{"id":993,"date":"2023-02-06T18:29:20","date_gmt":"2023-02-06T16:29:20","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/?p=993"},"modified":"2023-02-15T07:55:29","modified_gmt":"2023-02-15T05:55:29","slug":"kokemuksia-siirtymavaiheeseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/2023\/02\/06\/kokemuksia-siirtymavaiheeseen\/","title":{"rendered":"Kokemuksia siirtym\u00e4vaiheeseen"},"content":{"rendered":"

Oppilaiden riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja jatkokoulutuksen tuntemusta, kouluty\u00f6n toiminnallisuuden ja kokemuksellisuuden puutetta pidet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 syyn\u00e4 v\u00e4\u00e4rille kouluvalinnoille. Uusien katsantokantojen ja n\u00e4k\u00f6kulmien avulla oppilas voi laajentaa toimintakentt\u00e4\u00e4ns\u00e4. (Niemi 2016<\/a>.) Kaikki oppilaat tarvitsevat p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon pohjaksi kokemuksia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja jatkokoulutuksesta mutta erityist\u00e4 huomiota, tulee kiinnitt\u00e4\u00e4 niihin oppilaisiin, jotka tarvitsevat tehostettua henkil\u00f6kohtaista oppilaanohjausta siirtym\u00e4vaiheessa. (Ks. Niemi 2022<\/a>.)<\/p>\n

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan \u201doppilaalla, joka tarvitsee perusopetuksen j\u00e4lkeisiin jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyv\u00e4\u00e4 tukea, on oikeus saada oppilaanohjauksen lis\u00e4ksi tarpeidensa mukaista tehostettua henkil\u00f6kohtaista oppilaanohjausta vuosiluokilla 8 ja 9. Tehostetussa henkil\u00f6kohtaisessa oppilaanohjauksessa painopisteen\u00e4 on oppilaan jatko-opintovalmiuksien kehitt\u00e4minen sek\u00e4 ohjaaminen oppilaalle sopiviin jatko-opintoihin.\u201d (ePerusteet<\/a>.) T\u00e4m\u00e4n takia siirtym\u00e4vaiheen yhteisty\u00f6nkin tulisi alkaa kahdeksannella luokalla.<\/p>\n

Tarkastelen tekstiss\u00e4ni jatkokoulutus- ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4yhteisty\u00f6t\u00e4 ja kokemusta ilmi\u00f6n\u00e4. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4kokemuksien synnytt\u00e4miseksi tarvitaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4yhteisty\u00f6verkosto (ks. esimerkki<\/a>) ja yhteiskehitt\u00e4miseen osoitettu resurssi. Jatkokoulutukseen liittyv\u00e4 siirtym\u00e4vaiheen yhteisty\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4 vuoropuhelua kouluasteiden v\u00e4lill\u00e4. Molemmissa tapauksissa lopputuloksena tulisi olla oppilasl\u00e4ht\u00f6inen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6. Perusopetuksen toimijan teht\u00e4v\u00e4 on tuoda yhteisty\u00f6h\u00f6n tieto oppilaiden kehitysi\u00e4st\u00e4, tiedon tarpeesta ja didaktisesti tarkoituksenmukaisesta ohjauksesta. Perusopetuksen ohjaaja ei pysty yksin laajentamaan oppilaan toimintahorisonttia tai synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sitoutumista jatkokoulutukseen \u2013 tarvitaan yhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Kyse ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kokemuksista. Parempi olisi puhua siirtym\u00e4vaiheen uraohjausyhteisty\u00f6st\u00e4, oppilaan ura- ja koulutusvalintavalmiuden ja toimintakyvyn edist\u00e4misest\u00e4. Oppilaan toimintakykyisyytt\u00e4 voidaan kehitt\u00e4\u00e4 siten, ett\u00e4 annamme k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemukselle merkityksen ja rikastamme kokemusta. Yhteistoiminnallinen oppimisymp\u00e4rist\u00f6, sosiaalinen tuki, jaetut tavoitteet, mallintaminen ja prosessia tukeva ohjeistus auttavat nuorta osaamisen seuraavalle tasolle. (Brown & Palincsar 1989). Tarvitsemme yhteisen ymm\u00e4rryksen siirtym\u00e4vaiheen ohjauksen merkityksest\u00e4 ja sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 sek\u00e4 yhdess\u00e4 rakennettuja oppilasl\u00e4ht\u00f6isi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n

Kokemuksen hy\u00f6dynt\u00e4minen<\/h2>\n

Peircen (1974) pragmatismin mukaan saamme kokemusta maailmasta toimimalla siin\u00e4 ja n\u00e4in hankimme tietoa toiminnan objektiivisista ehdoista. Ep\u00e4varman tulevaisuuden kohtaaminen edellytt\u00e4\u00e4 keskustelutilaa, jossa oppilas voi luoda merkityksen kokemuksilleen ja t\u00e4sment\u00e4\u00e4 k\u00e4sitteellist\u00e4 viitekehyst\u00e4\u00e4n. Kokemus on oppimisen ja kehittymisen raaka-aine ja se antaa mahdollisuuksia oppimiseen ja kehittymiseen.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Jokainen oppilas l\u00e4hestyy jatkokoulutusvalintaansa jonkun ennakkotiedon varassa.\u00a0\u00a0Aikaisempien oppimiskokemusten arviointi luo perustan jatkokoulutusvalinnoille. Uusi kokemus laajentaa oppijan toimintahorisonttia ja se on erityisesti tarpeen silloin, kun oppilaalla on vaikeuksia yhdist\u00e4\u00e4 opintosuorituksissa n\u00e4kyv\u00e4t vahvuudet jatkokoulutusvaihtoehtoihin. Uusi kokemus on t\u00e4rke\u00e4 peruste uskomuksen muuttamiselle. Oppilas voi pyrki\u00e4 saavuttamaan tulevaisuuteen asettamansa tavoitteet teko kerrallaan.<\/p>\n

Pelkk\u00e4 uusi kokemus ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 riit\u00e4 korjaamaan mahdollisesti v\u00e4\u00e4ri\u00e4 mielikuvia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n mahdollisuuksista. Rinnalle tarvitaan reflektointia ja yhteist\u00e4 keskustelua kokemusten merkityksist\u00e4. Kokemukseen perustuvaa oppimista tapahtuu vasta, kun liit\u00e4mme kokemallemme merkityksen. Merkitykset ovat toiminnan ennakoinnin v\u00e4lineit\u00e4. Kokemukseen liitett\u00e4v\u00e4 reflektiota tulisi kohdistua erityisesti niihin olemassa oleviin k\u00e4sityksiin, jotka ohjaavat yksil\u00f6n havainnointia ja toimintaa. Reflektointia edist\u00e4\u00e4 oppilaan metakognitiotaitojen kehittymist\u00e4. (Niemi 2016.)<\/p>\n

Mezirow (1998) puhuu merkitysperspektiivist\u00e4 tarkoittaen sill\u00e4 niiden olettamusten kokonaisuutta, joista muodostuu esimerkiksi TET-kokemuksen merkityksen tulkinnan viitekehys. Kun l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n oppilaan TET-kokemusta eri oppiaineiden n\u00e4k\u00f6kulmasta, oppilaalle tarjoutuu mahdollisuuksia kyseenalaistaa uskomuksiaan. Muiden yl\u00e4koulun opettajien ty\u00f6panosta tarvitaan kokemuksen tulkinnan laajentamiseen, jolloin opettaja pyrkii tukemaan oppilaan reflektiota oman oppiaineensa n\u00e4k\u00f6kulmasta ja n\u00e4in liitt\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteen perusopetuksen oppiaineen ja TET-kokemuksen.<\/p>\n

Kolb (1984) on kuvannut kokemuksesta oppimista nelivaiheisena syklin\u00e4. Kokemuksesta oppimisen vaiheet ovat kokemus, reflektointi, k\u00e4sitteellist\u00e4minen ja kokeilu. Malli sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kaksi perusulottuvuutta: ymm\u00e4rt\u00e4minen ja muutos. Ymm\u00e4rt\u00e4misen \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4t ovat kokemus ja k\u00e4sitteellist\u00e4minen sek\u00e4 muutoksen reflektointi ja aktiivinen kokeilu. Kokemuksesta oppiminen edellytt\u00e4\u00e4 kyky\u00e4 reflektoida ja k\u00e4sitteellist\u00e4\u00e4 havaintoja. Tehokas oppija tarkastelee kokemusta ennakkoluulottomasti eri perspektiiveist\u00e4 ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 reflektoitua ja k\u00e4sitteellistetty\u00e4 kokemustietoa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa ja ongelmaratkaisussa.<\/p>\n

Kokemuksista<\/h2>\n

Oppivelvollisuuslaki<\/a> tarkastelee perusopetusta ja toisen asteen opetusta kokonaisuutena. T\u00e4ll\u00e4 perusteella tulisi pohtia, mihin perusopetuslaki<\/a> (11 a \u00a7), lukiolaki<\/a> (8 \u00a7) ja laki ammatillisesta koulutuksesta<\/a> (4 \u00a7) velvoittaa ohjaajia, millainen kokonaisuus siit\u00e4 muodostuu ja mit\u00e4 se tarkoittaa siirtym\u00e4vaiheen yhteisty\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta.\u00a0T\u00e4m\u00e4 yhteisty\u00f6 tulisi alkaa kahdeksannen luokan alussa ja p\u00e4\u00e4tty\u00e4 toisella asteella, kun oppilas on kiinnittynyt jatko-opintoihinsa.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Tavallisimpia siirtym\u00e4vaiheen yhteisty\u00f6k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ovat tutustumisp\u00e4iv\u00e4t, hakijan opas, koulutusmessut, avoimet ovet, infoillat, koulukokeilut, kurkkauskurssit ja nivelvaihepalaverit. Toisen asteen opiskelijoiden valmentaminen tutoreiksi on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi tehd\u00e4 jatkokoulutusvaihtoehtoja tutuksi peruskoululaisille ja helpottaa siirtym\u00e4\u00e4 toiselle asteelle. Jatko-koulutusoppaat, sivustot ja oppimisen tuen tiedonsiirtok\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ovat t\u00e4rke\u00e4 osa siirtym\u00e4vaiheen yhteisty\u00f6t\u00e4. Osa siirtym\u00e4vaiheen yhteisty\u00f6st\u00e4 voidaan toteuttaa tehokkaasti my\u00f6s virtuaalisesti.\u00a0 Kaikkia perusopetuksen ja toisen asteen siirtym\u00e4vaiheen ohjausk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 tulee arvioida ja edelleen kehitt\u00e4\u00e4 oppijal\u00e4ht\u00f6isyyden, perusopetusik\u00e4isen toimijuuden ja osallisuuden kehitt\u00e4misen n\u00e4k\u00f6kulmasta. (Niemi 2021.)<\/p>\n

Euroopan maissa on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 oppituntitilanteeseen sidottuja ett\u00e4 aktivoivia ja kokemuksellisia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tutustumisen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Monissa maissa koulun toimintaan kuuluvat yritysvierailut ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n tutustumisjaksot koulun ulkopuolella. (Watts ym. 1994. ) OECD-maista on ker\u00e4tty tietoa siit\u00e4, miten eri maat ovat organisoineet ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n tutustumisen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4: varjostaminen, mentorointi, ty\u00f6paikkavierailut, stimulointi, mini-yritys ja opettaja-TET.<\/p>\n

Varjostamisella tarkoitetaan ty\u00f6ntekij\u00e4n ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n seuraamista. Mentoroinnissa panostetaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4kokemusten ja varjostamisen lis\u00e4ksi keskusteluun ja reflektointiin jakson aikana. Menetelm\u00e4 on todettu tehokkaaksi niiden nuorten kohdalla, joilla on vaikeuksia luoda ty\u00f6el\u00e4m\u00e4kontakteja ja kiinnitty\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Yritysvierailu tarkoittaa oppilasryhm\u00e4n vierailua toimipaikalla. Yrityksen edustaja voi my\u00f6s vierailla koulussa tai et\u00e4n\u00e4. Stimulointi on ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4n harjoittelua pelin tai roolileikin avulla. Se voi olla my\u00f6s todenmukaisessa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 harjoittelua tai mini-yrityksen py\u00f6ritt\u00e4mist\u00e4. Opettaja-TET -jakson aikana opettaja tutustuu p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti omaan oppiaineeseen kytkeytyv\u00e4n yrityksen toimintaan. (OECD 1996).<\/p>\n

Vaikka audiovisuaalinen materiaali ei ole t\u00e4ss\u00e4 tarkoitettu kokemus, virikemateriaali v\u00e4litt\u00e4\u00e4 puhetta tehokkaammin mielikuvan jatkokoulutuksesta tai ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n mahdollisuuksista. Olennaisista on, ett\u00e4 video kohdennetaan yleissivist\u00e4v\u00e4lle koulutukselle ja videon sis\u00e4ll\u00f6n suunnittelussa huomioidaan oppijan kehitysik\u00e4, v\u00e4h\u00e4inen kokemus ja tieto uravaihtoehdoista. Materiaalin tulee sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 selkokielisi\u00e4 kuvauksia tutkinnon ydinsis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4. Oppijan tulee tiet\u00e4\u00e4, mihin h\u00e4n sitoutuu opintojensa ajaksi.\u00a0 Oppijan urapohdintaa tukeva materiaali, siirtym\u00e4vaiheen ohjausyhteisty\u00f6n tulos, ja koulutuksen markkinointi eiv\u00e4t ole sama asia.<\/p>\n

Yhteenveto<\/h2>\n