Habermasin rationalisoitumisteorian mukaan diskurtiivinen totuus voidaan tuottaa tietyin ehdoin. \u00a0Tulokseen pyrkien keskustelijoiden tulee pysty\u00e4 itsen\u00e4isesti esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n eriytyneit\u00e4 v\u00e4itteit\u00e4 kolmesta maailmasta ja kyett\u00e4v\u00e4 arvioimaan niist\u00e4 esitettyj\u00e4 v\u00e4itteit\u00e4 kyseiseen maailmaan soveltuvalla kriteerill\u00e4. Kriteerit ovat totuus, autenttisuus ja oikeudellisuus.<\/p>\n
Ulkoiseen maailmaan viittaava lause on p\u00e4tev\u00e4 (totuus) silloin, kun se on todenmukaisessa suhteessa ulkoisen maailman tosiseikkoihin. Sis\u00e4iseen maailmaan viittaava lause on p\u00e4tev\u00e4 (autenttinen), kun se ilmaisee aidosti ja rehellisesti ihmisen sis\u00e4isen kokemuksen. Sosiaaliseen maailmaan viittaavaa lause on p\u00e4tev\u00e4 (oikeudellinen), kun se ei ole ristiriidassa yleisesti hyv\u00e4ksytyn normitekstin kanssa. Kun n\u00e4m\u00e4 ehdot t\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tyydytt\u00e4v\u00e4sti keskustelussa, voidaan tuottaa v\u00e4itteiden ja vastav\u00e4itteiden avulla yhdess\u00e4 diskursiivinen totuus. Yhteisty\u00f6n kohteena voi olla esim. aloite, johon organisaation eri toimijoiden, ohjauksen tuloksellisuuteen vaikuttavien systeemisten tasojen<\/a>, on mahdollista reagoida ja ottaa kantaa.<\/p>\n Demokratian perusajatus on se, ett\u00e4 kansan tahto toteutuu tai kansa p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4 noudatetaan enemmist\u00f6s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4. Demokratia-ansa ohjauksen kehitt\u00e4misess\u00e4 on se, ett\u00e4 ohjauksen kehitt\u00e4mist\u00e4 vied\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in huuto\u00e4\u00e4nestyksell\u00e4, vedotaan kannatukseen, tiimity\u00f6h\u00f6n tai \u00a0yhteisty\u00f6h\u00f6n ilman, ett\u00e4 prosessille ja lopputulokselle asetetaan muita kriteereit\u00e4. Ohjauksen, kasvattamisen ja opettamisen kentt\u00e4 muodostuu normeista, tutkitusta tiedosta ja opetussuunnitelmasta. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa tarvittava tieto tulee olla yhteisess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, jotta voimme yhdess\u00e4 suunnata toimintaamme ja tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n Jos keskustelulle varataan riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa ja osallistujien kriittist\u00e4 reflektiota tuetaan siten, ett\u00e4 ty\u00f6 tueksi kootaan tutkimustietoa ja normistoa, voidaan ohjauksen kehitt\u00e4misess\u00e4 edet\u00e4 enemmist\u00f6p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mukaan.<\/p>\n Tuloksellinen ryhm\u00e4ty\u00f6 tulee mahdollistaa. Tiimi tulee voimaannuttaa ja osallistuttaa. Osallistujille tulee olla k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 tieto ja normisto, kriittisen reflektion v\u00e4lineet, joiden avulla yhteiseen ymm\u00e4rrykseen pyrit\u00e4\u00e4n. Osallistujien pit\u00e4\u00e4 haluta ja kyet\u00e4 argumentoimaan eli perustelemaan omia v\u00e4itteit\u00e4\u00e4n. N\u00e4in ei kuitenkaan aina ole tai ei voida olettaa, ett\u00e4 n\u00e4in automaattisesti on. Osallistujilla tulee olla jossain m\u00e4\u00e4rin sama viitekehys, ja jos ei ole, aineistoa (normeja ja tietoa) pit\u00e4\u00e4 tuoda keskusteluun mukaan.<\/p>\n L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti jokaisen osallistujan panos on yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4, mutta keskustelussa kehitt\u00e4missuuntaa pit\u00e4isi m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 parhaat perustelut. Ohjauksen kehitt\u00e4misen kent\u00e4ll\u00e4 ei kaivata \u201dp\u00e4\u00e4llik\u00f6it\u00e4\u201d, joiden sana painaa muita enemm\u00e4n. Tarvitsemme keskustelua, asiantuntijuutta, kohtaamista ja argumentteja, joihin muutkin voivat tarttua. Kokemukseen viittaaminen ei yksin riit\u00e4, kuten lisurissani (Niemi 2006<\/a>) jo esitin. Omaa kokemusta ja sen hy\u00f6dynt\u00e4misen mahdollisuuksia tulisi arvioida normien ja tutkimustiedon avulla. Jos yhteisen keskustelun suuntaa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 kriittinen reflektio, tiedolla ja normeilla perustelu ja yhteiseen ymm\u00e4rrykseen pyrkiminen, voidaan tulosta tuottaa demokratian enemmist\u00f6s\u00e4\u00e4nn\u00f6n mukaan.<\/p>\n Ohjauksen kehitt\u00e4minen on ongelmien ratkomista, hyv\u00e4n ohjauksen esteiden purkamista ja vallitsevien k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen arviointia ja kyseenalaistamista. T\u00e4m\u00e4 ei ole meille mieluisaa puuhaa. Kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4 johtava henkil\u00f6 joutuu ymp\u00e4rist\u00f6paineen alle, h\u00e4nen toimintaansa kyseenalaistetaan ja huonoimmillaan h\u00e4n joutuu syntipukiksi. T\u00e4m\u00e4 lopputulos on todenn\u00e4k\u00f6inen, jos ei ole tarjolla ”aikaa, huomiota ja kunnioitusta”, <\/em>kaikilla ohjauksen tuloksellisuuteen vaikuttavilla organisaation eri tasoilla ja niiden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n Ongelmien, hyv\u00e4n ohjauksen esteiden, esiin nostaminen tilassa, jossa kaikki ty\u00f6aika kuluu arjessa selvi\u00e4miseen, ei ole j\u00e4rkev\u00e4\u00e4, tarkoituksenmukaista tai tuloksellista. T\u00e4ss\u00e4 tilassa huomiot tutkimustiedosta tai lains\u00e4\u00e4t\u00e4jien asettamista tavoitteista eiv\u00e4t vie asiaa eteenp\u00e4in, oppilaiden ohjauksen kehittymiseen saakka. Pinnallinen sanahelin\u00e4 ei kehit\u00e4 ohjausta ja nuorten hyvinvointia. Jos eri toimijoilla ei ole aikaa tai halua kohdata, ei eri osapuolten v\u00e4lille synny kunnioitusta. Erilaiset kokemukset ja tulokulmat, tulkinnat normeista ja tutkimustiedosta, ovat diskurtiivisen totuuden rakennuspuita. Kaikki l\u00e4htee ongelman tunnistamisesta ja kohtaamisen halusta.<\/p>\n Ensin pit\u00e4\u00e4 synnytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6, jossa keskustelu on tuloksellista ja erilaisten n\u00e4k\u00f6kulmien t\u00f6rm\u00e4\u00e4minen on mahdollista. Ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 tulee olla koheesiota ja siksi hierarkkisia valtarakenteita tulee purkaa. Asiantuntijoita ei ohjata k\u00e4skem\u00e4ll\u00e4. Syyllist\u00e4minen ei edist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4. Osallistavan ja tavoitteellisen yhteisty\u00f6n kautta voidaan synnytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6n tai organisaatioon eetos, yhteinen ymm\u00e4rrys oppilaanohjauksen tuloksellisuutta selitt\u00e4vist\u00e4 rakenteista, k\u00e4yt\u00e4nteist\u00e4 ja arvostuksista. Tuottava tiimity\u00f6 on itsess\u00e4\u00e4n tavoite.<\/p>\n Kontribuutio on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, kun toimeenpannaan ohjauksen kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4 niukkojen resurssien ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Kehitt\u00e4mistavoitteita rajatessa tulee tunnistaa olemassa olevat k\u00e4yt\u00e4nteet, toiminnan vahvuudet ja ongelmakohdat suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Ohjauksen kehitt\u00e4misty\u00f6n kautta voidaan tuoda jotakin lis\u00e4\u00e4 olemassa olevaan ohjausty\u00f6h\u00f6n. OKM per\u00e4\u00e4n kuuluttaa tiedolla ohjaamista. Ohjauksen kehitt\u00e4misen tulee olla iteratiivinen<\/a>, itsekriittinen ja toimintakulttuuria kehitt\u00e4v\u00e4 prosessi.<\/p>\n Ohjauksen toimeenpano on voimaannuttavaa yhteisty\u00f6t\u00e4. Ohjauksen kehitt\u00e4misty\u00f6 on ongelman ratkaisua ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Kun liit\u00e4mme yhteen tietoon ja normeihin tukeutuvan kriittisen itsearvioinnin, yhteiseen ymm\u00e4rrykseen pyrkiv\u00e4n osallistavan vuoropuhelun ja toimintaymp\u00e4rist\u00f6n, synnyt\u00e4mme demokraattisen prosessin, jonka lopputulema on arkeen jalkautuva ohjauksen kehitt\u00e4mistulos. Helppoa? Ei ole.<\/p>\n Se, mik\u00e4 on johdon demokratia-ansa, onkin oma juttunsa. Valittamisen mahdollisuus on demokratiaa. Isojen oppilaanohjauksen liittyvien asioiden pilkkominen pieniin osiin ja niiden irrottaminen kokonaisuudesta on ainakin huonoa oppilaanohjauksen johtamista. Valitettavaa on se, ett\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n niin pieni\u00e4 ”p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4”, ett\u00e4 niit\u00e4 ei voi kyseenalaistaa. Kasvoton kannatus, ei muuta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4ksi. Perustelut ja l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4 johtaminen<\/a> edist\u00e4v\u00e4t oikeudenmukaisuutta ja ty\u00f6hyvinvointia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Habermasin rationalisoitumisteorian mukaan diskurtiivinen totuus voidaan tuottaa tietyin ehdoin. \u00a0Tulokseen pyrkien keskustelijoiden tulee pysty\u00e4 itsen\u00e4isesti esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n eriytyneit\u00e4 v\u00e4itteit\u00e4 kolmesta maailmasta ja kyett\u00e4v\u00e4 arvioimaan niist\u00e4 esitettyj\u00e4 v\u00e4itteit\u00e4 kyseiseen maailmaan soveltuvalla kriteerill\u00e4. Kriteerit ovat totuus, autenttisuus ja oikeudellisuus. Ulkoiseen maailmaan viittaava lause … Lue loppuun