Lapset ja nuoret ovat hilpeit\u00e4 ja positiivisia yhteisty\u00f6kumppaneita mutta hekin odottavat, ett\u00e4 toiminnalle asetetaan selke\u00e4t rajat. Koko koulun v\u00e4ki voi paremmin, jos ja kun koululla on yhteinen k\u00e4sitys k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4. Kasvattaminen on tekoja positiivisen pedagogiikan hengess\u00e4.<\/p>\n
Perusopetuksen \u201dtavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan j\u00e4senyyteen sek\u00e4 antaa heille el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarpeellisia tietoja ja taitoja\u201d. Perusopetuslaissa (2 \u00a7) on asetettu selv\u00e4rajainen teht\u00e4v\u00e4 perusopetukselle ja tavoite ohjaukselle. Sis\u00e4ll\u00f6n lis\u00e4ksi tulee kiinnitt\u00e4\u00e4 huomioita tavoitteiden j\u00e4rjestykseen. Perusopetuksen ohjauksen ensisijainen tavoite on tukea lapsen ja nuoren kasvua ihmisyyteen ja yhteiskunnan j\u00e4senyyteen. Meid\u00e4n tulee ensisijassa tunnistaa ne mekanismit, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ja toimet, joiden avulla pyrimme tavoitteisiin.<\/p>\n
Kasvatus peruskoulussa on pieni\u00e4 tekoja suurten tavoitteiden suuntaan. Riippumatta siit\u00e4 tarkastelemmeko ohjausta opetussuunnitelman tavoitteiden, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n odotusten vai megatrendien n\u00e4k\u00f6kulmasta, ohjaus voidaan kiteytt\u00e4\u00e4 kolmeen osaan: oppiminen, yhteisty\u00f6 ja ymp\u00e4rist\u00f6. Ei riit\u00e4, ett\u00e4 ajatus elinik\u00e4isest\u00e4 oppimisesta ja siihen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4st\u00e4 ohjauksesta on mainittu EU:n p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselmissa (ELGPN 2011). Ajatus tulisi n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 my\u00f6s oppilaan ja opettajan kohtaamisessa. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 odottaa ty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4 my\u00f6nteist\u00e4 asenne oppimiseen ja yhteisty\u00f6taitoja. Yhteisty\u00f6taitojen kehitt\u00e4minen on keskeinen ohjaustavoite opetussuunnitelman perusteissa. \u00a0Mit\u00e4 suuremman ongelman ratkaisusta on kyse, sit\u00e4 enemm\u00e4n tarvitaan yhteisty\u00f6taitoa. Tieto IPCC-raportin olemassa olosta ei auta lapsia ja nuoria k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n huolta ilmastonmuutoksesta. Olisiko helpointa aloittaa ohjausty\u00f6 siit\u00e4, ett\u00e4 osoitamme nuorille, ett\u00e4 yhteisell\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ll\u00e4 ja siit\u00e4 huolehtimisella on merkityst\u00e4. Kyky\u00e4 arvostaa yhteist\u00e4 rakennettua ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja luontoa, koulua ja l\u00e4hipiiri\u00e4 lienee ensimm\u00e4inen askel ja tavoite, jos haluamme ihmisen oppivan v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Mit\u00e4 on ohjaus?<\/strong><\/p>\n Onko ohjaus vain opettamista, arviointia, tiedottamista ja neuvontaa? \u00a0Jos tavoitteeksi asetetaan oppilaan itseohjautuvuuden kehitt\u00e4minen, osallisuuden kokemuksen synnytt\u00e4minen ja syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isy, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekokyvyn kehitt\u00e4minen ja elinik\u00e4isen oppimisen halun synnytt\u00e4minen, sen tulee olla muutakin.<\/p>\n Jos haluamme kehitt\u00e4\u00e4 lasten ja nuorten kyky\u00e4 tehd\u00e4 valintoja, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja muuttua, meid\u00e4n tulee panostaa ohjauksessa lapsen ja nuoren kognitiivisten toimintojen kehitt\u00e4miseen. T\u00e4ll\u00f6in p\u00e4\u00e4huomio on oman ajattelun ajattelussa, oman oppimisen arvioinnissa tai tiet\u00e4misen tiet\u00e4misess\u00e4 ja tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tiedostamisessa eli metakognitiosta. T\u00e4t\u00e4 taitoa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s silloin, kun ihminen tekee p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 uraan ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyen.<\/p>\n Ohjauksen tulisi kehitt\u00e4\u00e4 oppilaan toimijuutta. Toimijuus on toimintavalmiutta ja halua ohjata omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Se syntyy yhteis\u00f6llisess\u00e4 toiminnassa ja vaikuttaa siihen, miten ihminen suuntautuu tulevaisuuteen ja omien k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jens\u00e4 muuttamiseen. Oppilaan toimijuuden kehitt\u00e4minen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 oletuksen, ett\u00e4 ohjaus tapahtuu kunkin oppilaan l\u00e4ht\u00f6tason mukaan. Tavoitteet tulee asettua oppilaan l\u00e4hikehityksen vy\u00f6hykkeelle ja oppilaan tulisi saada kiitosta pienist\u00e4kin parannuksista, vaikkei lopputulos olisikaan hyv\u00e4n osaamisen tasolla.<\/p>\n Kun ohjausta tarkastellaan yksil\u00f6n ja ymp\u00e4rist\u00f6n v\u00e4lisen\u00e4 vuorovaikutuksena, huomiota tulee kiinnitt\u00e4\u00e4 kokemuksiin ja niihin kytkeytyv\u00e4\u00e4n reflektioon. Opettajan tulisi osallistua siihen, miten nuori tulkitsee kokemuksiaan ja luo asioille merkityksi\u00e4.\u00a0Koulun tulee antaa tilaa reflektiolle ja n\u00e4in osallistua oppilaan merkityksien luomisen prosesseihin.<\/p>\n Ohjauksen kehitt\u00e4minen<\/strong><\/p>\n Aktiivinen toiminta, ongelmien ratkaiseminen, kriittinen reflektointi, vuorovaikutus, suunnittelu, yhdess\u00e4 tekeminen ja arviointi ovat osia, josta muodostuu opetussuunnitelman perusteiden oppimisk\u00e4sitys. Asiantuntijaorganisaatiossa johtaminen ja toimintakulttuuri tulisi perustua samoille arvoille. Koulussa tulee olla yhteisty\u00f6t\u00e4 ja omatoimisuutta tukevia rakenteita ja tunnistettavia ohjausmekanismeja.<\/p>\n On yleisesti tunnustettu tosiasia, ett\u00e4 ohjauksen tuloksellisuuteen vaikuttaa eri toimijoiden teot eri ohjauksen ulottuvuuksilla. Ohjauksen kehitt\u00e4minen kannattaa kuitenkin aloittaa siit\u00e4, mik\u00e4 on muutettavissa eli omasta toiminnasta. Meid\u00e4n tulee yhdess\u00e4 rakentaa tavoitteiden saavuttamisen edist\u00e4vi\u00e4 oppimisymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. Meid\u00e4n tulee kohdentaa v\u00e4h\u00e4t resurssit niin, ett\u00e4 vuosien saatossa saamme aikaiseksi toimintakulttuurin muutoksen. Hyv\u00e4 ohjaustulos on monien pienten tekojen summa.<\/p>\n Siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 opettajakunta rakentuu eri tavalla toimintaan ja muutokseen suhtautuvista ihmisist\u00e4, meid\u00e4n tulee pysty\u00e4 muodostamaan yhten\u00e4inen kokonaisuus, jolla on yhteiset tavoitteet ja toimintatavat. Koulu on systeeminen asiantuntijaorganisaation. Systeeminen tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 koulu on enemm\u00e4n kuin osiensa summa. Ty\u00f6mme vaikuttavuus perustuu siihen, miten tietoisia olemme yhteisist\u00e4 tavoitteista ja miten toimimme n\u00e4iden tavoitteiden suuntaisesti. Jotta tavoitteet ja toimintatavat voidaan kokea yhteiseksi, niist\u00e4 tulee keskustella paljon ja yhteinen ymm\u00e4rrys tulee tehd\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi. Prosessien tulee edist\u00e4\u00e4 me-henke\u00e4 ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 polarisaatiota.<\/p>\n Jos kehitt\u00e4misen ensisijainen tavoite on toimintakulttuurin muuttaminen, opettajien voimaannuttaminen tai k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen kehitt\u00e4minen, hyv\u00e4ksi todettu ohjauksen kehitt\u00e4misprosessi on tiedossa. T\u00e4lle kehitt\u00e4misprosessille tulee varata riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa. Ohjauksen kehitt\u00e4misen ensimm\u00e4inen ja helpoin vaihe on olemassa olevien k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen kuvaaminen. Kun kuvaus on koossa, tulisi k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 arvioida ja tunnistaa ne ohjauksen osa-alueet, joissa on kehitt\u00e4mistarvetta. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen tulisi ryhty\u00e4 polveilevaan kehitt\u00e4misprosessiin (suunnittelu, toiminta, havainnointi, reflektointi jne.).<\/p>\n Vaikka uusien toimintatapojen luomista voidaan tukea koulun ulkopuolisten interventioiden avulla, tarvitaan koulun sis\u00e4lt\u00e4 henkil\u00f6, joka on sitoutunut ja sitoutettu kehitt\u00e4misprosessin l\u00e4piviemiseen. T\u00e4lt\u00e4 koordinaattorilta edellytet\u00e4\u00e4n tahtoa ja tavoitteellisuutta. Tarvitaan tahtoa, jotta kehitt\u00e4misty\u00f6 ei juutu vastoink\u00e4ymisiin, koska niit\u00e4 tulee varmasti. Tarvitaan tavoitteellisuutta, jotta dialogisuuteen ja yhteiseen ymm\u00e4rryksen rakentamiseen perustuvassa ohjauksen kehitt\u00e4misess\u00e4 p\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n uuteen tarkoituksenmukaisempaan ja tavoitteiden mukaiseen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Ihan ensin rehtorin on kuitenkin sitouduttava kehitt\u00e4misty\u00f6h\u00f6n ja osoitettava, ett\u00e4 aihe on t\u00e4rke\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Ohjaus on yhteisty\u00f6t\u00e4. Ohjauksen kehitt\u00e4minen on johdettua ja koordinoitua keskustelua arkisista hyv\u00e4n oppimisen ja kasvamisen esteist\u00e4. Polku kehitt\u00e4mistulokseen ja toimintakulttuurin muuttumiseen on yksinkertainen: 1) Osoitetaan, ett\u00e4 asialle (esim. hyv\u00e4 k\u00e4yt\u00f6s ruokasalissa) on merkityst\u00e4. 2) Sitoudutaan ja sitoutetaan asian k\u00e4sittelyyn. 3) … Lue loppuun ![\"\"](\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/files\/2019\/03\/sykli.gif\")
<\/a><\/p>\n