{"id":770,"date":"2022-11-04T18:08:41","date_gmt":"2022-11-04T16:08:41","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/?p=770"},"modified":"2023-02-10T17:35:19","modified_gmt":"2023-02-10T15:35:19","slug":"oppilaanohjauksen-tehostaminen-kaytannossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/2022\/11\/04\/oppilaanohjauksen-tehostaminen-kaytannossa\/","title":{"rendered":"Oppilaanohjauksen tehostaminen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Tehostettu henkil\u00f6kohtainen oppilaanohjaus (TEHO) on uraohjausprosessi, joka kulkee jokaiselle oppilaalle kohdennetun oppilaanohjauksen rinnalla.\u00a0Oppilaanohjauksessa ja sen tehostamisessa pyrit\u00e4\u00e4n tunnistamaan nuoren vahvuuksia ja laajentamaan h\u00e4nen toimintahorisonttiaan. Teemat oppiminen, ty\u00f6 ja koulutus muodostavat oppilaanohjauksen ytimen.<!--more--><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/files\/2022\/11\/Kuvio_3-1.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-large wp-image-774\" src=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/files\/2022\/11\/Kuvio_3-1-1024x226.png\" alt=\"\" width=\"1024\" height=\"226\" srcset=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/files\/2022\/11\/Kuvio_3-1-1024x226.png 1024w, https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/files\/2022\/11\/Kuvio_3-1-300x66.png 300w, https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/files\/2022\/11\/Kuvio_3-1.png 1639w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/a><\/p>\n<p>Oppilaan itsearvioinneista ja tulosten reflektoinneista rakentuu polku hyv\u00e4\u00e4n koulutusvalintaan.\u00a0Henkil\u00f6kohtaisessa ohjauksessa puhutaan oppimiseen liittyvist\u00e4 kokemuksista, nuoren koulutukseen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyvist\u00e4 uskomuksista.\u00a0Ohjauksessa pyrit\u00e4\u00e4n kartoittamaan nuoren uravalintaa haittaavaa ajattelua, h\u00e4nen syyselityksi\u00e4\u00e4n sek\u00e4 \u00a0kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n h\u00e4nen suoritusstrategioitaan.<\/p>\n<p>Oppilaanohjauksen tehostamisen vaiheet ovat a) oppilaanohjauksen tehostamisen tarpeen arviointi, b) uraohjauksen toimeenpanon vaihtoehtojen rajaaminen ja c) ohjaus toimeenpano ja dokumentointi.\u00a0Hankalin vaihe on tunnistaa oppilaan tarve saada tehostettua henkil\u00f6kohtaista oppilaanohjausta, koska arviointi tulisi tehd\u00e4 vuosiluokkien 7-8 aikana.<\/p>\n<h1>Tehostamisen tarpeen arviointi<\/h1>\n<p>Eri urateorioiden mukaan oppiminen oppiminen ja urasuunnittelutaidot liittyv\u00e4t toisiinsa. Kaksi kolmasosaa suoraan perusasteen j\u00e4lkeen koulutuksen ulkopuolelle j\u00e4\u00e4neist\u00e4 nuorista ei ollut saanut tehostettua tai erityist\u00e4 oppimisen tukea (ks. <a href=\"https:\/\/finlex.fi\/fi\/esitykset\/he\/2020\/20200173#idm45949343150112\">HE 173\/2020)<\/a>. Suurin osa tehostetun oppilaanohjauksen tarpeesta olevista oppilaista j\u00e4isi siis etuk\u00e4teen tunnistamatta, jos k\u00e4ytett\u00e4isiin oppilaan saamaa oppimisen tukea ainoana perusteena antaa tehostettua henkil\u00f6kohtaista oppilaanohjausta.<\/p>\n<p>Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 opinnoissa suoriutuminen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kerro siit\u00e4 tarvitseeko oppija tehostettua henkil\u00f6kohtaista oppilaanohjausta.\u00a0Huonosti tai hyvin koulussa menestyv\u00e4ll\u00e4 voi olla tarvetta saada tehostetumpaa uravalintavalmiuksia kehitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ohjausta <a href=\"https:\/\/www.utupub.fi\/bitstream\/handle\/10024\/124526\/AnnalesC423Niemi.pdf?sequence=2&amp;isAllowed=y\">(ks. Niemi 2016, 102)<\/a>.\u00a0Hyvi\u00e4 ja heikkoja urapohtijoita on kaikissa opintosuoritusten keskiarvoluokissa.<\/p>\n<p>Kuluneen 20 vuoden aikana on tehty lukuisia selvityksi\u00e4 nuorista, joilla on hankaluuksia perusopetuksen suorittamisessa ja jatkokoulutukseen sitoutumisessa. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi tutkittu nuoria, jotka eiv\u00e4t ole sijoittuneet jatkokoulutukseen tai ovat keskeytt\u00e4neet sen. N\u00e4iden tutkimusten perusteella Tehostettu ja henkil\u00f6kohtainen oppilaanohjaus -oppaasta on koottu lista tekij\u00f6ist\u00e4, jotka on syyt\u00e4 huomioida, kun arvioidaan oppilaanohjauksen tarvetta <a href=\"https:\/\/www.oph.fi\/sites\/default\/files\/documents\/Tehostettu_ja_henkilokohtainen_oppilaanohjaus_0.pdf\">(ks. Niemi 2021, 20).<\/a><\/p>\n<p>Oppilaanohjauksen tarvetta tulee arvioida monen tekij\u00e4n avulla. Mink\u00e4\u00e4n tietyn koulumenestyksen raja-arvon ei siis tulisi m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, kuka saa tehostettua henkil\u00f6kohtaista oppilaanohjausta. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n se, ett\u00e4 oppilas saa oppimisen tehostua tukea tai nuori puhuu \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n jotain muuta kielt\u00e4 kuin oppilaitoksen opetuskielt\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on tehostetun henkil\u00f6kohtaisen oppilaanohjauksen tarpeessa.<\/p>\n<p>Oppilaan tehostetun henkil\u00f6kohtaisen oppilaanohjauksen tarvetta tulee arvioida moniammatillisesti. Siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 oppilaanohjausta ja sen tehostamista tulisi tarkastella itsen\u00e4isen\u00e4 pedagogisena kokonaisuutena, on tarpeen tehd\u00e4 moniammatillista yhteisty\u00f6t\u00e4 prosessin eri vaiheissa. Eniten ohjausta tarvitsevat eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 hakeudu ohjaukseen itse. Oppilaanohjauksessa ja sen tehostamisessa tulisi kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota oppilaan uravalintaa haittaaviin ajatuksiin, tapaan suhtautua vastoink\u00e4ymisiin, nuoren ajattelu- ja toimintaprosesseihin.<\/p>\n<p>Nuoren tarvetta saada tehostettua henkil\u00f6kohtaista oppilaanohjausta tulee arvioida oppilaskohtaisesti. Nuoren oppimisen ongelmat ja koulunk\u00e4yntiin suhtautuminen voivat kertoa tehostetun henkil\u00f6kohtaisen oppilaanohjauksen tarpeesta. Yksin\u00e4isyys, kotitilanne, el\u00e4m\u00e4ntilanteessa tapahtuneet muutokset ja sosiaalinen toimintakyky, voivat olla sosiaalisia syit\u00e4 tehostaa oppilaanohjausta. Oppilaan terveydentila voi olla my\u00f6s peruste tehostaa oppilaanohjausta.<\/p>\n<p><em>Kutsun oppilaita henkil\u00f6kohtaiseen ohjaukseen seuraavilla perusteilla:<\/em><\/p>\n<ul>\n<li><em>Oppimisen tehostettu tai\u00a0erityist\u00e4 tukea saavat oppilaat<\/em><\/li>\n<li><em>S2-oppilaat<\/em><\/li>\n<li><em>Oppilaan itsearvioinnin perusteella<\/em><\/li>\n<li><em>Luokanohjaajan arvion perusteella<\/em><\/li>\n<li><em>Poissaolojen m\u00e4\u00e4r\u00e4n mukaan<\/em><\/li>\n<li><em>J\u00e4lki-istuntojen m\u00e4\u00e4r\u00e4n mukaan<\/em><\/li>\n<\/ul>\n<p><em>N\u00e4iden perusteiden mukaan noin puolet oppilaistani valikoituu henkil\u00f6kohtaisen ohjauksen ensimm\u00e4iseen aaltoon. 10 oppilasta 64 oppilaasta valikoitui tehostetun henkil\u00f6kohtaisen oppilaanohjauksen piiriin. Joukko ja tilanteeni on poikkeuksellinen. Ryhm\u00e4ss\u00e4 ei ole yht\u00e4\u00e4n erityisen tuen oppilaita ja koulumme muita erityisen tuen oppilaita ohjaa toinen opo. <\/em>Erityisen tue oppilaiden oppilaanohjauksen tehostamisen tarpeesta on selke\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 (<a href=\"https:\/\/finlex.fi\/fi\/esitykset\/he\/2020\/20200173#idm45949344854496\">ks. HE 173\/2020<\/a>).<\/p>\n<h1>Toimeenpano<\/h1>\n<p>Perusopetuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 joutuu ennakoimaan oppilaanohjauksen tarvetta eri kouluissa.\u00a0Oppilaanohjauksen resursoinnissa on syyt\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samoja perusteita kuin muunkin ohjauksen j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4.\u00a0<a href=\"https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/handle\/10024\/163522\">Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6<\/a> on ehdottanut, ett\u00e4 opetuksen j\u00e4rjest\u00e4misen resurssien kohdentamisessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n laskentaperusteena\u00a0 oppilaiden vanhempien koulutustaso, tulotaso, vanhempien ty\u00f6llisyytt\u00e4 ja oppilaiden \u00e4idinkielt\u00e4.<\/p>\n<p>Oppilaanohjaan ja rehtorin kannattaa neuvotella siit\u00e4, miten oppilaanohjaajan <a href=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/opo\/vuosityoaika-ja-tehtavat\/\">vuotuinen ty\u00f6aika<\/a> k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n opetussuunnitelman perusteiden rajaamaan uraohjaukseen.\u00a0T\u00e4m\u00e4n sopimuksen perusteella oppilaanohjaajan kannattaa laatia suunnitelma siit\u00e4, miten vuosiluokkien 7-9 uraohjaus toteutetaan. Suunnitelmassa kuvataan sit\u00e4, miten oppilaanohjauksen oppiaines jakaantuu vuosiluokille\u00a0 ja miten eri ty\u00f6muodot liittyv\u00e4t toisiinsa ja muodostavat kokonaisuuden sek\u00e4 sit\u00e4, miten oppilaanohjausta tehostetaan.<\/p>\n<p><em>Siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 oppitunnit ankkuroivat oppilaanohjausty\u00f6ni, henkil\u00f6kohtainen ohjaus on t\u00e4rkein ja tehokkain ty\u00f6muoto<\/em>. Henkil\u00f6kohtainen ohjaus on aikaa viev\u00e4\u00e4 mutta henkil\u00f6kohtaisen ohjauksen merkityksest\u00e4 on kuitenkin selkeit\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6j\u00e4 (esim. <a href=\"https:\/\/karvi.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/KARVI_0620.pdf\">KARVI 2020, 230-231<\/a>). Jos oppilas on saanut kolme ja useamman kerran henkil\u00f6kohtaista ohjausta, h\u00e4n on tyytyv\u00e4isempi jatkokoulutusvalintaansa.<\/p>\n<p>Omassa oppilaanohjausty\u00f6ss\u00e4ni keskeiset ohjauksen ja sen tehostamisen v\u00e4lineet ovat:<\/p>\n<ul>\n<li><em>Henkil\u00f6kohtainen ohjaus<\/em><\/li>\n<li><em>Kodin ja\u00a0koulun yhteisty\u00f6t\u00e4<\/em><\/li>\n<li><em>Ohjauksen tehostamista kaikille kohdennetun oppilaanohjauksen yhteydess\u00e4\u00a0(esim. TET ja\u00a0oppilaitosvierailut)<\/em><\/li>\n<li><em>TET-ohjaus<\/em><\/li>\n<li><em>Moniammatillinen yhteisty\u00f6 (oppiminen)<\/em><\/li>\n<li><em>Monialainen yhteisty\u00f6t\u00e4 (oppilashuolto)<\/em><\/li>\n<li><em>Oppimisen tuen palavereihin osallistuminen (TEHO-oppilaat)<\/em><\/li>\n<\/ul>\n<p>Perusopetuslaki (3 \u00a7) kehottaa kodin ja koulun v\u00e4liseen yhteisty\u00f6h\u00f6n ja t\u00e4m\u00e4n takia huoltajaa tulee v\u00e4hint\u00e4\u00e4n tiedottaa oppilaanohjausprosessista. <em>Joissakin tapauksia huoltayhteisty\u00f6n tehostaminen on t\u00e4rkein ty\u00f6muoto.<\/em><\/p>\n<p><em>TET-jakso on yksi mahdollisuus tehostaa oppilaanohjausta. Tehostan TET-ohjausta tarjoamalla henkil\u00f6kohtaista ohjausta TET-paikan hakuun. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi tarjoan apuani TET-paikalle ja pyrin my\u00f6t\u00e4vaikuttamaan siihen, ett\u00e4 oppilaan TET-jakso olisi mahdollisimman onnistunut. Olen <a href=\"https:\/\/www.tet-tori.fi\/fi\/lisatiedot\/tet-polku\">TET-poluttanut<\/a> eri TET-paikkoja ja pyrkinyt varmistamaan, ett\u00e4 TET-viikko olisi rakenteeltaan selke\u00e4 ja monipuolinen. Lis\u00e4ksi pyrin sopimaan tavallista tarkemmin siit\u00e4, jos oppilas on poissa TET-paikalta ja miten toimitaan, jos oppilaan kanssa tulee ongelmia. Yhteisty\u00f6ni ei kuitenkaan saisi n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 oppilaan hankaluuksien ennakointina. TET-jakson kokemuksien purkuun on syyt\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 erityist\u00e4 huomiota.<\/em><\/p>\n<h1>Jatko-opintosuunnitelma<\/h1>\n<p>Jatko-opintosuunnitelman ensisijainen teht\u00e4v\u00e4 on tukea oppilasta uravalinnassa. Oppilaan jatko-opintosuunnitelma ja perusopetuslaissa tarkoitettu henkil\u00f6kohtainen jatko-opintosuunnitelma tehd\u00e4\u00e4n oppilasta varten. Oppilas on oman jatkosuunnitelmansa omistaja silloinkin, kun laaditaan tehostetun henkil\u00f6kohtaisen oppilaanohjauksen toimeenpanon tueksi henkil\u00f6kohtainen jatko-opintosuunnitelma.\u00a0T\u00e4m\u00e4n takia siit\u00e4, mit\u00e4 jatko-opintosuunnitelmaan kirjataan sovitaan h\u00e4nen kanssaan.\u00a0Laissa tarkoitettu suunnitelma on \u00a0viranomaisen asiakirja, joka arkistoidaan (ks.\u00a0<a href=\"https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/1999\/19990621\">Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 5 \u00a7<\/a>). Oppilaanohjaajan muistiinpanot eiv\u00e4t ole julkisia.<\/p>\n<p>Tehostettu ja henkil\u00f6kohtainen oppilaanohjaus -oppaassa (<a href=\"https:\/\/www.oph.fi\/sites\/default\/files\/documents\/Tehostettu_ja_henkilokohtainen_oppilaanohjaus_0.pdf\">Niemi 2021, 28<\/a>) olen ehdottanut, ett\u00e4 jatko-opintosuunnitelma jaetaan kahteen osaan.\u00a0L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti jatko-opintosuunnitelma on perusopetuslain rajaamaa toimintaa ja sen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4\u00e4 tieto ei ole opetuksen j\u00e4rjest\u00e4misen kannalta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 toisella asteella eli tietoa ei mielest\u00e4ni siirret\u00e4.\u00a0Ensimm\u00e4inen osa voisi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kuvauksen oppilaan vahvuuksista (kielitaito, koulumenestys, erityisosaaminen) ja suunnitelma ohjauksesta\u00a0 vuosiluokkien 8-9 aikana (ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n tutustuminen, jatkokoulutukseen tutustuminen, oppimisen ohjaaminen, moniammatillinen yhteisty\u00f6). T\u00e4t\u00e4 osaa ei siirret\u00e4 toiselle asteelle.\u00a0Toinen osa, oppilaan urasuunnitelmat ja jatko-opintosuunnitelmat, voi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 toisen asteen ohjauksen j\u00e4rjest\u00e4misen kannalta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 tietoa. Oppimisen tukeen liittyv\u00e4 tiedonsiirto kuuluu erityisopettajan toimenkuvaan.<\/p>\n<p>Vaikka jatko-opintosuunnitelma kootaan ensisijassa oppilasta varten, se on my\u00f6s yhteisty\u00f6n v\u00e4line (koti-koulu, oppilas-oppilashuolto, oppilas-opettajat). Oppilaanohjaajan tulee olla huolellinen siin\u00e4, kenelle suunnitelma jaetaan. Kun jatko-opintosuunnitelma jaetaan vain oppilaan opettajille, ohjauksen kannalta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n tiedon vaihtaminen on mutkattomampaa.\u00a0Se, mik\u00e4 on oppilaan uraohjauksen kannalta tarpeellista ja opetuksen j\u00e4rjest\u00e4misen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, kannattaa kirjata jatko-opintosuunnitelmaan.\u00a0<em>Kirjaan henkil\u00f6kohtaiseen jatko-opintosuunnitelmaan oppilaan ura ja jatkokoulutussuunnitelmat sek\u00e4 kuvaan toimeenpanoa <\/em>(<a href=\"https:\/\/eperusteet.opintopolku.fi\/#\/fi\/perusopetus\/419550\/oppiaineet\/605632\">vrt. ePerusteet<\/a>).<\/p>\n<h1>Siirtym\u00e4vaiheen uraohjaus<\/h1>\n<p>Oppivelvollisuuslaki synnytti ajatuksen siirtym\u00e4vaiheen uraohjauksesta.\u00a0Silta toiselle asteelle rakennetaan yhdess\u00e4 toisen asteen ohjauksen toimijoiden kanssa.Yksitt\u00e4isen toisen asteen oppilaitoksen markkinointitarpeen tyydytt\u00e4minen ei kuitenkaan ole viel\u00e4 uraohjausta.<\/p>\n<p>Siirtym\u00e4vaiheen uraohjauksen tulisi olla oppilasl\u00e4ht\u00f6ist\u00e4. Huonoimmillaan osa oppilaista ei hy\u00f6dy ohjauksesta perusopetuksen ja toisen asteen siirtym\u00e4vaiheessa (ks. <a href=\"https:\/\/www.utupub.fi\/bitstream\/handle\/10024\/124526\/AnnalesC423Niemi.pdf?sequence=2&amp;isAllowed=y\">Niemi 2016, \u00a0110<\/a>), koska he ovat tehneet jatkokoulutusp\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 ennen p\u00e4\u00e4tt\u00f6luokkaa tai jopa ennen kahdeksatta luokkaa. Siirtym\u00e4vaiheen uraohjauksessa <a href=\"https:\/\/www.google.com\/search?client=safari&amp;rls=en&amp;q=ammattibarometri&amp;ie=UTF-8&amp;oe=UTF-8&amp;dlnr=1&amp;sei=OAZmY4OuAouSrgSD46WICw\">ty\u00f6voiman kysynt\u00e4<\/a>\u00a0ja korkea-asteen <a href=\"https:\/\/yliopistovalinnat.fi\/todistusvalinnan-pisteytykset-vuosina-2023-2025\">valintaperusteet\u00a0<\/a>tulisi olla yhteisty\u00f6n kimmokkeita.<\/p>\n<p>Oppivelvollisuuskoulujen yhteisty\u00f6n avulla tulisi rakentaa oppilaan toimintahorisonttia laajentava oppimisymp\u00e4rist\u00f6, jossa oppilas voi etsi\u00e4 ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 oman urapolkunsa. T\u00e4t\u00e4\u00a0 perusopetuksen oppilaanohjaajat eiv\u00e4t voi synnytt\u00e4\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n.Tarvitaan siirtym\u00e4vaiheen koulujen yhteisty\u00f6t\u00e4 ja opetuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n\/j\u00e4rjest\u00e4jien osoittama tahtotila yhteiskehitt\u00e4miselle.<\/p>\n<p><em>Ammatilliset oppilaitokset tekev\u00e4t hyv\u00e4\u00e4 ja tiivist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4. Yhteisty\u00f6k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ovat vakiintuneet sis\u00e4ll\u00f6n ja ajoituksen suhteen viime vuosikymmenen aikana. Yhteisty\u00f6mme tapahtuu lokakuun ja tammikuun aikana, jolloin j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n avoimia ovia, tutustumisp\u00e4ivi\u00e4 ja esittelyiltoja. Toisen asteen ohjaajat ovat laatineet perusopetuksen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n <a href=\"https:\/\/www.turku.fi\/sites\/default\/files\/atoms\/files\/yhteishakuopas_2023_verkko.pdf\">Yhteishakuoppaan<\/a> ja osallistuvat p\u00e4\u00e4tt\u00f6luokkalaisten vanhempainiltoihin. Olisi kuitenkin liiottelua puhua yhdess\u00e4 sovitusta ja toimeenpantavasta siirtym\u00e4vaiheen uraohjauksesta. Etenkin lukion kanssa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 on puutteita.\u00a0Koska Turku on perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen\u00a0koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4, tarvittaisiin johdon tahtotila yhteiskehitt\u00e4miselle.<\/em><\/p>\n<h1>Lopuksi<\/h1>\n<p>Oppilaanohjaus ja sen tehostaminen on pedagogista toimintaa, jossa viimek\u00e4dess\u00e4 oppilaanohjaa saa ja joutuu tekem\u00e4\u00e4n ratkaisut oppilaanohjauksesta ja sen tehostamisesta. Oppilaanohjaus ja sen tehostaminen ovat oppilaan ohjaamista, jossa interventiot m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyv\u00e4t oppilaan tarpeen mukaan.\u00a0 Oppilaanohjaajan ja opettajan teht\u00e4v\u00e4 on tarjota ohjausta, joka on n\u00e4iden toimijoiden arvion mukaan tarpeellista. Oppilas voi kielt\u00e4yty\u00e4 ohjauksesta, jonka j\u00e4lkeen ohjauksen ammattilainen pohtii, sijoittuiko oma tarjous oppilaan l\u00e4hikehityksen vy\u00f6hykkeelle vai ei. Jos ei, mit\u00e4 seuraavaksi. Oppilaalla on oikeus tarpeen mukaiseen oppilaanohjaukseen ja opetukseen.<\/p>\n<p>Oppilaanohjauksen vaikuttavuus on yhteinen asia ja monien tekij\u00f6iden tulos.\u00a0Oppivelvollisuuslaki tunnistaa vain koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n ohjaus- ja valvontavastuun. Hyv\u00e4 niin.\u00a0Isoihin ongelmiin ei ole yksitt\u00e4isen toimijan kokoisia ratkaisuja. Tarvitaan yhteisty\u00f6t\u00e4.\u00a0Ratkaisuja tulisi etsi\u00e4 hyvinvointia tuottavasta systeemist\u00e4 ja n\u00e4in m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 oppilaanohjaajalle uraohjauksen kokoinen toimipaikka.<\/p>\n<p>Ohjaus on yhteisty\u00f6t\u00e4 ja yhteist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4.\u00a0Vaikuttava ohjaus ja oppilaanohjaus ovat systeemisi\u00e4 kokonaisuuksia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tehostettu henkil\u00f6kohtainen oppilaanohjaus (TEHO) on uraohjausprosessi, joka kulkee jokaiselle oppilaalle kohdennetun oppilaanohjauksen rinnalla.\u00a0Oppilaanohjauksessa ja sen tehostamisessa pyrit\u00e4\u00e4n tunnistamaan nuoren vahvuuksia ja laajentamaan h\u00e4nen toimintahorisonttiaan. Teemat oppiminen, ty\u00f6 ja koulutus muodostavat oppilaanohjauksen ytimen.<\/p>\n","protected":false},"author":138,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[38765,11394,4798],"tags":[256597,256596,256600],"class_list":["post-770","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ohjauksen-kehittaminen","category-oppilaanohjaus","category-yleinen","tag-teho","tag-tehostettu-henkilokohtainen-oppilaanohjaus","tag-toimeenpano"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/770","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/138"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=770"}],"version-history":[{"count":44,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/770\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1015,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/770\/revisions\/1015"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=770"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=770"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=770"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}