat koulupäivän aikana
Turun perheneuvola
Sosiaalipalvelut
Miten koulun henkilöstö tukee perhettä saamaan apua sosiaalihuollosta?
Koska ilmoitus sosiaalihuoltoon on välttämätön?
Akuuteissa tilanteissa yhteydenotto sosiaalipäivystykseen
Kerrotaanko ilmoituksesta lapsen huoltajille? Milloin otetaan yhteys poliisiin?
Ilmoitussosiaalihuollon tarpeesta
Lastensuojeluilmoitus
Lapsen kuntouttavat tahot
KUVIO (LISTA) ESIMERKKEJÄ LASTEN SAAMISTA KUNTOUTUSPALVELUISTA
Mitä kuntoutus on?
Kuntoutus on terveydenhuoltoon kuuluvaa palvelu. Kun koulun henkilöstö tekee yhteistyötä lapsen kuntouttavan tahon kanssa, on kyse monialaisesta yhteistyöstä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja koulun henkilöstön välillä.
Lapsi voi saada kuntoutusta esimerkiksi vamman, sairauden tai kehitysviivästymän vuoksi. Lääkinnällistä kuntoutusta on esimerkiksi puheterapia, toimintaterapia, fysioterapia ja apuvälinepalvelut. Kuntoutuksen muodot, sisältö, kesto ja tavoitteet ovat moninaisia ja vaihtelevia.
Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvastuu on hyvinvointialueella. Vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta vastaa Kelalla. Kuntoutuspalveluita tuottavat monet eri tahot, kuten julkinen sektori ja lukuisat eri yritykset.
HUOMIOLAATIKKO
Mahdollistamalla lapsen terapiakäynti koulun tiloissa voidaan vähentää siirtymien määrää lapsen päivän aikana.
Tämä voi tukea lapsen ja perheen jaksamista ja vaikuttaa suotuisasti lapsen toimintaan arjessa.
Suunnitelmallinen yhteistyö on tärkeää
Lapsen tuen tarpeiden ollessa suuret koulun, lasta kuntouttavien tahojen ja huoltajien suunnitelmallinen yhteistyö on tärkeää. Parhaimmillaan lapsen kuntoutus ja koulun pedagogiikka integroituvat ja tukevat toisiaan. Yhteistyön rakentuminen vaatii aikaa. Sitä edistää avoimuus ja luottamus.
Yhteistyötä tehdään huoltajien luvalla lapsen etu ensisijalla. Huoltajien osallisuus lapsen kuntoutuksessa ja tuen suunnittelussa on tärkeää, koska he vaikuttavat lapsen kasvuun ja kehitykseen yleensä eniten ja pisimpään.
Varhaiskasvatuksen ja lasta kuntouttavien terapeuttien väliseen yhteistyöhön ei ole olemassa yhtä oikeaa mallia. Se räätälöidään aina tapauskohtaisesti. Tämän vuoksi on tärkeää, että lapsen kuntouttavalla taholla, varhaiskasvatuksen henkilöstöllä ja huoltajalla on yhteinen käsitys tavoitteista, joita lapsen varhaiskasvatuksessa ja kuntoutuksessa tuetaan.
Huoltajan luvalla opettaja voi kutsua lapsen kuntouttavan tahon mukaan lapsen vasukeskusteluun. Keskustelussa sovitaan tarkemmin tavoista, joilla yhteistyötä tehdään. Yhteistyö kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Lapsen kuntoutukseen voi sisältyä myös erikseen myönnettyjä ohjauskäyntejä. Ohjauskäynnit ovat yleensä suunnattu kotiin.
Kuntoutuksen toteuttaminen kouluympäristössä
Usein lasten kuntoutusuunnitelmissa terapiakäyntejä suositellaan pidettäväksi lapsen lähiympäristössä. Koululuokassa kuntoutuksen ammattilainen näkee lapsen toimintaa vertaisryhmässä ja voi myös mallintaa käyttämiään työtapoja koulun henkilökunnalle. Lapsen lähiympäristössä toteutettava kuntoutus lisää kuntouttavan ammattilaisen ymmärrystä lapsesta, mahdollistaa monialaisen ja -ammatillisen tuen toteutumisen lapsen arjessa ja kuntoutuksessa harjoiteltavien taitojen ja toimintatapojen käyttöönoton lapsen oikeassa elinympäristössä.
Terapioiden järjestäminen kouluympäristössä vaatii suunnittelua. Suunnittelussa on huomioitava yksittäiseen lapseen ja koko lapsiryhmään vaikuttavia tekijöitä. Yhteistyötä lasta kuntouttavien tahojen kanssa tehtävää suunnitellaan koko luokan tarpeet ja pedagogiikkaa huomioon ottaen.
- Mihin aikaan päivästä terapiakäynti sijoitetaan? Mikä ajankohta palvelee lasta parhaiten? Miten järjestelyt vaikuttavat koko luokkaan?
- Miten terapia liitetään lapsiryhmän toimintaan? Missä tilassa terapia toteutetaan?
- Ehtivätkö terapeutti ja koulun henkilöstö keskustelemaan terapiakäyntiä ennen tai jälkeen?
Aina kuntoutuksen järjestäminen koulussa tai luokassa ei onnistu esimerkiksi tilan puutteen tai terapian tavoitteiden vuoksi.
Yhteistyö terveydenhuollon palveluiden kanssa
Oppilaan vanhemmilla tai muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista ja terveydenhuoltoon liittyvien asioiden hoitamisesta.
Oppilaalla voi olla jo syntymässä havaitun sairauden, vamman tai muun tuen tarpeen vuoksi, syntymästä saakka kestänyt asiakkuus jossakin terveydenhuollon yksikössä. Turussa oppilas voi saada terveydenhuollon ammattilaisten palveluita muun muassa lastenneurologian poliklinikan, Turun yliopistollisen keskussairaalan sekä vammais- ja eri terapiapalveluiden kautta. Kouluikäisen ensisijainen palvelu on kouluterveydenhoitaja ja -lääkäri, josta lapsi ohjataan tarvittaessa erikoissairaanhoidon palveluiden piiriin.
Koulutuksen järjestäjä voi pyytää terveydenhuollon edustajaa osallistumaan oppilaan tuen tarpeen arviointiin. Yhteistyötä tehdään aina lapsen edun ensisijaisuuden periaatteella.
Lääkehoidon toteutus tai muu pitkäaikaissairauden hoito ovat asioita, jotka on usein huomioitava myös koulussa Myös kuulo-, näkö- ja liikuntavammat, erilaiset neurologiset tai pitkäaikaissairaudet edellyttävät useimmiten yhteistyötä koulun ja terveydenhuollon välillä.
Mikäli oppilaan sairaus, vamma tai muu tuen tarve vaikuttaa oppilaan koulujärjestelyihin ja tukitoimiin, tarvittavasta yhteistyöstä terveydenhuollon kanssa on tärkeää sopia jo heti oppilaan aloittaessa koulun.
Huom. Oppilaan ja perheiden sosiaali- ja terveyspalveluita koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä. Oppilaan terveyteen liittyviä tietoja ei saa jakaa tahoille, jotka eivät tietoa työssään tarvitse. Myös oppilaan pedagogisissa asiakirjoissa saamaa tukea koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä.
Sairastuminen ja tapaturmat koulupäivän aikana
Oppilaan sairastuessa kesken koulupäivän soitetaan oppilaan huoltajille. Huoltaja vastaa oppilaan viemisestä hoitoon. Akuuteissa tapauksissa, kun oppilas sairastuu, loukkaa tai saa esimerkiksi sairauskohtauksen kesken koulupäivän ja hätätilanteissa, jossa lapsi tarvitsee välitöntä terveydenhuollon apua, soitetaan ensimmäisenä hätänumeroon ja varmistetaan tarvittavan ensiavun ja hoidon antaminen. Tämän jälkeen soitetaan huoltajalle.
Tarkistuslista tapaturmien tai sairauskohtausten varalle
- Henkilöstön ajantasainen ensiapukoulutus ja osaaminen on kunnossa
- Hätäkeskuksen 112 Suomi mobiilisovellus ladattu työpuhelimeen
- Oppilaan lääkehoidon toteutus on koulussa suunniteltu, perehdytetty ja varmistettu ja toimintamalli poikkeustilanteiden (esim. oman ryhmän henkilöstö poissa ollessa) on hoidossa
- Lomakkeet vanhemmille ja vakuutusyhtiölle, tapaturmaselvitys
Turun perheneuvola
Perheneuvola tarjoaa apua ja tukea lapsen ja nuoren psyykkiseen kehitykseen sekä vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä.
Perheneuvolasta saa tukea
- kasvatukseen liittyvissä pulmissa
- lapsen käyttäytyminen tai tunne-elämän huolissa
- lapsen vaikeuksiin kavereiden kanssa tai sosiaalisissa suhteissa
- perheen vuorovaikutusongelmiin ja ristiriitatilanteiden selvittelyyn
Perheneuvolasta voi kertoa yleisesti kaikille huoltajille esimerkiksi vanhempainillassa. Perheneuvolan asiakkaaksi pääsee varaamalla ajan perheneuvolasta. Myös lapsen opettaja voi huoltajan luvalla tehdä lähetteen perheneuvolaan. Lähete voidaan tehdä yhdessä huoltajan kanssa.
Perheneuvolan palvelut lapsiperheille
- Lapsen ja perheen tilanteen kartoitus ja tukitoimien suunnittelu
- Lasten ja vanhempien ja perheiden tukikäynnit
- Lasten ja nuorten psykologiset yksilötutkimukset
- Parisuhdekäynnit
- Perheasioiden sovittelu
- Perheterapeuttinen työ
- Vauvaperheiden palvelut
- Kriisiajat, kun perhettä on kohdannut yllättävä ja traumaattinen tapahtuma
- Yhteistyö mm. varhaiskasvatuksen, koulujen ja lastensuojelun kanssa asiakkaan luvalla
- Erilaiset ryhmät asiakkaille
Sosiaalipalvelut
Lapsi tai lapsen perhe voi arjessaan tarvita monia erilaisia palveluita. Huoltajan tuodessa esille perheen voimavarojen vähyyttä, koulun henkilöstö voi ohjata huoltajaa hakemaan tukea sosiaalihuollon palveluista. Sosiaalihuollon palveluiden järjestämisestä vastaa Varsinais-Suomen hyvinvointialue. Julkisia palveluita täydentää yritysten ja järjestöjen palvelut.
Taulukko: Esimerkkejä lapsiperheiden tarvitsemista sosiaalipalveluista.
Sosiaalihuollon asiakkuus on salassa pidettävää tietoa, eikä suoraan kuuluu koulujen henkilöstölle. Yhteistyötä sosiaalihuollon kanssa tehdään lapsen etu ensisijalla ja salassapitosäännösten mukaan.
Miten koulun henkilöstö tukee perhettä saamaan apua sosiaalihuollosta?
Kun koulun henkilöstöllä herää ajatus siitä, että perheellä on tarve sosiaalihuollon palveluihin, opettaja tai muu koulun ammattilainen ottaa asian puheeksi huoltajan kanssa keskustelussa. Keskustelussa on tärkeää luottamuksellinen ja sensitiivinen asenne perhettä kohtaan.
Huoltajan kanssa voidaan sopia, että koulun työntekijä ottaa yhteyttä sosiaalihuoltoon, jotta perheen tuen tarve arvioitaisiin. Yhteydenotto tehdään lomakkeella, johon kirjoitetaan lyhyt kuvaus tilanteesta.
Aina yhteydenottoa sosiaalihuoltoon ei tarvita. Perheellä voi olla muita väyliä tarvitsemansa tuen tai avun järjestämiseksi tai asia saattaa olla jo järjestynyt.
Koska ilmoitus sosiaalihuoltoon on välttämätön?
Tilanteessa, jossa koulun henkilöstön mielestä perheen tuen tarve on ilmeinen ja lapsen etu sitä välttämättä vaatii, koulun työntekijän on tehtävä ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta salassapitosäännösten estämättä viipymättä. (Sosiaalihuoltolaki 35 §)
Linkki: ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta (EI VIELÄ TEHTY)
Mikäli koulun henkilöstö havaitsee, että lapsen hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä, on koulun henkilöstö velvollinen tekemään viipymättä lastensuojeluilmoituksen. (Lastensuojelulaki 25 §)
Linkki: lastensuojeluilmoitus (EI VIELÄ TEHTY)
Mikäli perheellä on voimassa oleva lastensuojelun asiakkuus, koulu voi olla suoraan yhteydessä lapsen omaan sosiaalityöntekijään virka-ajan puitteissa. Jos ilmoitusvelvollinen henkilö on ottanut viipymättä yhteyttä sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen ja ilmoittanut yhteydenoton syyt, ei samojen tietojen perusteella tarvitse tehdä lastensuojeluilmoitusta.
Akuuteissa tilanteissa yhteydenotto sosiaalipäivystykseen
Sosiaalipäivystys hoitaa akuutin kiireellisen sosiaalityön sekä lastensuojeluilmoitusten, sosiaalihuoltolain mukaisten ilmoitusten ja sosiaalihuoltolain mukaisten yhteydenottojen vastaanottamisen ja päivystyksellisen puuttumisen sekä tarpeen mukaan asiakkaiden jatko-ohjaamisen.
Ota välittömästi yhteyttä sosiaalipäivystykseen, mikäli:
- epäilet lapsen kaltoinkohtelua
- lapsi jää äkillisesti ilman huolta pitävää aikuista
- vanhempi on vahvasti päihtynyt lapsen seurassa
Sosiaalipäivystykseen saa yhteyden vuorokauden ympäri puhelimitse p. 02 262 6003
Kerrotaanko ilmoituksesta lapsen huoltajille? Milloin otetaan yhteys poliisiin?
Mikäli koulun henkilöstö päätyy tekemään lastensuojeluilmoituksen tai lasta koskevan ilmoituksen sosiaalihuoltoon, asiasta kerrotaan lapsen huoltajille ja avataan syyt, joihin ilmoituksen tekeminen perustuu.
Poikkeuksen tästä tekee tilanne, jossa koulun henkilöstöllä herää huoli, että lapseen kohdistuu seksuaalista väkivaltaa (rikoslain (39/1889) 20 luvussa seksuaalirikoksena rangaistavaksi säädetty teko), tai henkeä ja terveyttä uhkaavaa väkivaltaa (sellainen rikoslain 21 luvussa henkeen ja terveyteen kohdistuvana rikoksena rangaistavaksi säädetty teko, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta) otetaan välittömästi yhteyttä sosiaalihuoltoon sekä ilmoitetaan asiasta poliisille. Näissä tilanteissa ilmoituksen tekemisestä ei ilmoiteta etukäteen lapsen huoltajille.
Ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta
teksti puuttuu
Lastensuojeluilmoitus
teksti puuttuu