{"id":624,"date":"2021-04-27T04:27:46","date_gmt":"2021-04-27T01:27:46","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/?p=624"},"modified":"2023-02-15T13:24:57","modified_gmt":"2023-02-15T11:24:57","slug":"huomiota-turun-seudun-oppilaanohjauksen-kehittamisesta-2021","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/2021\/04\/27\/huomiota-turun-seudun-oppilaanohjauksen-kehittamisesta-2021\/","title":{"rendered":"Huomiota Turun seudun oppilaanohjauksen kehitt\u00e4misest\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Turun kaupunki ja seutukunnalliseen oppilaanohjauksen kehitt\u00e4miseen mukaan l\u00e4hteneet kunnat saivat <a href=\"https:\/\/minedu.fi\/documents\/1410845\/65349318\/My\u00f6nnetyt+avustukset+2021.pdf\/afe95085-b0ab-64a0-21b1-606ca972280b\/My\u00f6nnetyt+avustukset+2021.pdf?t=1615960581395\">OKM:lt\u00e4 320\u00a0000 euroa<\/a> erityism\u00e4\u00e4r\u00e4rahaa oppilaanohjauksen kehitt\u00e4miseen. Aikaa kehitt\u00e4misty\u00f6lle on puolitoista lukuvuotta. Kehitt\u00e4misty\u00f6 kytkeytyy <a href=\"https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/162326\/Opinto-ohjauksen%20kehitt%C3%A4misohjelma.pdf\">Opinto-ohjauksen kehitt\u00e4misohjelmaan<\/a> ja <a href=\"https:\/\/minedu.fi\/oppivelvollisuuden-laajentaminen\">oppivelvollisuuden<\/a> laajentamiseen. Turun seudun potti oli kaikista m\u00e4\u00e4r\u00e4rahaa saaneista seutukunnista suurin.\u00a0N\u00e4iden kehitt\u00e4mism\u00e4\u00e4r\u00e4rahojen lis\u00e4ksi kunnan saavat korotettua valtio-osuutta oppilaanohjauksen saatavuuden parantamiseen, jossa <a href=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/files\/2021\/01\/Ohjauksen-saatavuus-2021-.pdf\">Turussa onkin parannettavaa<\/a>.<\/p>\n<p><!--more-->Oppilaanohjauksen kehitt\u00e4misty\u00f6lle on asetettu valtakunnallisia tavoitteita ja alueellisia rajauksia. Koulukohtainen, kunnallinen ja seutukunnallinen kehitt\u00e4misty\u00f6 tulee toisaalta erottaa toisistaa ja toisaalta tarkastella kokonaisuutena. Kehitt\u00e4miskaudella tasoja tulisi tarkastella itsen\u00e4isin\u00e4 ohjauksen kehitt\u00e4misen tasoina, jossa toimeenpannaan kehitt\u00e4mistoimia. Se, ett\u00e4 j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n seutukunnallisia koulutuksia, ei tee toiminnasta kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p>Oppilaanohjauksen kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 on oikeastaan vain kaksi mielek\u00e4st\u00e4 tapaa toimenpanna hanke, jos tavoitteena on saada pysyv\u00e4mpi\u00e4 muutoksia ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Kehitt\u00e4miskaudella voidaan luoda mekanismi, joka mahdollistaa my\u00f6hemmin verkostoyhteisty\u00f6n ja itseohjautuvuuden (esim. <a href=\"http:\/\/www.tet-tori.fi\/\">www.tet-tori.fi<\/a>). Vaihtoehtoisesti voidaan osallistaa alusta saakka joukko ohjauksen toimijoita uuden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n synnytt\u00e4miseen ja ohjausty\u00f6t\u00e4 kuvaavan mallin m\u00e4\u00e4rittelyyn. Se, mit\u00e4 on tehostettu oppilaanohjaus, tulisi konkretisoitua monella tasolla. Jos kehitt\u00e4mishanke pystyy vastaamaan t\u00e4h\u00e4n kysymykseen, se on onnistunut ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Oppilaanohjauksen koordinointia on pyritty vahvistamaan viimeiset vuosikymmennet ja t\u00e4t\u00e4 OKM:n hanketta valmisteltiin laajassa kansallisessa asiantuntijaryhm\u00e4ss\u00e4 viime syksyn\u00e4. Valtakunnallinen rajaus kehitt\u00e4misty\u00f6lle on selv\u00e4. Tavoitteena on<\/p>\n<ul>\n<li>purkaa koulutuksellista ja yhteiskunnallista eriarvoisuutta,<\/li>\n<li>tehd\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n mahdollisuudet n\u00e4kyv\u00e4ksi ja purkaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n sukupuolisegregaatiot,<\/li>\n<li>tehd\u00e4 tulevaisuudessa tarvittava osaaminen n\u00e4kyv\u00e4ksi ja<\/li>\n<li>vahvistaa alueellisen koordinaation ja oppilaanohjauksen vaikuttavuutta.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Alueellisen rajauksen tulisi ilmaista, miten toimeenpannaan yll\u00e4 olevien rajausten mukainen kehitt\u00e4misty\u00f6 Turun seudulla. Alla on seutukunnallinen rajaus kehitt\u00e4misty\u00f6lle:<\/p>\n<ol>\n<li>Tehostettu oppilaanohjaus, johon kuuluu mm. vieraskielisten, romanioppilaiden, kouluak\u00e4ym\u00e4tt\u00f6mien sek\u00e4 toiminta-alueittain opetettavien ohjaus toiselle asteelle, lastensuojeluyksik\u00f6iss\u00e4 opiskelevien oppilaiden ohjaus sek\u00e4\u00a0erityisopetuksen nivominen oppilaanohjaukseen.<\/li>\n<li>Siirtym\u00e4prosessit ja nivelvaiheohjaus (mukaan lukien sek\u00e4 ala- ja yl\u00e4koulun v\u00e4linen ett\u00e4 toiselle asteelle siirtymisen nivelvaihe); erityishuomion kohteena ovat toisen asteen kanssa teht\u00e4v\u00e4n yhteisty\u00f6n laajentaminen, tehostaminen ja aikaistaminen, etenkin maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ohjaus ja toisen asteen opintoihin kiinnittymisen ennakoiva\u00a0tuki sek\u00e4 muiden ohjausryhmien (uraohjaajat, nuorisotoimi) rooli nivelvaiheessa<\/li>\n<li>Oppimistaidot ja oppimiskyvykkyys, johon kuuluu mm. opiskelutaitojen ja -tekniikan vahvistaminen jo 7. luokalta alkaen\u00a0sek\u00e4 tehostetun henkil\u00f6kohtaisen oppilaanohjauksen kehitt\u00e4minen.<\/li>\n<li>Moniammatillinen yhteisty\u00f6 mm. perheiden ja matalan kynnyksen perhety\u00f6n, etsiv\u00e4n nuorisoty\u00f6n ja koulun nuoriso-ohjaajan sek\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kanssa.<\/li>\n<\/ol>\n<p><strong>Tehostettu oppilaanohjausta<\/strong> tulisi antaa perusopetuslain mukaan kaikille 8.\u20139. -luokkalaisille, jotka sit\u00e4 tarvitsevat. Pulmana on se, ett\u00e4 ei ole viel\u00e4 yhteist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, ketk\u00e4 ovat tehostetun oppilaanohjauksen tarpeessa. Ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n mittareita tehostetun oppilaanohjauksen tarpeen arviointiin. <a href=\"https:\/\/www.eduskunta.fi\/FI\/vaski\/KasittelytiedotValtiopaivaasia\/Sivut\/HE_173+2020.aspx\">Lainlaatijoiden<\/a> mukaan, opinto-ohjaaja asiantuntijuudellaan viimek\u00e4dess\u00e4 arvioi sen, kuka on tehostettua henkil\u00f6kohtaisen oppilaanohjauksen tarpeessa. Mielest\u00e4ni se jo riitt\u00e4isi kehitt\u00e4mistulokseksi, jos luotaisiin kriteerit sille, keille kohdennetaan tehostettua oppilaanohjausta, varattaisiin resurssit kunnittain ohjaamiseen ja teht\u00e4isiin suunnitelma siirtym\u00e4vaiheen yhteisty\u00f6st\u00e4. Pid\u00e4n kuitenkin arveluttavana rajauksena sit\u00e4, ett\u00e4 nimikoidaan ryhm\u00e4, joihin kehitt\u00e4mistoimet tai tehostettu oppilaanohjaus kohdennetaan.<\/p>\n<p>Opinto-ohjaajat kaipaavat vastauksia siihen, mill\u00e4 kriteereill\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n tehostetun tuen tarve. Toteen on n\u00e4ytetty vain se, ett\u00e4 mink\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4isen ulkoisen tunnusmerkin perusteella ei voi rajausta tehd\u00e4 (koulumenestys, kieli- tai kulttuuritausta). Kaipaisin t\u00e4smennyksi\u00e4 sille, miksi Turun seudulla on syyt\u00e4 kohdentaa v\u00e4h\u00e4inen kehitt\u00e4misaika juuri tiettyyn joukkoon nuoria. Onko tarkoitus kehitt\u00e4\u00e4 kohdennettuja tukimuotoja tietylle ryhm\u00e4lle, ja jos on miksi?<\/p>\n<p>Kuten <a href=\"https:\/\/www.utupub.fi\/handle\/10024\/124526\">v\u00e4it\u00f6skirjassani<\/a> (Niemi 2016, 107) osoitin koulussa suoriutuminen tai kielitausta ei riit\u00e4 perusteeksi tehostetun oppilaanohjauksen j\u00e4rjest\u00e4miselle. T\u00e4ss\u00e4 on eri l\u00e4hteist\u00e4 koottuja tehostun oppilaanohjauksen j\u00e4rjest\u00e4misen kriteerej\u00e4: sosiaalisten syyt,\u00a0ulkoinen konflikti, vieraskielisyys, perhetausta,\u00a0kiusaaminen, poissaolot, sosiaalinen toimintakyky, mukautumiskyky (kyky selviyty\u00e4 vastoink\u00e4ymisest\u00e4),\u00a0oppimisen ongelmat, vamma,\u00a0sairaus,\u00a0motivaatiopula,\u00a0ajattelun kehittym\u00e4tt\u00f6myys (syy &#8211; seuraus),\u00a0ep\u00e4varmuus, perfektionismi, tiedon hy\u00f6dynt\u00e4misen ongelmat, ep\u00e4johdonmukaisuus,\u00a0valinnan teon vaikeus tai oma kokemus ohjauksen tarpeesta.<\/p>\n<p>Oppimisymp\u00e4rist\u00f6 on kaikille yhteinen. Opinto-ohjaajien tulisi kehitt\u00e4misty\u00f6n aikana pohtia sit\u00e4, miten erilaisia oppilaita tuetaan t\u00e4ss\u00e4 yhteisess\u00e4 oppimisymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 oppilaanohjaukseen liittyv\u00e4ss\u00e4 kouluty\u00f6ss\u00e4. Esim. osalla nuorilla on hankaluuksia saada ja suorittaa TET-jakso. Miten heid\u00e4nkin TET-ty\u00f6 mahdollistaan? Joidenkin ep\u00e4onnistuneiden ohjausprosessien taustalla on se, ett\u00e4 oppilaan huoltajalla ei ole riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tietoa siit\u00e4, miten Suomen koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4 toimii. Oikea-aikainen kodin- ja koulun v\u00e4linen omankielinen yhteisty\u00f6 voisi olla t\u00e4h\u00e4n ratkaisu.<\/p>\n<p>Oppivelvollisuuden laajentamisen yhteydess\u00e4 kansallinen huomio on kiinnitetty 8.-9. -luokkalaisten ohjaukseen. Peruskoulun ja toisen asteen siirtym\u00e4vaihetta tulisi tarkastella jatkumona ja t\u00e4m\u00e4n siirtym\u00e4vaiheen yhteisty\u00f6t\u00e4 tulisi tehostaa etenkin siin\u00e4 tapauksessa, ett\u00e4 koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 on sama siirtym\u00e4vaiheen molemmin puolin. <a href=\"https:\/\/www.oaj.fi\/oppivelvollisuus?fbclid=IwAR0f-38RIEFCykQpVWBL0ctbcgkz5ZxQksbbM0eKJb7NlwsKXnkp-Gix8l4\">OAJ:kin<\/a> on todennut, ett\u00e4 oppivelvollisuuden laajentaminen ei vaikuta alakouluissa teht\u00e4v\u00e4\u00e4n ohjausty\u00f6h\u00f6n tai yl\u00e4- ja alakoulujen siirtym\u00e4vaiheeseen. <strong>Siirtym\u00e4prosesseihin ja nivelvaiheohjaukseen <\/strong>varattava koordinointity\u00f6aika tulisi kohdentaa toisen asteen kanssa teht\u00e4v\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6h\u00f6n ja sen aikaistamiseen.<\/p>\n<p>Turun seudun kehitt\u00e4misty\u00f6n rajauksessa mainitaan yhdeksi kehitt\u00e4miskohteeksi <strong>oppimistaitojen ja oppimiskyvykkyyden kehitt\u00e4minen<\/strong><em>.\u00a0<\/em>Oppilaanohjauksen kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 kannattaisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vakiintuneita k\u00e4sitteit\u00e4 ja n\u00e4in osallistaa mahdollisimman laaja joukko toimijoita jo suunnitteluvaiheessa. Kun kehitt\u00e4miskohteena on peruskoulun oppilaanohjaus, ura- ja koulutusvalintataitojen kehitt\u00e4miseen rajautuva ohjaus, tulisi olla isojen k\u00e4sitteiden kanssa, esim. <a href=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/2021\/03\/07\/oppiminen-ja-oppilaanohjaus\/\">oppiminen<\/a>, <a href=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/2020\/09\/04\/motivaatio-ja-oppilaanohjaus\/\">motivaatio<\/a> jne., erityisen huolellinen. Tulisi pohtia sit\u00e4, miten k\u00e4site kytkeytyy ensisijaiseen teht\u00e4v\u00e4\u00e4mme, ura- ja koulutusvalinnan ohjaamiseen. Opinto-ohjauksen kannalta ep\u00e4selv\u00e4 rajaus ja k\u00e4sitteen tarkastelu ei edist\u00e4 arkity\u00f6t\u00e4mme ja paranna oppilaanohjauksen laatua.<\/p>\n<p>Toisaalta minulle on ep\u00e4selv\u00e4\u00e4 se, miksi oppimaan oppiminen -k\u00e4site ei kelvannut seutukunnallisen hankkeen suunnitteluryhm\u00e4lle. Toisaalta oppimiskyky -k\u00e4sitett\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 kuvauksena siit\u00e4, mitk\u00e4 kaikki osa-alueet vaikuttavat oppilaan oppimaan oppimisen valmiuksien ja elinik\u00e4isen oppimisen valmiuden kehittymiseen.\u00a0Oppimiskyky-k\u00e4site voidaan jakaa nelj\u00e4\u00e4n osaan: oppimistaidot, ohjaus, oppimisymp\u00e4rist\u00f6 ja oppilaan voimavarat (vrt. <a href=\"http:\/\/www.opiskelukyky.fi\/tietoa\/\">Kunttu, K. 2011<\/a>). Oppimiskyky -k\u00e4site viittaa suorittamiseen, kun taas oppimaan oppiminen viittaa oppilaan toimintakyvyn edist\u00e4miseen, mik\u00e4 on opetussuunnitelman perusteiden mukainen kasvatustavoite. Koko oppilaan oppimiskykyyn liittyv\u00e4n kent\u00e4n tarkastelu ei ole j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 lyhyen kehitt\u00e4misjakson aikana.<\/p>\n<p>Opiskelutekniikkaan rajaaminen voisi olla perusteltavissa sill\u00e4, ett\u00e4 se on yksi tapa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 se, mit\u00e4 on tehostettu oppilaanohjaus. Oppimisymp\u00e4rist\u00f6 voitaisiin rajata vain digitaallisiin oppimisymp\u00e4rist\u00f6ihin. Esim. <a href=\"http:\/\/www.tet-tori.fi\/\">www.tet-tori.fi<\/a> -sivusto voitaisiin seutukunnallistaa. Oppilaan voimavarat -sanasta voidaan johtaa moniammatillinen oppilashuollollinen yhteisty\u00f6 ja n\u00e4in ratkoa <a href=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/2020\/10\/31\/avoin-kirje-opetus-ja-kulttuuriministerion-opinto-ohjelman-kehittamisohjelman-perusopetuksen-asiantuntijaryhmalle-nelja-ratkaistavaa-ongelmaa\/\">oppilas- ja oppilashuoltolain tulkinnasta johtuvia ongelmia.<\/a> Ohjaus -sanasta tulee mieleen oppilaan toimijuuden ja osallisuuden kehitt\u00e4minen. Siit\u00e4 voidaan johtaa my\u00f6s koulutus- uravalintataitojen kehitt\u00e4minen, tiedon lis\u00e4\u00e4minen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n mahdollisuuksista ja osaamistarpeista.\u00a0Mihin osa-alueisiin t\u00e4ss\u00e4 kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 siis keskityt\u00e4\u00e4n? Moniammatillinen yhteisty\u00f6 on toki t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mutta keiden kanssa saavutaan asetetut sis\u00e4ll\u00f6lliset kehitt\u00e4mistavoitteet?<\/p>\n<p>Oppilaanohjaus on yhteinen asia. Hartain toiveeni on se, ett\u00e4 alkavan kehitt\u00e4miskauden aikana p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n kokonaan eroon vastakkain asettelevasta tai alisteisesta toimintakulttuurista ja ep\u00e4demokraattisesta johtamisesta. Ohjauksen kehitt\u00e4minen on yhteisty\u00f6t\u00e4 ja ongelmanratkaisua. Vaikka hallinto ja koulut muodostavat oman toiminnallisen ekosysteemisens\u00e4, vuoropuhelun tehostaminen systeemien ja henkil\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4 on ainoa tie varmistaa se, ett\u00e4 nuori saa lainlaatijoiden s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4\u00e4 ja rahoittamaa tehostettua oppilaanohjausta. On turhaa keksi\u00e4 n\u00e4enn\u00e4isi\u00e4 ratkaisua ongelmiin, jos juurisyy on oppilaanohjauksen saatavuudessa, siis siin\u00e4 riitt\u00e4\u00e4k\u00f6 opinto-ohjaajan ty\u00f6aika tehostettuun oppilaanohjaukseen ja oman koulun ohjauksen kehitt\u00e4miseen vai ei. Osaamista opinto-ohjaajilla on jo yllin kyllin.<\/p>\n<p>Mielest\u00e4ni tulevan kehitt\u00e4miskauden aikana tulisi synty\u00e4 seutukunnan, kunnan ja koulun oppilaan ohjaamisen (erikseen) k\u00e4sikirja, jossa kuvataan eri toimijoiden roolit ja teht\u00e4v\u00e4t nuoren <a href=\"http:\/\/www.elgpn.eu\/publications\/elgpn-tools-no-6-guidelines-for-policies-and-systems-development-for-lifelong-guidance\">urasuunnittelutaitojen kehitt\u00e4misess\u00e4<\/a> (ELGPN Tools No. 6) peruskoulun ja toisen asteen siirtym\u00e4vaiheessa sek\u00e4 oppivelvollisuuslain toimeenpanossa. Seutukunnallisen suunnitelman tulisi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 peruskoulun ja toisen asteen siirtym\u00e4vaiheen opinto-ohjauksen laatukriteerit sek\u00e4 kuvauksen ohjauksen vaikuttavuuden synnytt\u00e4misess\u00e4. \u00a0Koska kehitt\u00e4misaika on lyhyt, kehitt\u00e4misalue tulisi rajata tarkoin. Ehdotan seuraavia sis\u00e4lt\u00f6alueita: 1) siirtym\u00e4vaiheen yhteisty\u00f6, 2) tehostetun oppilaanohjauksen k\u00e4yt\u00e4nteet ja 3) ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n tutustuminen. Seutukunnassa rajatut teemat voivat n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 edell\u00e4mainittujen sis\u00e4lt\u00f6alueiden k\u00e4sittelyss\u00e4 ja kehitt\u00e4misty\u00f6n yhteenvedossa (k\u00e4sikirja).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Turun kaupunki ja seutukunnalliseen oppilaanohjauksen kehitt\u00e4miseen mukaan l\u00e4hteneet kunnat saivat OKM:lt\u00e4 320\u00a0000 euroa erityism\u00e4\u00e4r\u00e4rahaa oppilaanohjauksen kehitt\u00e4miseen. Aikaa kehitt\u00e4misty\u00f6lle on puolitoista lukuvuotta. Kehitt\u00e4misty\u00f6 kytkeytyy Opinto-ohjauksen kehitt\u00e4misohjelmaan ja oppivelvollisuuden laajentamiseen. Turun seudun potti oli kaikista m\u00e4\u00e4r\u00e4rahaa saaneista seutukunnista suurin.\u00a0N\u00e4iden kehitt\u00e4mism\u00e4\u00e4r\u00e4rahojen lis\u00e4ksi kunnan &hellip; <a href=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/2021\/04\/27\/huomiota-turun-seudun-oppilaanohjauksen-kehittamisesta-2021\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":138,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[38765,11394],"tags":[256594,86028],"class_list":["post-624","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ohjauksen-kehittaminen","category-oppilaanohjaus","tag-opinto-ohjauksen-kehittamisohjelma","tag-tso"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/624","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/138"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=624"}],"version-history":[{"count":34,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/624\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":666,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/624\/revisions\/666"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=624"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=624"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=624"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}