{"id":895,"date":"2023-01-17T12:38:28","date_gmt":"2023-01-17T10:38:28","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/?p=895"},"modified":"2023-02-06T12:39:59","modified_gmt":"2023-02-06T10:39:59","slug":"ekologista-ohjausta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/2023\/01\/17\/ekologista-ohjausta\/","title":{"rendered":"Ekologista ohjausta"},"content":{"rendered":"

Sitra julkaisi Megatrendit 2023<\/a> ja niist\u00e4 ensimm\u00e4inen on h\u00e4t\u00e4 luonnon kantokyvyst\u00e4. Megatrendit ovat maailmanlaajuisia muutossuuntia, joita on koottu, jotta meill\u00e4 olisi yhteinen tavoite tulevaisuuden rakentamisessa. Raportissa tarkastellaan haasteita mahdollisuuksina.<\/p>\n

Olemme ekologisessa kest\u00e4vyyskriisiss\u00e4. Arvojenne ja asenteitamme tulisi muuttaa, jos aiomme ratkaista ongelman. Tulevaisuutemme suunta m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy toimiemme mukaan. T\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 pohdin sit\u00e4, miten voimme huomioida ekologisen kest\u00e4vyyskriisin perusopetuksen aikaisessa ohjauksessa, synnytt\u00e4\u00e4 oppijoille valmiuksia valita ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 toisin. Esittelen pohdintani tueksi kaksi teoriaa.<\/p>\n

<\/h2>\n

<\/p>\n

Ekologinen systeemiteoria<\/h2>\n

Urie Bronfenbrenner (2002) mukaan ihmisen kehitys on henkil\u00f6n ja ymp\u00e4rist\u00f6n vuorovaikutuksen tulos. H\u00e4n kuvaa ekologisessa systeemiteoriassa ihmisen kehitykseen vaikuttavia ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, jotka vaikuttavat suoraan tai ep\u00e4suoraan ihmisen kehitykseen. H\u00e4nen mukaansa tulisi kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota prosesseihin, jotka tuottavat tulokset.<\/p>\n

Ekologisessa systeemiteoriassa kiinnitet\u00e4\u00e4n huomiota kasvatukseksi tarkoitettuihin ymp\u00e4rist\u00f6ihin sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n henkil\u00f6iden suhteisiin, rooleihin, toimintoihin ja prosesseihin. Systeemi\u00a0eli j\u00e4rjestelm\u00e4 on joidenkin periaatteiden mukainen toiminnallinen kokonaisuus. Ekologiassa tarkastellaan\u00a0eli\u00f6iden\u00a0ja eli\u00f6lajien vuorovaikutusta toistensa sek\u00e4 niit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n elottoman\u00a0ymp\u00e4rist\u00f6n\u00a0kanssa. Eli\u00f6n\u00a0eli\u00a0organismin tunnusmerkit ovat muun muassa\u00a0itsen\u00e4isyys, vastaaminen \u00e4rsykkeisiin, kasvu ja mukautuvuus. Tietyll\u00e4 alueella el\u00e4v\u00e4t eli\u00f6t ja eloton luonto muodostavat\u00a0ekosysteemin. Bronfenbrennerin mukaan kehitys on muutosta, joka tapahtuu ajassa. Roolien, suhteiden ja toimintojen kokonaisuus vaikuttavat tekij\u00f6in\u00e4 kehitykseen.<\/p>\n

Bronfenbrenner kuvaa ekologisessa systemiteoriassa ihmisen kehitykseen vaikuttavat ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 mikro-, meso-. ekso, makro-, ja kronosysteemein\u00e4. Esim.\u00a0 koti ja koulu muodostavat mikrosysteemin, jossa kaksisuuntainen vuorovaikutus on voimakkainta. Mesosysteemin taso sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kehittyv\u00e4n henkil\u00f6n ja kahden tai useamman ympa\u0308risto\u0308n va\u0308liset yhteydet esim. kodin ja koulun v\u00e4lisen yhteisty\u00f6n. Mesoja\u0308rjestelma\u0308 on mikroja\u0308rjestelmien ja\u0308rjestelma\u0308. Olennaista on sosiaalistumiseen vaikuttavien tekijo\u0308iden toiminnan saman- tai erisuuntaisuus eli se, tukevatko eri mikrosysteemit toisiaan vai kokeeko kehittyva\u0308 yksilo\u0308 niissa\u0308 ristipaineita. Eksosysteemiss\u00e4 kehittyv\u00e4 henkil\u00f6 ei ole osallisena mutta tapahtumat vaikuttavat h\u00e4neen (esim. vanhempien ty\u00f6paikka). Makrosysteemi-sanalla kuvataan sosio-kulttuurista ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, joka vaikuttaa kehittyv\u00e4\u00e4n henkil\u00f6\u00f6n. Sen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t ka\u0308ytta\u0308ytymis- ja ka\u0308sitysmallit siirtyva\u0308t sukupolvelta toiselle erilaisten sosialisaatioprosessien va\u0308lityksella\u0308. Kronosysteemi kuvaa ulkoisten ympa\u0308risto\u0308jen ajassa tapahtuvaa evoluutiota, kehitysta\u0308 ja kehityskulkuja.<\/p>\n

L\u00e4hde: Bronfenbrenner, U. 2002. Ekologisten ja\u0308rjestelmien teoria. Teoksessa R. Vasta (toim.) Kuusi teoriaa lapsen kehityksesta\u0308.<\/span><\/p>\n

\"\"<\/a><\/h2>\n

Ekologinen psykologia<\/h2>\n

Ekologinen psykologia keskittyy yksil\u00f6iden ja heid\u00e4n fyysisen sek\u00e4 sosiaalisen ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 v\u00e4lisiin suhteisiin. Se perustuu ajatukseen, ett\u00e4 ihmisen k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 ja kognitiota muokkaavat luonnollinen ja rakennettu ymp\u00e4rist\u00f6. N\u00e4k\u00f6kulma korostaa yksil\u00f6iden ja heid\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 v\u00e4listen vuorovaikutusten ymm\u00e4rt\u00e4misen t\u00e4rkeytt\u00e4. (ChatGPT<\/a>) J. J. Gibson<\/a> sanoi, ett\u00e4 ”maailman havaitseminen on itsens\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4”. T\u00e4ll\u00f6in toimijoiden tulisi havaita omat voimavaransa suhteessa ymp\u00e4rist\u00f6n resursseihin tai -tukeen.<\/p>\n

J.J. Gibsonin<\/a> affordance-k\u00e4site<\/a> (= toiminnan mahdollisuus) on ekologisen psykologian ydint\u00e4. Gibsonin teorian mukaan eli\u00f6 on riippuvainen ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, mutta ymp\u00e4rist\u00f6 ei ole riippuvainen organismista ollakseen olemassa. Toiminnan mahdollisuus -termi kuvaa ihmisen, el\u00e4imen, ja sen ymp\u00e4rist\u00f6n v\u00e4list\u00e4 vastavuoroista suhdetta.<\/p>\n

Teorian ymm\u00e4rt\u00e4misen kannalta on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 erottaa kaksi tekij\u00e4\u00e4: havainnoitsija ja objekti. Ihminen (havainnoitsija, toimija) on ajan saatossa muokannut ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n (objekti) ja erilaiset sivilisaatiot ovat p\u00e4\u00e4sseet kehittym\u00e4\u00e4n sit\u00e4 mukaa, kun teknologia (ty\u00f6v\u00e4lineet) on kehittynyt. Objekti sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 arvot, toimintaperiaatteet ja tarkoitukset, joita yritet\u00e4\u00e4n arvioida ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Affordanssit (afford= tarjota, tuottaa) ovat esineen tai ymp\u00e4rist\u00f6n ominaisuuksia, jotka mahdollistavat tietyn toiminnan. Affordance on olemassa riippumatta siit\u00e4, havaittiin tai k\u00e4ytettiin sit\u00e4 tai ei. Ne ovat ymp\u00e4rist\u00f6n tarjoamia mahdollisuuksia toimia. Kun mahdollisuus on havaittu, se on merkityksellinen ja sill\u00e4 on arvoa ihmiselle. Liike on t\u00e4rke\u00e4, jotta ihminen havaitsisi maailman ominaisuuksia. Havainto on ennakoivaa tai tulevaisuuteen suuntautunutta.<\/p>\n

Mahdollisuudet vaihtelevat ihmisten kehitysi\u00e4n mukaan.\u00a0 Affordanssi on resurssi tai tuki, jonka ymp\u00e4rist\u00f6 tarjoaa ihmiselle. Affordanssit eiv\u00e4t ole esineiden tai ymp\u00e4rist\u00f6jen luontaisia ominaisuuksia, vaan ne m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyv\u00e4t tarkkailijan kykyjen mukaan. \u00a0Ihmiselle on oltava kyky havaita se ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mahdollisuuksia.\u00a0 Ihmisen on opittava havaitsemaan tiedot ja viimeistelem\u00e4\u00e4n toimintoja, jotka tekev\u00e4t siit\u00e4 hy\u00f6dyllisen.<\/p>\n

Mahdollisuuden hy\u00f6dynt\u00e4minen merkitsee vastavuoroista suhdetta havainnon ja toiminnan v\u00e4lill\u00e4. Informaation etsiminen on aktiivista toimintaa. Kyse on havainnoitsijan toimista (hy\u00f6dyllisyys\/vahingollisuus) suhteessa ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Havainto antaa tietoa toimintaan ja toiminta tuottaa seurauksia, jotka vaikuttavat havaintoon. T\u00e4m\u00e4n suhteen havaitseminen mahdollistaa toiminnan mukautuvan ohjauksen ja siten mahdollisuuden hallita ymp\u00e4rist\u00f6n muutosta. Gibsonin teoriassa ensisijainen havainto\u00a0on subjektiivinen ja perustuu eli\u00f6n k\u00e4sitykseen ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 maailmasta. Havainnot\u00a0itsess\u00e4\u00e4n voivat olla ulkopuolelta ajateltuina oikeita tai v\u00e4\u00e4ri\u00e4, joten tarkempien havaintojen tekeminen edellytt\u00e4\u00e4 kriittist\u00e4 ajattelun tukemista.<\/p>\n

L\u00e4hde: Gibson, J. J. (1979) The ecological approach to visual perception<\/em>. Boston: Houghton. Miffli.<\/span><\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Ekologinen oppimisymp\u00e4rist\u00f6<\/h2>\n

Jos haluamme saada aikaan merkitt\u00e4vi\u00e4 muutoksia toiminnassa ja asenteissa, meid\u00e4n tulee toimia usealla tasolla samaan suuntaan. Onko meill\u00e4 yhteinen tavoite? Olemmeko valmiita arvioimaan itsekriittisesti elintapojamme ja tekem\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntapaamme muuttavia valintoja? Onko meill\u00e4 yhteinen ymm\u00e4rrys siit\u00e4, mik\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme on olennaisinta? Miten teemme tilaa keskustelulle ja yhteisen ymm\u00e4rryksen rakentamiselle ja henkil\u00f6kohtaisille muutoksille? Miten oppijan koulupolun aikaisen ohjauksen tulisi muuttua, jotta oppijalle syntyisi valmius tehd\u00e4 valintoja, valmius muutokseen, kyky asenteiden kyseenalaistamiseen ja el\u00e4m\u00e4ntapojen muuttamiseen. Voimmeko olla yht\u00e4 aikaa kiinnostuneita kilpailukyvyst\u00e4mme, jatkuvasta kasvusta, kuluttamiskyvyst\u00e4mme ja ekologisesta kest\u00e4vyyskriisist\u00e4?<\/p>\n

Ekologiassa tarkastellaan\u00a0toimijoiden vuorovaikutusta: ihmisen suhdetta muihin ihmisiin ja el\u00e4imiin. CEDEFOPin<\/a> mukaan elinik\u00e4iseen oppimiseen liittyv\u00e4ll\u00e4 ohjauksella tarkoitetaan toimia, jotka auttavat ihmisi\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n tarkoituksenmukaisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja hallitsemaan yksil\u00f6llisi\u00e4 polkuja. Millaista olisi ohjaus, joka tuottaisi henkisi\u00e4 ekosysteemej\u00e4, jossa ihmiselle jatkuvan suorittamisen sijaan olisi toimintakyky\u00e4 tehd\u00e4 oman el\u00e4m\u00e4n, yhteis\u00f6n ja ekologisen kantokyvyn kannalta kest\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 valintoja?<\/p>\n

Hyv\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 on tilaa kyseenalaistaa. Oman toiminnan itsearviointi ja kehitt\u00e4minen on t\u00e4m\u00e4n kaltaisessa ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4.\u00a0 Toiminta on ratkaisukeskeist\u00e4, suunnitelmallista, tavoitteellista, l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4\u00e4 ja kaikki pyrit\u00e4\u00e4n osallistamaan toimintaan. T\u00e4llaiseen ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6n mahtuu toimintaa kehitt\u00e4v\u00e4 arvokeskustelu ja asenteiden muuttaminen. Ymp\u00e4rist\u00f6n havainnointiin kannustava didaktiikka, kokemukset ja niiden arviointi, arvokeskustelut ja argumentoinnin harjoittelu tekev\u00e4t tilaa asenteiden muutokselle. Yhteisty\u00f6h\u00f6n kannustava ty\u00f6ilmapiiri on turvallinen kaikille ja sellaisessa tunnistetaan ja arvostetaan erilaisia toimijoita. T\u00e4llaisessa koulussa on tilaa muuttaa tapoja. Siell\u00e4 on yhteinen ymm\u00e4rrys tavoitteista ja toiminnan merkityksist\u00e4.<\/p>\n

<\/h2>\n

Ekologinen uraohjaus<\/h2>\n

Onnistuneen koulutusvalinnan kaava on yksikertainen: itsetuntemus + ty\u00f6skentelytottumukset + oppimiskokemukset + ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 ja jatkokoulutuskokemukset + uratavoitteet + koulumenestys + motivaatio = onnistunut jatkokoulutusvalinta. Kun puretaan kaava osiin, syntyy ekologisen uraohjauksen ekosysteemi, joka tuottaa oppijalle hyvinvointia ja yhteiskunnalle osaajia.<\/p>\n

Uravalinnan kannalta tarpeellisen itsetuntemuksen kehitt\u00e4minen on oppilaanohjauksen ydint\u00e4. Omien vahvuuksien, arvojen tunnistaminen ja ty\u00f6skentelytottumuksien tunnistaminen luo perustan ura- ja koulutusvalinnalle ja se onnistuu ryhm\u00e4ohjauksessakin. Jotta hyvill\u00e4 ja huonoilla oppimiskokemuksilla olisi uravalintavalmiutta kehitt\u00e4v\u00e4 merkitys, ajattelua tulee fasilitoida, edist\u00e4\u00e4, ja synnytt\u00e4\u00e4 tila, jossa on mahdollista luoda elinik\u00e4ist\u00e4 oppimista edist\u00e4vi\u00e4 merkityksi\u00e4 kokemuksille. T\u00e4m\u00e4 onnistunee helpoiten henkil\u00f6kohtaisessa ohjauksessa. Ura- ja koulutusvalintaa palvelevien ty\u00f6el\u00e4m\u00e4kokemuksien ja osallisuuden sek\u00e4 itseohjautuvuuden kehitt\u00e4minen, edellytt\u00e4\u00e4 digitaalista TET-paikkaverkostoa<\/a> ja yhteisty\u00f6n kunnallista tai seutukunnallista koordinointia. Onnistunnut yritysvierailu on yhteisty\u00f6n tulos. Oppilaan urapohdintaa palveleva monivaiheinen siirtym\u00e4vaiheen yhteisty\u00f6 perusopetuksen ja toisen asteen v\u00e4lill\u00e4, kokemusten synnytt\u00e4minen, on keskeytt\u00e4mist\u00e4 ennaltaehk\u00e4isev\u00e4\u00e4 uraohjausta.<\/p>\n

Uravaihtoehtojen hahmottaminen alkaa oman koulutusalamielenkiinnon tunnistamisesta. Opintopolku.fi -palvelun rakenteessa tulisi huomioida t\u00e4m\u00e4. Eri ammattivaihtoehtoihin on helpompi perehty\u00e4, kun oppilas on tunnistanut itselle sopivan koulutusalan. Oppilaanohjaus on toiminnan mahdollisuuksien organisointia ja uravalintavalmiuksien kehitt\u00e4mist\u00e4 niin, ett\u00e4 oppilaalle syntyy valmius tehd\u00e4 havaintoja, kyky kiinnitt\u00e4\u00e4 olennaisimpaan informaatioon huomiota ja ennakoida (=affordance).<\/p>\n

<\/h2>\n

Lopuksi<\/h2>\n

Vance Peavy toteaa Sosiodynaaminen ohjaus -oppaassa, ett\u00e4 ohjaus ja auttaminen on sama asia. Rohkenen olla ainakin jossain m\u00e4\u00e4rin eri mielt\u00e4.\u00a0Et\u00e4\u00e4nnyn ajatuksesta, jonka mukaan oppilaanohjaaja toimii ik\u00e4\u00e4n kuin avuliaana portinvartijana, joka saattaa oppijan yli siirtym\u00e4vaiheen. Oppilaanohjaaja on minun mielest\u00e4ni mieluummin opettaja, mahdollistaja, siltojen rakentaja, kartoittaja, prosessi-insin\u00f6\u00f6ri ja oppimisymp\u00e4rist\u00f6jen rakennusmies, jonka ohjaus voimaannuttaa nuoren tekem\u00e4\u00e4n itse tietoon perustuvia valintoja ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n

Kest\u00e4vyyskriisi\u00e4 ei ratkaista peruskoulussa. Ohjauksen avulla voimme kuitenkin synnytt\u00e4\u00e4 valmiuksia valita toisin ja muuttaa omia asenteita. Ohjaus, jossa tavoitteet, resurssit ja ohjausmekanismit on synkronoitu on ekologista, v\u00e4h\u00e4n resursseja kuluttavaa, ohjausta. \u00a0N\u00e4in oppilaalle voi synty\u00e4 valmiuksia vuorovaikutukseen toisten \u201deli\u00f6iden\u201d kanssa sek\u00e4 \u201dniit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n elottoman ymp\u00e4rist\u00f6n kanssa\u201d.<\/p>\n

Autoritaarisesti johdetussa tilassa, jossa ei ole paikkaa vuoropuhelulle ja rakentavalle kyseenalaistamiselle, ei ole tilaa asenteiden sek\u00e4 arvojen muuttamiselle. Ekologisesti kest\u00e4v\u00e4t muutostavoitteet mahtuvat tilaan, joka on jatkuvan kilpajuoksun sijaan paikka kohtaamiselle. Ekologisemman oppimisymp\u00e4rist\u00f6n rakentaminen alkaa oman toiminnan kehitt\u00e4misest\u00e4, oman yhteisty\u00f6n ja ymp\u00e4rist\u00f6suhteen arvioinnista.<\/p>\n

Hyv\u00e4 ohjaus tukee vuoropuhelua min\u00e4n ja ymp\u00e4rist\u00f6n kanssa. Ymp\u00e4rist\u00f6 on, Kurt Lewini\u00e4 (1951) lainaten, yht\u00e4 totta kuin havainnot omista vahvuuksista. Ekologinen uraohjaus on vuoropuhelua oppilaan ja mahdollisuuksien v\u00e4lill\u00e4. Onnistunut uravalinta on oppilaan vahvuuksien varaan rakennuttua tavoitteellista ty\u00f6skentely\u00e4, jossa elinik\u00e4isen oppimisen innon edist\u00e4minen on ensisijaista. Oppijalle syntynyt kyky kohdata haasteita, kyky suunnitelmalliseen ty\u00f6skentelyyn sek\u00e4 yhteisty\u00f6h\u00f6n johtaa yksil\u00f6n ja ymp\u00e4rist\u00f6n hyvinvointiin.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sitra julkaisi Megatrendit 2023 ja niist\u00e4 ensimm\u00e4inen on h\u00e4t\u00e4 luonnon kantokyvyst\u00e4. Megatrendit ovat maailmanlaajuisia muutossuuntia, joita on koottu, jotta meill\u00e4 olisi yhteinen tavoite tulevaisuuden rakentamisessa. Raportissa tarkastellaan haasteita mahdollisuuksina. Olemme ekologisessa kest\u00e4vyyskriisiss\u00e4. Arvojenne ja asenteitamme tulisi muuttaa, jos aiomme ratkaista … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":138,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[38765,4798],"tags":[256606,256607,59512],"class_list":["post-895","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ohjauksen-kehittaminen","category-yleinen","tag-ekologinen-ohjaus","tag-ekologinen-uraohjaus","tag-ohjaus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/895","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/138"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=895"}],"version-history":[{"count":18,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/895\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":938,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/895\/revisions\/938"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=895"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=895"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=895"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}