Runsaat poissaolot ovat koululle joka tapauksessa selke\u00e4 signaali avuntarpeesta. Karvin (2022) arvion<\/a> mukaan 2-3 % ik\u00e4luokkansa oppilaista koulupoissaolot aiheuttavat suuria ongelmia heid\u00e4n koulunk\u00e4ynnilleen ja vaativat koululta toimenpiteit\u00e4.<\/p>\n Kuluneen 20 vuoden aikana on tehty lukuisia selvityksi\u00e4 nuorista, joilla on hankaluuksia perusopetuksen suorittamisessa ja jatkokoulutukseen sitoutumisessa. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on tutkittu nuoria, jotka eiv\u00e4t ole sijoittuneet jatkokoulutukseen tai ovat keskeytt\u00e4neet sen.\u00a0<\/span><\/p>\n Koulupoissaolojen taustalta on tunnistettu 60 erilaista syytekij\u00e4\u00e4, joita voidaan tarkastella yksil\u00f6n, vanhemmuuden, koulujen ja yhteis\u00f6jen n\u00e4k\u00f6kulmasta (ks. taulukko 1). Koulunk\u00e4ynnin pulmat n\u00e4kyv\u00e4t ensin vain kotona, kun kouluun l\u00e4hteminen k\u00e4y p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4 hankalammaksi. V\u00e4hitellen my\u00f6h\u00e4stelyt aamuisin lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t ja muuttuvat yksitt\u00e4iseksi poissaolotunneiksi. Oppilas saattaa olla pois tietyilt\u00e4 tunneilta ja tiettyyn aikaan p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 tai viikosta. Poissaolojen jatkuessa mahdollisuus siihen, ett\u00e4 lapsi tai nuori j\u00e4\u00e4 kokonaan pois koulusta, lis\u00e4\u00e4ntyy. (Karvi 2022, 35.)<\/a><\/p>\n Taulukko 1. Koulupoissaolojen riskitekij\u00e4t (Palmu 2022, 13)<\/p>\n Palmu, I. 2020. Takaisin kouluun – koulua kouluk\u00e4ym\u00e4tt\u00f6mille (toim.). Valtterin julkaisusarja nro 4. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Valtteri-koulu.<\/p><\/div>\n Hallituksen esityksen (HE 173\/2020 vp, 49)<\/a> mukaan oppivelvollisuuden laajentamisen tavoitteena on edista\u0308a\u0308 henkilo\u0308n tyo\u0308llistymista\u0308 ja yhteiskuntaan osallistumista. Koulutus- ja osaamistason nostamisen lisa\u0308ksi esityksen tavoitteena on kaventaa oppimiseroja, lisa\u0308ta\u0308 koulutuksellista tasa-arvoa ja antaa kaikille nuorille yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua kykyjensa\u0308 mukaisesti.<\/p>\n Peruskouluaikaiset kokemukset heijastuivat toisen asteen opintoihin kiinnittymiseen ja opintojen ka\u0308ynnistymiseen (Karvi, 2020<\/a>). Perusopetuksen aikana \u00a0paljon vaikeuksia kokeneet opiskelijat kokivat toisen asteen opintojen ka\u0308ynnistymisen ja opintoihin kiinnittymisen heikommaksi kuin ne, joilla ei ollut kokemuksia oppimiseen liittyvista\u0308 vaikeuksista. Myo\u0308s koko peruskoulun ajan kiusaamisen kohteeksi joutuneet opiskelijat kokivat sosiaalisen kiinnittymisen toisen asteen opintoihinsa heikommaksi kuin ne, joita ei ollut kiusattu. Jahnukainen, Kalalahden ja Kivirauman (2019) mukaan maahanmuuttajanuorten alisuoriutuminen suomalaisessa koulutusja\u0308rjestelma\u0308ssa\u0308 on ristiriidassa heida\u0308n suuren opiskelumotivaationsa ja koulumyo\u0308nteisyytensa\u0308 kanssa.<\/p>\n Ohjausta ja opinto-ohjausta tarkastellaan koululains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 oppilaan oikeutena.\u00a0 Oppivelvollisuuslain 12 pyk\u00e4l\u00e4n<\/a> mukaan ohjaus- ja valvontavastuu on koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Peruopetuslain 37 \u00a7 mukaan \u201djokaisella koululla, jossa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 laissa tarkoitettua opetusta, tulee olla toiminnasta vastaava rehtori\u201d. Rehtori on opetuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n edustaja koulussa ja h\u00e4n vastaa yksitt\u00e4isess\u00e4 koulussa siit\u00e4, ett\u00e4 ohjaus toteutuu perusopetuslain, opetussuunnitelman perusteiden ja oppivelvollisuuslain mukaan. Rehtori ja sivistysty\u00f6n johto organisoivat kokonaisuuden, jonka teht\u00e4v\u00e4 tulisi olla \u00a0\u00a0koulunk\u00e4ynnin vetovoiman lis\u00e4\u00e4minen ja kouluak\u00e4ym\u00e4tt\u00f6myyden\u00a0ennaltaehk\u00e4isy.<\/p>\n Taulukossa 2 on koottu eri l\u00e4hteist\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4, jotka edist\u00e4v\u00e4t opintoihin sitoutumista ja koulun vetovoimaa. Koska koulua k\u00e4ym\u00e4tt\u00f6myydelle on lukuisia syytekij\u00f6it\u00e4, my\u00f6s ratkaisuja tulee etsi\u00e4 monesta tulokulmasta.<\/p>\n Taulukko 2. N\u00e4k\u00f6kulmia kouluk\u00e4ym\u00e4tt\u00f6myyden ennaltaehk\u00e4isyyn<\/p>\n Oppilas, opettaja, opinto-ohjaaja ja huoltajat kohtaavat toisensa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ja opetuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Vaikka yksitt\u00e4isen toimijan teoilla on suuri merkitys yksitt\u00e4isen oppilaan tai ryhm\u00e4n hyvinvoinnin ja oppimisen kannalta, vaikuttava ohjaus ja oppilaanohjaus on systeeminen kokonaisuus, monen tekij\u00e4n summa. \u00a0Olennaisin kysymys on siis on siis se, miten ohjausty\u00f6t\u00e4mme johdetaan: miten yhteinen ymm\u00e4rrys meill\u00e4 on siit\u00e4, mitk\u00e4 tekij\u00e4t edist\u00e4v\u00e4t tai est\u00e4v\u00e4t hyv\u00e4n ohjauksen; miten ratkaisukeskeisesti toimimme; miten synnyt\u00e4mme tiloja moniammatiliselle, monialaiselle ja monitasoiselle yhteiskehitt\u00e4miselle sek\u00e4 kodin ja koulun v\u00e4liselle yhteisty\u00f6lle.<\/p>\n Koulun tulee muodostaa oppimisymp\u00e4rist\u00f6, joissa eri toimijoilla on yhteinen ymm\u00e4rrys toiminnan tavoitteista ja siit\u00e4, miten tavoitteet saavutetaan. Kunkin toimijan ja tiimin teht\u00e4v\u00e4 tulisi m\u00e4\u00e4ritty\u00e4 yhteisen ja jaetun tavoitteen mukaisesti. Tieto k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 tulee olla jaettua ja niiden syist\u00e4 ja merkityksist\u00e4 tulisi olla yhteinen ymm\u00e4rrys. Koulua tulee arvioida mekanismina, jonka tulisi tuottaa hyvinvointia, oppimista ja osallisuutta. Hyvin toimiva koulu on samaan suuntaan\u00a0 pyrkivien erilaisten toimintamallien summa.<\/p>\n Se, miten koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4 ja yksitt\u00e4inen oppilaitos organisoi ohjauksen on olennainen kysymys. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tarkastella siirtym\u00e4vaiheen ohjausta, perusopetuksen ja toisen asteen siirtym\u00e4vaiheen ohjausta, kokonaisuutena. Lis\u00e4ksi tulisi arvioida sit\u00e4, miten toisen asteen koulutuksen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 mahdollistaa oppijan erehtymisen ja uudelleen harkinnan. Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n tulisi tunnistaa monia polkuja ammatilliseen perustutkintoon ja\/tai ylioppilastutkintoon. Toisen asteen tutkintoon johtavaa koulutusta tulisi tarkastella oppijan n\u00e4k\u00f6kulmasta ja h\u00e4nen kehitysi\u00e4n mukaisena toimintana.<\/p>\n Karvin Sitouttavan kouluyhteis\u00f6ty\u00f6n arviointi -v\u00e4liraportissa<\/a> on listattu muutamia kouluun kiinnittymist\u00e4 lis\u00e4\u00e4vi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4:<\/span><\/p>\n Koulusta poisp\u00e4in ty\u00f6nt\u00e4vi\u00e4 syit\u00e4 ovat oppimisvaikeudet, yhteenkuuluvuuden tunteen puuttuminen, vuorovaikutusongelmat sek\u00e4 yhteisty\u00f6n ongelmat opettajien ja muiden oppilaiden kanssa. Ainakin n\u00e4ihin syihin voidaan etsi\u00e4 didaktisilla k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ill\u00e4 ratkaisuja.\u00a0 Tunne ja vuorovaikutustaitojen harjoittelusta ja ryhm\u00e4dynamiikan kehitt\u00e4misest\u00e4 hy\u00f6tyv\u00e4t kaikki. Ristiriitojen ratkaiseminen on hyv\u00e4\u00e4 ennaltaehk\u00e4isev\u00e4\u00e4 ohjausta.<\/p>\n Oppilaanohjaus ja ohjaus eiv\u00e4t ole synonyymej\u00e4. Oppilaanohjaus on osa koko koulun toimeenpanemasta ohjauksesta. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on m\u00e4\u00e4ritelty kaksi ohjausty\u00f6n tavoitetta: oppilaan toimintakyvyn ja suorituskyvyn edist\u00e4minen. Oppilaanohjausty\u00f6ss\u00e4 painottuu oppilaan toimintakyvyn edist\u00e4minen.<\/p>\n Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa<\/a> asetetaan oppilaanohjauksen tavoitteeksi edista\u0308a\u0308 oppilaiden kasvua ja kehitysta\u0308 siten, etta\u0308 jokainen oppilas pystyy kehitta\u0308ma\u0308a\u0308n opiskeluvalmiuksiaan ja vuorovaikutustaitojaan seka\u0308 oppimaan ela\u0308ma\u0308ssa\u0308 tarvittavia tietoja ja taitoja. Oppilaanohjaus tukee oppilaita tekema\u0308a\u0308n omiin valmiuksiinsa, arvoihinsa ja la\u0308hto\u0308kohtiinsa seka\u0308 kiinnostukseensa perustuvia arkiela\u0308ma\u0308a\u0308, opiskelua, jatko-opintoja seka\u0308 tulevaisuutta koskevia valintoja ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4<\/p>\n Oppilaanohjauksen juuret ovat ammatinvalinnan ohjauksessa, Frank\u00a0 Parsonsin (1909, 5) mukaan uravalintaan tarvitaan itsetuntemusta, tietoa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja p\u00e4\u00e4ttely\u00e4 n\u00e4iden kahden tekij\u00e4n v\u00e4lill\u00e4. Henkil\u00f6, jolla on heikot tiedot itsest\u00e4\u00e4n, ammatista ja ty\u00f6st\u00e4 tai puutteelliset j\u00e4rkeilytaidot, on vaarassa tehd\u00e4 huonon uravalinnan. Eli lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kehitysi\u00e4n mukaisesti oppilaan tietoa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja koulutusmahdollisuuksista, liitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 oppilaalle luontainen tapa oppia h\u00e4nen toimintahorisontiaan laajentaviin kokemuksiin ja niiden reflektointiin, sek\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 oppilaan valinnan ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen teon valmiuksia perusopetuksen aikana, p\u00e4\u00e4dymme hyv\u00e4\u00e4n ura-ja koulusvalintavalmiuteen. Uraohjausta suurempia muutoksia pit\u00e4isi tehd\u00e4 ohjauksen laajalla kent\u00e4ll\u00e4. Peruskoulun alkutaipaleella puhuttiin siit\u00e4, ett\u00e4 oppilaanohjaajalla tulisi olla ohjauksen uudistajan roolista koulussa.<\/p>\n V\u00e4\u00e4r\u00e4 koulutusvalinta on mainittu lukuisissa \u00a0selvityksiss\u00e4 syyksi sille, ett\u00e4 oppilaalla on vaikeuksia sitoutua ja kiinnitty\u00e4 jatkokoulutukseen. Olen aikaisemmissa blogi-teksteiss\u00e4ni kuvannut oppilaanohjausta uraohjauksen alkuopetuksena kahdesta syyst\u00e4: vuosiluokkien 7-9 aikana vasta aloitetaan tavoitteellinen urasuunnittelutaitojen opettelu ja opetelusta huolimatta 1\/3 oppilaista tehnee uravalintansa muulla kuin tiedon perusteella (ks. Niemi 2016, 125<\/a>). Tiedolla tarkoitan tietoa omista vahvuuksista, koulutus- ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n mahdollisuuksista. Vaikuttava oppilaanohjaus on monimuotoista ja sen tuottamiseen tarvitaan monitasoista, moniammatillista, monialaista ja kotien kanssa teht\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n Hyvin organisoitu ja suunniteltu kaikille kohdennettu oppilaanohjaus luo perusten sen tehostamiselle. Tekij\u00e4t, jotka tulisi huomioida tehostun henkil\u00f6kohtaisen oppilaanohjauksen tarpeen arvioinnissa (taulukko 3) ovat samankaltaisia\u00a0 kuin riskitekij\u00e4t, jotka lis\u00e4\u00e4v\u00e4t koulupoissaolojen todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 (Niemi 2022, 20<\/a>).\u00a0 Kun avaamme oppilaitoksessa ja kunnassa sit\u00e4, mit\u00e4 on vaikuttava oppilaanohjaus, ennaltaehk\u00e4isemme yhden toimijan verran luvattomia koulupoissaoloja ja lis\u00e4\u00e4mme koulun vetovoimaa. Kouluak\u00e4ym\u00e4tt\u00f6myyden ennaltaehk\u00e4isy on monitasoista, monialaista ja moniammatillista yhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n Taulukko 3. Syit\u00e4 oppilaanohjauksen tehostamiseen<\/p>\n Hallituksen esityksess\u00e4 (HE 173\/2020 vp, 49)<\/a> muistutetaan opetuksen laatukriteerist\u00e4, jonka Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n hyv\u00e4ksyi jo 2013. Sen mukaan oppilaanohjaajalla ei tulisi olla yli 250 oppilasta ohjattavanaan. Kansallinen koulutuksen arviointikeskuksen arviointitulosten (2020)<\/a> mukaan, vaikka ohjauksen saavutettavuus ja saatavuus perusopetuksessa on p\u00e4\u00e4osin hyv\u00e4ll\u00e4 tasolla, tehostettua ohjausta tarvitsevien oppilaiden ohjauksen resursoinnissa on puutteita. Seitsem\u00e4n prosenttia Karvin aineistossa haastatelluista opiskelijoista oli sita\u0308 mielta\u0308, ettei ollut saanut tarvitsemaansa ohjausta. Parannettavaa on myo\u0308s ryhma\u0308muotoisen ohjauksen, vertaistuen seka\u0308 digitalisaation mahdollisuuksien hyo\u0308dynta\u0308misessa\u0308.<\/p>\n Jos oppilaanohjaajalla on alle 250 oppilasta ohjattavanaan, jos oppilaanohjaaja voi keskitty\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n uraohjausteht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4, jos oppilaanohjausta tarkastellaan oppiaineena, teht\u00e4v\u00e4 voi rajautua yhden toimijan kokoiseksi teht\u00e4v\u00e4ksi perusopetuksessa. T\u00e4st\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdasta k\u00e4sin oppilaanohjaaja voi m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 sen, mit\u00e4 monialaista ja moniammatillista yhteisty\u00f6t\u00e4 oppilaanohjaajan tulisi tehd\u00e4, jotta oppilaanohjaus on vaikuttavaa ja samalla kouluak\u00e4ym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 ennaltaehk\u00e4isev\u00e4\u00e4.<\/p>\n Jos johto m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 oppilaanohjaajalle my\u00f6s uudistajan roolin koulussa, oppilaan uravalintavalmiuksien kehittymisen kannalta olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tunnistaa, arvioida ja kehitt\u00e4\u00e4 koko koulun ohjausk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, joiden aikana oppilas voi kehitt\u00e4\u00e4 itsearviointivalmiuksiaan, reflektoida, harjoitella argumentointia, perustella valintojaan ja hankkia kokemuksia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 sek\u00e4 koulutuksesta (ks. Niemi 2016, 159-163<\/a>). Yksitt\u00e4isen oppilaan oikea-aikaisen ohjaustarpeen tunnistamisen ja monialaiseen ohjausyhteisty\u00f6h\u00f6n osallistumisen ohella, t\u00e4m\u00e4 on se yhteinen ohjauksen alue, johon oppilaanohjaajan ty\u00f6aikaa kannattaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, jos halutaan, ett\u00e4 oppilaanohjaus on vaikuttavaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Koulu on paikka oppimiselle ja kasvulle. Se on yksil\u00f6n ja yhteiskunnan kohtaamispaikka, jossa oppijan vahvuudet ja koulutuksen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n mahdollisuudet voivat kohdata. Karvin (2022, 119) arviointiraportin mukaan 97 % huoltajista piti oman lapsen l\u00e4sn\u00e4oloa koulussa t\u00e4rke\u00e4n\u00e4. Joka viides (18 %) … Lue loppuun ![\"\"](\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/files\/2022\/12\/Koulupoissaolo-1024x370.jpg\")
<\/a>Ohjauksen organisointi<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/files\/2022\/12\/kouluakaymattomuus-1-1024x555.jpg\")
<\/a><\/p>\n\n
Oppilaanohjaajan rooli kouluak\u00e4ym\u00e4tt\u00f6myyden ennaltaehk\u00e4isyss\u00e4<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/files\/2022\/12\/TEHO-1024x362.jpg\")
<\/a><\/p>\n