Erityinen tuki
Pedagoginen selvitys ja HOJKS
Tehostettu tuki
Pedagoginen arvio ja oppimissuunnitelma
Yleinen tuki
Oppimissuunnitelma
Yleisestä tehostettuun – tehostetusta yleiseen / Tehostetusta erityiseen – erityisestä tehostettuun
Pedagogisten asiakirjojen laatimisen yleisiä periaatteita Tuen tasoilla siirtymisen prosessit Pedagoginen arvio Oppimissuunnitelma Pedagoginen selvitys Oppilaan ja huoltajan kuuleminen pedagogisessa selvityksessä Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS

Pedagogisten asiakirjojen laatimisen yleisiä periaatteita

  • Pedagogisten asiakirjojen tarkoituksena on ohjata suunnitelmalliseen ja oppilaalle sopivimman tuen antamiseen.
  • Pedagogiset asiakirjat ovat salassa pidettäviä ja niitä saavat lukea vain oppilasta opettava ja kasvattava henkilöstö ja muut tietoja työtehtävissään tarvitsevat henkilöt. Tietoja voi saada siinä laajuudessa kuin työtehtävissä tarvitaan.
  • Oppilas tai huoltaja ei voi kieltäytyä perusopetuslaissa säädetyn tuen vastaanottamisesta, eikä huoltajan allekirjoitusta tarvita pedagogisissa asiakirjoissa.
  • Pedagogisissa asiakirjoissa voi olla maininta muista hyödynnetyistä asiakirjoista, esimerkiksi asiantuntijalausunnoista, mutta niitä ei referoida suoraan.
  • Pedagogisiin asiakirjoihin voidaan kirjata, että oppilas on ohjattu opiskelijahuollon asiantuntijan puoleen palveluiden saamiseksi, mutta tämän tarkemmin asiaa ei yksilöidä.
  • Sairauden tai oireyhtymän vaikutus käytännössä oppimiseen, koulunkäyntiin ja tuen järjestelyihin voidaan kirjata, mutta itse diagnooseja tai lääkitykseen liittyviä asioita ei kirjata.
  • Asiakirjoissa asiat esitetään lyhyesti, selkeästi ja neutraalisti, oppilaan ja henkilöstön toimintaa kuvaten.
  • Yleisessä tuessa ei tavallisesti laadita oppimissuunnitelmaa, mutta asiakirjaa voi halutessaan käyttää työvälineenä. Suunnitelma jäsentää tuen tarpeita, tukee kunkin opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä yhteistyötä ja tukee oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävää yhteistyötä.  Oppimissuunnitelma antaa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille ja pidemmälle edistyneen oppilaan opiskelua voidaan syventää ja laajentaa oppimissuunnitelman avulla. Yleisen tuen oppimissuunnitelman päivittämiselle ei ole velvoitteita ja sen laatii opettaja/opettajat yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa.

Tuen tasoilla siirtymisen prosessit

Yleisestä tehostettuun

Pedagoginen arvio Opiskeluhuollon ammattihenkilön arvio Oppimissuunnitelma

Tehostettuun tukeen siirrettäessä ensin laaditaan pedagoginen arvio, joka sisältää opiskeluhuollon asiantuntijan, oppilaan ja huoltajan kommentit, sitten laaditaan oppimissuunnitelma.

Tehostetusta yleiseen

Uusi pedagoginen arvio Opiskeluhuollon ammattihenkilön arvio Mahdollinen yleisen tuen oppimissuunnitelma (ei pakollinen)

Takaisin yleiseen tukeen siirrettäessä ensin laaditaan uusi pedagoginen arvio, johon perustuen opiskeluhuollon asiantuntija tekee päätöksen, sitten voidaan tehdä yleisen tuen oppimissuunnitelma, jos se koetaan tarpeelliseksi.

Tehostetusta erityiseen

Pedagoginen selvitys Opiskeluhuollon ammattihenkilön arvio Oppilaan ja huoltajan kuuleminen Hallintopäätös erityisestä tuesta HOJKS

Erityiseen tukeen siirtämisessä ensin laaditaan pedagoginen selvitys, johon kirjataan opiskeluhuollon asiantuntijan, oppilaan ja huoltajan (kuuleminen) kommentit, sitten erityispalvelupäällikkö tekee erityisestä tuesta hallintopäätöksen ja lopuksi laaditaan HOJKS.

Erityisestä tehostettuun

Uusi pedagoginen selvitys Opiskeluhuollon ammattihenkilön arvio Oppilaan ja huoltajan kuuleminen Hallintopäätös erityisen tuen päättymisestä Tehostetun tuen oppimissuunnitelma

Erityisestä tuesta tehostettuun tukeen siirtämisessä ensin laaditaan uusi pedagoginen selvitys, johon kirjataan opiskeluhuollon asiantuntijan, oppilaan ja huoltajan kommentit, sitten erityispalvelupäällikkö tekee erityisen tuen päättymisestä hallintopäätöksen ja lopuksi laaditaan tehostetun tuen oppimissuunnitelma.

Pedagoginen arvio

  • Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon.
  • Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään mahdollista yleisen tuen oppimissuunnitelmaa.
  • Mahdollisia kuntoutussuunnitelmia tai muita suunnitelmia hyödynnetään huoltajan luvalla.
  • Arvioon kirjataan oppilaan oppimisvalmiudet (työskentelytaidot, sosiaaliset taidot, tunne-elämä ja oppiaineet) siten, että kuvaillaan toimintaa käyttäen verbejä.
  • Arvioon kirjataan oppilaan oma arvio koulunkäyntiin liittyvistä valmiuksista, kiinnostuksen kohteista ja erityistarpeista. Koulunkäyntiin liittyvien asioiden lisäksi voi miettiä myös koulun ulkopuolisia asioita, jotka näkyvät oppilaan koulutyössä.
  • Arvioon kirjattavissa opetusjärjestelyissä kuvataan luokka, ryhmän koko, käytössä olevat apuvälineet, samanaikaisopetus, joustavat opetusryhmät, jakotunnit ja/tai osallistuminen S2-opetukseen.
  • Arvioon kirjataan oppilaan saama yleinen tuki, arvio yleisen tuen tukimuotojen vaikutuksista ainakin kuluneen lukuvuoden osalta ja arvio siitä, onko oppilas saanut riittävästi, monipuolisesti ja oikea-aikaisesti näitä tukitoimia.
  • Arvioon merkitään tukiopetus yksittäisenä merkintänä.
  • Arvioon merkitään myös osa-aikainen erityisopetus sekä samanaikaisopetus jaksoina, joista näkyy suunnitelmallisuus (mikä aihe ja mitä elementtejä jaksoon kuuluu).
  • Oppilaan vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita kirjataan arvioon monipuolisesti.
  • Opiskelijahuollon asiantuntijan arvion tulee olla kirjattuna ennen oppilaan ja huoltajan antamaa kommenttia, sillä tämän arvion tulee olla huoltajan tiedossa.
  • Arvioon kirjataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanne oppilaan ja huoltajan näkökulmasta siten, että oppilaan ja huoltajan näkemykset tulee kirjattua selkeästi.
  • Arvioon kirjataan oppimiseen ja koulunkäynnin kokonaistilanne koulun näkökulmasta ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet.
  • Arvioidaan tehostetun tuen tarvetta ja sitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, ohjauksellisilla, opiskelijahuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta voidaan tukea.
  • Arvioon kirjataan muutama konkreettinen tavoite, joita seurataan ja joista annetaan palautetta.
  • Rehtori/apulaisrehtori tai muu sovittu henkilö lukitsee asiakirjan, kun se on käyty oppilaan ja huoltajan kanssa läpi.

Oppimissuunnitelma

  •  Tehostetun tuen aikana oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan tehostetun tuen oppimissuunnitelmaan ja se perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon.
  • Oppimissuunnitelma on opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tavoitteista, tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta ja ohjauksesta.
  • Oppimissuunnitelma tukee opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä yhteistyötä.
  • Oppimissuunnitelma tukee kodin kanssa tehtävää yhteistyötä. Huoltaja saa suunnitelman avulla tietoa, jonka avulla voi paremmin tukea lastaan.
  • Oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Oppilaan osuus suunnittelussa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille. Oppilaan kanssa voi tehdä sopimuksen, mihin oppilas sitoutuu: konkreettiset asiat, joita oppilas tekee suunnitelman toteutumiseksi. Esimerkiksi: sitoudun tulemaan läksykerhoon.
  • Oppimissuunnitelma antaa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille. Sen laatimisen yhteydessä sovitaan tavoitteiden toteutumisen seurannasta ja suunnitelman tarkistamisen aikataulusta. Oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan tuen tarvetta oppilaan tilanteen muuttuessa. Seurannat aina vähintään lukukauden päättyessä.
  • Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat ja mahdollisia kuntoutussuunnitelmia tai muita suunnitelmia voidaan hyödyntää huoltajan luvalla.
  • Oppimissuunnitelmaan ei kirjata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia, vaan kuvataan selkeästi oppilaan ja henkilöstön toimintaa.
  • Seurantaan kirjataan oppilaan, opettajan ja huoltajan näkemykset edistymisestä ja tukitoimien riittävyydestä ja seurantaan osallistuneet.

Pedagoginen selvitys

Yksilöllistämistä pitää aina hakea pedagogisella selvityksellä, vaikka oppilas olisi jo erityisessä tuessa, sillä asiasta tarvitaan hallintopäätös.
  • Ennen erityisen tuen päätöstä on oppilaasta tehtävä pedagoginen selvitys, jonka laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Jos oppilas on jo saanut erityistä tukea, hyödynnetään aiemmin laadittua pedagogista selvitystä ja HOJKSia.
  • Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys.
  • Mahdollisia kuntoutussuunnitelmia tai muita suunnitelmia voidaan hyödyntää huoltajan luvalla.
  • Pedagoginen selvitys laaditaan, kun tuen taso vaihtuu tehostetusta tuesta erityiseen tukeen tai erityisestä tuesta tehostettuun tukeen.
  • Selvitys laaditaan yhteistyössä oppilaan opettajien, oppilaan ja huoltajien kanssa.
  • Ennen pedagogista selvitystä oppilaalle tulee olla tehtynä pedagoginen arvio ja oppimissuunnitelma tehostettuun tukeen.
  • Erityisessä tuessa oleville oppilaille tehdään pedagoginen selvitys aina toisen ja kuudennen luokan keväällä tai kun tuen tarve oleellisesti muuttuu.
  • Oppilaan opettaja aloittaa asiakirjan täyttämisen ja laatimiseen osallistuvat myös muut oppilasta opettavat opettajat sekä erityisopettaja. Selvityksessä täytyy olla myös opiskeluhuollon asiantuntijan kommentti.
  • Selvitykseen kirjataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanne koulun, oppilaan ja huoltajan näkökulmasta.
  • Selvitykseen kirjataan oppilaan saama tehostettu tai erityinen tuki ja arvio eri tukimuotojen vaikutuksista ainakin kuluvan lukuvuoden osalta.
  • Selvityksestä pitää ilmetä myös annetut tehostetun tuen tukimuodot, tieto siitä, kuinka kauan tukimuotoja on kokeiltu ja arvio, onko tuesta ollut apua.
  • Selvitykseen kirjataan tukiopetus yksittäisenä merkintänä.
  • Selvitykseen kirjataan osa-aikainen erityisopetus sekä samanaikaisopetus jaksoina, joista näkyy suunnitelmallisuus, säännöllisyys ja tavoitteellisuus (mikä aihe ja mitä elementtejä jaksoon kuuluu).
  • Oppilaan vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita kirjataan arvioon monipuolisesti.
  • Selvitykseen kirjataan oppilaan oma arvo koulunkäyntiin liittyvistä valmiuksista, kiinnostuksen kohteista ja erityistarpeista. Koulunkäyntiin liittyvien asioiden lisäksi voi miettiä myös koulun ulkopuolisia asioita, jotka näkyvät oppilaan koulutyössä.
  • Selvitykseen kirjataan oppimisvalmiudet, oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet ja arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, ohjauksellisilla, opiskelijahuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta voidaan tukea.
  • Selvityksessä tulee olla kirjattuna opetusjärjestelyt, kuten luokka, ryhmän koko, käytössä olevat apuvälineet, samanaikaisopetus, joustavat opetusryhmät, jakotunnit, osallistuminen S2-opetukseen.
  • Oppilaalla, jota ollaan siirtämässä erityiseen tukeen, on yleensä moninaista tarvetta tukeen ja tämä tuen tarve tulee olla selvityksessä kirjattuna.
  • Selvitykseen kirjataan myös arvio perusteluineen siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän.
  • Selvityksessä on kirjattuna myös oppilaan oppimisen eteneminen ja muutama konkreettinen tavoite, joita seurataan ja joista annetaan palautetta.
  • Selvitykseen kirjataan ehdotus oppilaan koulupaikasta perusteluineen: oma lähikoulu, alueellinen pienluokka, keskitetyn palvelun koulun pienluokka.
  • Opiskelijahuollon asiantuntijan arvion tulee olla valmiina ennen oppilaan ja huoltajan antamaa kommenttia ja kuulemista, sillä tämän arvion tulee olla huoltajalla tiedossa.
  • Rehtori/apulaisrehtori tai muu sovittu henkilö lukitsee selvityksen, jonka jälkeen se siirtyy erityispalvelupäällikölle päätöksen tekoa varten.
  • Vasta, kun koulu on saanut päätöksen erityiseen tukeen siirtymisestä, oppilaalle voidaan laatia HOJKS.

Oppilaan ja huoltajan kuuleminen pedagogisessa selvityksessä

HUOM! Vaikka huoltajan mielipide olisi eriävä koulun mielipiteen kanssa, se kirjataan sellaisenaan kuulemiskohtaan.

Ennen erityisen tuen päätöksen tekemistä on kuultava huoltajaa.

Kuulemisesta säädetään hallintolaissa:

”Kuulemisesta ilmoittaminen

Asianosaiselle on ilmoitettava kuulemisen tarkoitus ja selityksen antamiselle varattu määräaika. Kuulemista koskevassa pyynnössä on tarvittaessa yksilöitävä, mistä seikoista selitystä pyydetään. Asianosaiselle on toimitettava kuulemisen kohteena olevat asiakirjat alkuperäisinä tai jäljennöksinä taikka varattava muutoin tilaisuus tutustua niihin.”

Kuulemisessa on huomioitava:

  • Huoltajalle tulee etukäteen selvittää kuulemisen tarkoitus.
  • Ennen kuulemista on varmistettava, että huoltaja ymmärtääpedagogisen selvityksen sisällön.
  • Henkilökohtainen tapaaminen on suositeltavin tapa kuulemisen järjestämiseksi.

Kuulemisessa tulee selkeästi ilmetä huoltajan mielipide:

  • lapsen tuen tasoon
  • koulupaikkaan
  • mahdollisiin yksilöllistettyihin oppiaineisiin

”Huoltaja X:n mielestä hänen lapsensa tarvitsee erityistä tukea. Opetuksen järjestämisen suhteen huoltaja toivoo, että hänen lapsensa voisi käydä lähikoulua/alueellista pienluokkaa/keskitetyn palvelun pienluokkaa.”

HUOM!  ”Huoltaja hyväksyy pedagogisen asiakirjan sisällön.” ei ole riittävä kuuleminen.

Jos huoltajan mielipide on eriävä koulun mielipiteen kanssa, se kirjataan sellaisenaan kuulemiskohtaan.

Kuulemisen määräaika:

  • Huoltajalla on kaksi viikkoaaikaa kommentoida selvitystä ennen sen lukitsemista.
  • Kuulemisaika alkaa vasta, kun pedagoginen selvitys on kokonaisuudessaan valmis. Tällöin asiakirjassa on myös oppilashuollon kommentti.

 

HOJKS

  • HOJKS on henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, joka perustuu pedagogisessa selvityksessä tuotettuun tietoon ja erityisen tuen päätöksen sisältöön.
  • HOJKS on kirjallinen suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tavoitteista, sisällöistä, käytettävistä opetusjärjestelyistä, pedagogisista menetelmistä ja oppilaan tarvitsemasta tuesta ja ohjauksesta.
  • Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä.
  • Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat.
  • Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityisen tuen päätöksen mukainen opetus ja muu tuki.
  • Laatimisessa voidaan hyödyntää oppilaalle osana tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa ja jos oppilas on jo saanut erityistä tukea, hyödynnetään aiemmin laadittua pedagogista selvitystä ja HOJKSia.
  • Mahdollisia kuntoutussuunnitelmia tai muita suunnitelmia voidaan hyödyntää huoltajan luvalla.
  • Suunnitelma määritellään tietylle ajanjaksolle (yleisimmin vuosi).
  • Seurannat vähintään aina lukukauden päättyessä ja siinä arvioidaan edistyminen esitettyihin tavoitteisiin nähden. Seurantapäiviä voi olla useita. Silloin kirjataan oppilaan, opettajan ja huoltajan näkemykset edistymisestä ja tukitoimien riittävyydestä sekä seurantaan osallistuneet.
  • Suunnitelmaan voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat.
  • Mikäli erityisen tuen antaminen päätetään lopettaa, oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tehostetun tuen antamiseksi.
  • Suunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia, vaan kuvataan valmiuksia ja vahvuuksia ja tuen tarpeita toiminnan kautta. Suunnitelmaan ei myöskään kirjata diagnooseja, lääkityksiä, MAR-palavereita tai opiskeluhuollollisia toimia.
  • Mikäli oppilas opiskelee alueellisessa tai keskitetyn palvelun pienluokassa, kirjataan yleisopetuksen yhteistyöluokka ja miten yhteistyö yleisopetuksen luokan kanssa tapahtuu ja toimii (esim. miten usein, missä oppiaineissa, minkälaisia ryhmittelyjä käytetään).