{"id":547,"date":"2021-02-16T15:48:02","date_gmt":"2021-02-16T13:48:02","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/?p=547"},"modified":"2023-02-15T13:24:57","modified_gmt":"2023-02-15T11:24:57","slug":"opetus-ja-oppilaanohjaus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/2021\/02\/16\/opetus-ja-oppilaanohjaus\/","title":{"rendered":"Opetus ja oppilaanohjaus"},"content":{"rendered":"<p>Oppilaanohjaus on <a href=\"https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/alkup\/2018\/20180793\">oppiaine<\/a>. Oppiaine on asioiden ja tietojen kokonaisuus, jonka teht\u00e4v\u00e4 ja tavoitteet on m\u00e4\u00e4ritelty <a href=\"https:\/\/www.oph.fi\/sites\/default\/files\/documents\/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf\">perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa<\/a>. Opetussuunnitelman perusteissa tarkastellaan oppilaanohjausta kokonaisuutena, joka muodostuu eri ohjausmuodoista.<\/p>\n<p>Didaktiikan perusteet (Uusikyl\u00e4 &amp; Atjonen 2007, 71) kirjan mukaan opetussuunnitelman keskeisi\u00e4 osia ovat tavoitteet, oppiaines, toteutus ja arviointi. Opetussuunnitelman perusteissa\u00a0 on kuvattu oppilaanohjauksen opetuksen tavoitteet, mutta ei arvioinnin kohdetta ja tavoiteltavaa oppilaan osaamista.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.oph.fi\/sites\/default\/files\/documents\/Perusopetuksen%20p%C3%A4%C3%A4tt%C3%B6arvioinnin%20kriteerit%2031.12.2020_0.pdf\">Tuoreissa p\u00e4\u00e4tt\u00f6arvioinnin kriteereiss\u00e4<\/a> on kerrottu selke\u00e4sti ja ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti, mit\u00e4 ovat eri oppiaineiden opetuksen tavoitteet, arvioinnin kohteet, minimitavoiteet ja kuvaukset hyv\u00e4st\u00e4 osaamisesta. Lis\u00e4ksi on selke\u00e4sti eroteltu toisistaan opintojen aikainen ja ohjaava arviointi (formatiivinen arviointi), summatiivinen arviointi ja p\u00e4\u00e4tt\u00f6arviointi. T\u00e4m\u00e4 kaikki on tehty kaikissa muissa oppiaineissa paitsi oppilaanohjauksessa.<\/p>\n<p>Valtaosa peruskoulun opettajista on aineenopettajia tai luokanopettajia peruskoulutukseltaan. Heill\u00e4 lienee halua tarkastella oppiainettaan <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Opettaminen\">opettamisen<\/a> n\u00e4k\u00f6kulmasta ja n\u00e4in synnytt\u00e4\u00e4 perustelut ohjausty\u00f6lleen (pedagogiikka).<\/p>\n<p><!--more--><\/p>\n<h2>Oppilaanohjauksen didaktiikka<\/h2>\n<p>P\u00e4\u00e4tt\u00f6arvioinnin kriteereiden mukaan oppilaanohjauksessa arviointi on formatiivista arviointia (OPH 2020, 289). Kriteereiss\u00e4 \u00a0 kerrotaan, ett\u00e4 oppilaanohjauksessa arviointi perustuu oppilaiden itsearviointiin (miten). \u201cOppilaat &#8230;oppivat arvioimaan valmiuksiaan, osaamistaan ja taitojaan\u2026\u201d (miksi). \u201cOppilaita ohjataan tunnistamaan arvojen, uskomusten\u2026vaikutusta valintoihin\u2026\u201d (mit\u00e4). Kriteereiss\u00e4 ei kerrota, mit\u00e4 oppilaan pit\u00e4isi osata peruskoulun p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4.<\/p>\n<p>Onko ainoa selitys tavoiteltavan hyv\u00e4n osaamisen kuvauksien puuttumiseen se, ett\u00e4 oppilaanohjaus ei ole numeerisesti arvioitava oppiaine? Koska kriteereiss\u00e4 on kuitenkin\u00a0 maininta oppilaanohjauksesta, pit\u00e4isi kuitenkin kertoa enemm\u00e4n tavoitteista. Kuten muissakin oppiaineissa oppilaanohjauksen tunneilla oppilas voi seurata opinto-ohjaajan ohjausta tai ei, h\u00e4n voi olla motivoitunut urapohdintaan tai ei olla, opetetun taidon ja tiedon voi osata hyvin tai huonosti.<\/p>\n<p>Klassisen Herbartin kolmion avulla voidaan kuvata oppilaan, ohjaajan ja oppituntien sis\u00e4ll\u00f6n suhdetta. Ohjaajan ja oppilaan v\u00e4lill\u00e4 on pedagoginen suhde (kasvatus), ja oppilaan ja sis\u00e4ll\u00f6n v\u00e4lill\u00e4 on didaktinen suhde (oppiminen), johon ohjaaja pyrkii vaikuttamaan. Ohjausty\u00f6ll\u00e4 (henkil\u00f6suhde) tuetaan opiskelijan itsetuntemusta sek\u00e4 arvojen, tietojen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekovalmiuksien kehittymist\u00e4. Tieto toimintaymp\u00e4rist\u00f6n mahdollisuuksista sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 informaatiota eri ammattialoista, ty\u00f6markkinoista sek\u00e4 eri opiskeluvaihtoehdoista.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/files\/2021\/02\/herbart-2.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone wp-image-558 size-large\" src=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/files\/2021\/02\/herbart-2-583x404.jpg\" alt=\"\" width=\"583\" height=\"404\" srcset=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/files\/2021\/02\/herbart-2.jpg 583w, https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/files\/2021\/02\/herbart-2-300x208.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 583px) 100vw, 583px\" \/><\/a><\/p>\n<p>Kuvio 1. Didaktinen kolmio<\/p>\n<p>Oppilaanohjauksen oppitunneilla tulisi olla seuraavia sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4, kun oppiainetta tarkastellaan oppilaan urapohdinnan edist\u00e4misen ja didaktisen suhteen n\u00e4k\u00f6kulmasta:<\/p>\n<ul>\n<li>kuvaus yl\u00e4koulun urapohdintaprosessista,<\/li>\n<li>itsearviointiteht\u00e4vi\u00e4 aiheista min\u00e4 oppijana, ammattialamielenkiinto, koulutusalamielenkiinto ja oma koulumenestys,<\/li>\n<li>itsetuntemusta lis\u00e4\u00e4vi\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 arvoista, mielenkiinnonkohteista ja taidoista,<\/li>\n<li>valintojen tekemist\u00e4 harjoittavia teht\u00e4vi\u00e4 (p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekotaidot),<\/li>\n<li>olemassa olevan ura- ja koulutusvalintaan liittyv\u00e4n tiedon ja uskomusten aktivointia,<\/li>\n<li>ymp\u00e4rist\u00f6n havainnointiin kannustavia teht\u00e4vi\u00e4,<\/li>\n<li>koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 kuvaavien keskeisten k\u00e4sitteiden opettelua,<\/li>\n<li>tietoa ammatti- ja koulutusvaihtoehdoista,<\/li>\n<li>yhteistoimintaa ja vertaisryhm\u00e4ss\u00e4 tapahtuva vuoropuhelua,<\/li>\n<li>suunnitelmallisuuden tukemista, lyhyen ja pitk\u00e4n aikav\u00e4lin tavoitteiden asettamista,<\/li>\n<li>oppilaan urapohdintavalmiuksien arviointia ja<\/li>\n<li>oppilaan urapohdintaprosessin etenemisen arviointia.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Oppituntiteht\u00e4vien tulisi sijoittua oppilaan l\u00e4hikehityksen vy\u00f6hykkeelle (ks. Vygotsky 1978) ja niiden tulisi valmentaa oppilasta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon. (Niemi 2016, 164). Opinto-ohjaajan tuen m\u00e4\u00e4r\u00e4 tulee arvioida oppilaan valmiuksien ja tarpeiden mukaan.<\/p>\n<h2>Oppilaanohjausprosessi peruskoulussa<\/h2>\n<p>Oppilaanohjauksen sis\u00e4ltyv\u00e4st\u00e4 uraohjauksesta voidaan rakentaa koko kouluasteen kest\u00e4v\u00e4 prosessi, joka p\u00e4\u00e4ttyy p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon kouluasteen lopulla. Ohjaus perustuisi Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 oppimisk\u00e4sitykseen, jonka mukaan oppiminen ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n yksil\u00f6lliseksi ja yhteis\u00f6lliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi.<\/p>\n<p>Ohjausty\u00f6n toteuttaminen edellytt\u00e4\u00e4 suunnitelmaa, johon on koottu oppillaanohjauksen resurssit, ohjausmuodot ja oppiaines osaksi prosessia. Esim. oppituntity\u00f6skentely, henkil\u00f6kohtainen ohjaus, pienryhm\u00e4ohjaus ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n tutustuminen sidotaan yhteen johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Prosessi p\u00e4\u00e4ttyy p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon.<\/p>\n<p>Oppilaan kannalta keskeisi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa vaativia asioita ovat ammatillinen suuntautuminen, koulutusta ja omaa opintosuunnitelmaa koskevat valinnat. Oppilaalle tulee luoda mahdollisuus tiedon itsen\u00e4iseen ja johdonmukaiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n<p>Ohjausprosessi voidaan rakentaa kognitiivisen informaation prosessointiteorian avulla (CIP-teoria, Cognitive Information Processing) ja n\u00e4in kuvata urasuunnittelun vaiheita. CIP-teorian mukaan urasuunnitteluun liittyy seuraavat vaiheet: valmiudet tunnistaa itse\u00e4\u00e4n, arvojaan, tietojaan sek\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekovalmiuttaan, tieto toimintaymp\u00e4rist\u00f6n mahdollisuuksista ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekotaidot.<\/p>\n<p>Kognitiivisen informaation prosessointiteoria (CIP-teoria) kuvaa tiedon integroitumista urasuunnittelun vaiheisiin (ks. Peterson, Sampson &amp; Readon 1991). CIP -teorian mukaan urasuunnitteluun liittyy 1. valmiudet tunnistaa itse\u00e4\u00e4n, arvojaan, tietojaan sek\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekovalmiuttaan, 2. tieto toimintaymp\u00e4rist\u00f6n mahdollisuuksista ja 3. p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekotaidot. Ohjausty\u00f6ss\u00e4\u00a0 kehitet\u00e4\u00e4n oppilaan itsetuntemusta, tuetaan oppilaan valintojen tekotaitojen\u00a0 kehittymist\u00e4,\u00a0 ja k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n\u00a0 arvoja ja tietoa, joita tarvitaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. Tieto toimintaymp\u00e4rist\u00f6n mahdollisuuksista sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kokemuksia ja informaatiota eri ammattialoista, ty\u00f6markkinoista sek\u00e4 eri opiskeluvaihtoehdoista.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/files\/2021\/02\/CIP-pyramidi.gif\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone wp-image-552 size-large\" src=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/files\/2021\/02\/CIP-pyramidi-835x401.gif\" alt=\"\" width=\"835\" height=\"401\" srcset=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/files\/2021\/02\/CIP-pyramidi-835x401.gif 835w, https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/files\/2021\/02\/CIP-pyramidi-300x144.gif 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 835px) 100vw, 835px\" \/><\/a><\/p>\n<p>Kuvio 2. <i>Informaation prosessoinnin tasot uraan liittyv\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa (Peterson, Sampson &amp; Readon 1991, 28)<\/i><\/p>\n<p>P\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekotaidon kehitt\u00e4miseksi on teorian avulla luotu malli (CASVE-sykli), jonka avulla oppilas\u00a0 voi systemaattisesti oppia ohjaamaan omaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoaan ja oppimisprosessiaan. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksen toimeenpanoon liittyv\u00e4t metakognitiiviset taidot, joilla kontrolloidaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon tarvittavien kognitiivisten strategioitten valintaa ja vaiheistusta jatkuvan itsearvioinnin avulla.<\/p>\n<p>CASVE-syklill\u00e4 kuvataan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon informaatioprosessointia. Se on yksinkertaistettu malli, jolla pyrit\u00e4\u00e4n kuvaamaan koulutus- ja ammatinvalintaan liittyv\u00e4\u00e4 ongelmanratkaisua ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa. CASVE muodostuu sanoista Communication, Analysis, Synthesis, Valuing ja Execution<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/files\/2021\/02\/CASVE.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone wp-image-562 \" src=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/files\/2021\/02\/CASVE-566x607.jpg\" alt=\"\" width=\"446\" height=\"478\" srcset=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/files\/2021\/02\/CASVE.jpg 566w, https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/files\/2021\/02\/CASVE-280x300.jpg 280w\" sizes=\"auto, (max-width: 446px) 100vw, 446px\" \/><\/a><\/p>\n<p>Kuvio 2. CASVE-sykli (Peterson, Sampson &amp; Readon 1991, 33)<\/p>\n<p>CASVE:ssa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon liittyy viisi vaihetta: 1. tietoisuus valintatilanteesta, 2. tilanteen analyysi, 3. synteesi eri ratkaisuvaihtoehdoista, 4. vaihtoehtojen priorisointi ja vaihtoehdon valinta sek\u00e4 5. ratkaisun toimeenpano ja tulosten arviointi.\u00a0 P\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon prosessointi alkaa, kun oppilas tiedostaa tarpeensa koulutus- ja\/tai uranvalinnalle. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa oppilas alkaa hahmottamaan vaihtoehtoja ja h\u00e4n tunnistaa et\u00e4isyytens\u00e4 tavoitetilanteeseen.<\/p>\n<ul>\n<li>Tietoisuus valintatilanteen ajankohtaisuudesta syntyy joko ulkoisista tai sis\u00e4isist\u00e4 vaatimuksista. T\u00e4llaisena ulkoisena tekij\u00e4n\u00e4 voidaan n\u00e4hd\u00e4 esim. koulutuksen nivelvaiheet. Sis\u00e4isen\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 voi olla syntynyt tarve muutokseen. Ohjauskeskusteluissa etsit\u00e4\u00e4n motiiveja koulutusvalinnoille.<\/li>\n<li>Analyysivaiheessa kartoitetaan omia vahvuuksia ja omaa tapaa oppia suhteessa koulutuksen tai ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tarjoamiin mahdollisuuksiin. Analyysivaiheessa tavoitteena on yhdist\u00e4\u00e4 tiet\u00e4mys omasta itsest\u00e4, kiinnostuksista ja arvoista mielikuviin, tietoon ja k\u00e4sitykseen, jotka ovat syntyneet eri koulutus- ja ammattivaihtoehdoista. T\u00e4ll\u00f6in tunnistetaan my\u00f6s valinnan ongelmien syit\u00e4 ja niiden osatekij\u00f6it\u00e4.<\/li>\n<li>Synteesivaiheessa keskeinen kysymys on, mink\u00e4 toimintamallin avulla olisi mahdollista p\u00e4\u00e4st\u00e4 parhaimpaan mahdolliseen p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen. Synteesivaihe jakaantuu kahteen vaiheeseen. Ensin pyrit\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n mahdollisimman monta mahdollista vaihtoehtoa prosessin aikana hankitun informaation perusteella. Sen j\u00e4lkeen n\u00e4ist\u00e4 vaihtoehdoista karsitaan sellaiset koulutus- ja ammattialat, jotka eiv\u00e4t t\u00e4ysin vastaa yksil\u00f6n kiinnostuksia, kykyj\u00e4 tai arvoja. T\u00e4ll\u00f6in j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 muutama todenn\u00e4k\u00f6inen vaihtoehto, joista lopullinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s on mahdollista tehd\u00e4.<\/li>\n<li>Arviointivaiheessa vaihtoehdot priorisoidaan. T\u00e4ll\u00f6in arvioidaan, mit\u00e4 hy\u00f6tyj\u00e4 ja haittoja valinnasta koituu. Eri vaihtoehtoja arvioitaessa pohditaan kunkin valinnan merkityst\u00e4 itselle sek\u00e4 merkitt\u00e4ville l\u00e4heisille henkil\u00f6ille. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa pyrit\u00e4\u00e4n valitsemaan ensisijainen vaihtoehto ja sen lis\u00e4ksi muutamia varasuunnitelmia.<\/li>\n<li>Toimeenpanovaiheessa pyrit\u00e4\u00e4n rakentamaan sellainen suunnitelma, joka parhaiten soveltuu omaan el\u00e4m\u00e4ntilanteeseen. Samalla pohditaan, kuinka suunnitelma toteutetaan aivan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasolla sek\u00e4 millaista sitoutumista sen toteuttaminen edellytt\u00e4\u00e4. Mallin keh\u00e4 sulkeutuu uudelleen kommunikaatiovaiheeseen, jossa arvioidaan prosessia, tehtyj\u00e4 ratkaisuja, toimenpiteit\u00e4 ja saavutettuja tuloksia. (Vuorinen, R. 2004).<\/li>\n<\/ul>\n<p>P\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon valmistava oppilaanohjausprosessi on koko yl\u00e4koulun kest\u00e4v\u00e4 prosessi.\u00a0 Matka l\u00e4ht\u00f6tilanteesta eli yl\u00e4koulun alusta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon on lyhyt.\u00a0 Opinto-ohjaajan ty\u00f6 alkaa ohjausymp\u00e4rist\u00f6n rakentamisesta ja yhteistoiminta taitojen kehitt\u00e4misest\u00e4.\u00a0 Yhteishakuun menness\u00e4 oppilaalla tulisi olla riitt\u00e4v\u00e4sti itsetuntemusta, tietoa\u00a0 toimintaymp\u00e4rist\u00f6n mahdollisuuksista ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekotaitoja. Prosessi aika kootaan tietoa omista vahvuuksista, koulutusmahdollisuuksista ja ty\u00f6markkinoista.\u00a0 Prosessi (Niemi 2016, 164) muodostuu askeleista kohti p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa. N\u00e4m\u00e4 askeleet voisivat olla seuraavat:<\/p>\n<ol>\n<li>\u00a0 \u00a0 oppilaanohjaukseen orientoituminen,<\/li>\n<li>\u00a0 \u00a0 valintatilanteen tiedostaminen (vrt. CASVE),<\/li>\n<li>\u00a0 \u00a0 omien vahvuuksien tunnistaminen (vrt. CIP),<\/li>\n<li>\u00a0 \u00a0 kokemuksien ja tiedon hankkiminen uravaihtoehdoista (vrt. CIP),<\/li>\n<li>\u00a0 \u00a0 kokemuksien ja tiedon hankkiminen koulutusvaihtoehdoista (vrt. CIP),<\/li>\n<li>\u00a0 \u00a0 omien valintaperusteiden hahmottaminen (vrt. CASVE),<\/li>\n<li>\u00a0 \u00a0 edell\u00e4 mainitun tiedon yhdist\u00e4minen jatkokoululutusvaihtoehtoihin (vrt. CASVE),<\/li>\n<li>\u00a0 \u00a0 jatkokoulutusvaihtoehtojen asettaminen t\u00e4rkeysj\u00e4rjestykseen (vrt. CASVE) ja<\/li>\n<li>\u00a0 \u00a0 yhteishaun toimeenpano (vrt. CASVE).<\/li>\n<\/ol>\n<h2>Sanat ja oppilaanohjaus<\/h2>\n<p>Michel Foucaultin (2010) mukaan maailma on merkkien ja sanojen punos ja kieli kuvaa ajattelua. Sanojen ja nime\u00e4misen kautta opetamme nuorelle vuoropuhelussa tarvittavaa sanastoa ja edist\u00e4mme tiet\u00e4myst\u00e4 maailmasta. Ajattelun tietoinen harjoittelu luovat perustan oppimaan oppimisen taitojen kehitt\u00e4miselle, suunnitelmallisuuden ja itseohjautuvuuden kehittymiselle (ks.<a href=\"https:\/\/www.utupub.fi\/bitstream\/handle\/10024\/124526\/AnnalesC423Niemi.pdf?sequence=2&amp;isAllowed=y\"> Niemi 2016, 158-166<\/a>). Keskeisi\u00e4 oppilaanohjauksessa k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 sanoja tulee tehd\u00e4 tutuksi nuorille. Kielitietoinen ja sanoja selitt\u00e4v\u00e4 ohjausty\u00f6 on oppilaanohjauksessa keskeist\u00e4.<\/p>\n<p>Kynnysk\u00e4site ja k\u00e4sitteellinen muutos sanojen avulla voidaan tarkastella oppimaan ohjaamisen ja oppilaanohjauksen suhdetta ja metakognition kehitt\u00e4mist\u00e4. Kynnysk\u00e4site on laaja\u00a0 k\u00e4site, jonka sis\u00e4ll\u00f6n ymm\u00e4rt\u00e4minen avaa kokonaan uudenlaisen ajattelumaailman (Meyer &amp; Land, 2003). K\u00e4sitteellinen muutos tarkoittaa oppijan tietorakenteiden uudelleen j\u00e4rjestely\u00e4 ja jopa joidenkin aikaisempien k\u00e4sitysten hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja sen saavuttaminen edellytt\u00e4\u00e4 yleens\u00e4 tavoitteellista opiskelua ja oppimisen ohjaamista. K\u00e4sitteellisen muutoksen saavuttamiseen oppijassa vaikuttaa useat tekij\u00e4t: motivaatio, metakognitio, tavoitteet, strategiat, tunteet, persoona jne. (ks. Sinatra &amp; Mason 2008).\u00a0 Oppimaan ohjaamisen suhdetta oppilaanohjaukseen on k\u00e4sitelty esim. Turun oppilaanohjauksen k\u00e4sikirjassa <a href=\"https:\/\/drive.google.com\/file\/d\/1mAXmUwqPrBCvSc53NfAdUlUAWo4Zsv3J\/view?usp=sharing\">(Niemi 2011)<\/a>.<\/p>\n<p>Oppilaaanohjausprosessin aikana tulisi opettaa oppilaille niit\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4, joita\u00a0 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ohjausty\u00f6ss\u00e4\u00e4n ja auttaa oppilaita hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4, kun h\u00e4n\u00a0 perustelee valintojaan ja urasuunnitelmiaan. Peruskoulun oppilaanohjauksen ja siirtym\u00e4vaiheen ohjausyhteisty\u00f6n kannalta keskeisi\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4 ovat esim. koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4, koulutusala, ammatillinen perustutkinto, osaamisala, tutkintonimike,\u00a0 ylioppilastutkinto, valtakunnalliset opinnot, koulukohtaiset opinnot, opintopisteet, lukiodiplomi. Kun halutaan tuottaa toisen asteen opintoja esittelev\u00e4\u00e4 materiaalia, tulisi\u00a0 tuottaa n\u00e4ihin k\u00e4sitteisiin kytkeytyv\u00e4\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n<h2>Arviointi<\/h2>\n<p>Arviointi-k\u00e4site on sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n laaja ja arviointiperusteet monitulkintaisia, kuten Ouakrim-Soivio (2013) v\u00e4it\u00f6skirjassaan tuo esille. Ouakrim-Soivion mukaan arviointi voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 oppiaineelle asetettujen tavoitteiden ja saavutettujen tulosten v\u00e4liseksi vertailuksi. Vaikkei oppilaan suoriutumista ura- ja koulutusvalintaan valmentavassa oppiaineessa arvioitaisi numeerisesti, tulisi oppiainetta tarkastella arvioinnin n\u00e4k\u00f6kulmasta. Oppilaanohjaukselle tulisi my\u00f6s laatia perusopetuksen p\u00e4\u00e4tt\u00f6vaiheen hyv\u00e4n osaamisen kriteerit. Tieto- ja taitotavoitteiden avulla voitaisiin, oppilaan suoriutumisen sijaan, arvioida koulun oppilaanohjausk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 sek\u00e4 tukea oppiaineen didaktista kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4. (Niemi 2016, 163).<\/p>\n<p>Kun liit\u00e4mme yhteen ty\u00f6muodot, sis\u00e4ll\u00f6t, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon valmentavan prosessin ja ajatuksen kielitietoisesta ohjauksesta, voimme m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 sen, mit\u00e4 on hyv\u00e4 osaaminen oppilaanohjaus-oppiaineessa. Alla on kuvattu se, mit\u00e4 voisi olla oppilaan toimijuutta korostava\u00a0 ja urapohdintaa edist\u00e4v\u00e4 hyv\u00e4 osaaminen oppilaanohjaus-oppiaineessa (vrt. Niemi 2016, 163).<\/p>\n<p><em>Osallisuus ja aktiivinen toiminta<\/em><br \/>\nOppilas osaa tehd\u00e4 valintoja.<br \/>\nOppilas osaa perustella valintojaan.<\/p>\n<p><em>Oppimaan oppimisen taidot<\/em><br \/>\nOppilas osaa laatia omaa opiskelua edist\u00e4vi\u00e4 suunnitelmia.<br \/>\nOppilas pystyy tuottamaan ratkaisuja ristiriitatilanteessa, jossa oma urapohdinta ja muiden ehdottamat koulutusvaihtoehdot eroavat toisistaan.<\/p>\n<p><em>Elinik\u00e4inen oppiminen<\/em><br \/>\nOppilas osaa arvioida omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan oppijana.<\/p>\n<p><em>Itsetuntemus<\/em><br \/>\nOppilas osaa valita omiin vahvuuksiinsa perustuvia koulutusvaihtoehtoja.<\/p>\n<p><em>Tavoitteiden asettaminen<\/em><br \/>\nOppilas suunnittelee toisen asteen j\u00e4lkeen jatkuvaa uraansa.<\/p>\n<p><em>Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n suuntautuva oppiminen<\/em><br \/>\nOppilas osaa tehd\u00e4 havaintoja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/p>\n<p><em>Koulutus ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4tiedon hy\u00f6dynt\u00e4minen omassa urasuunnittelussa<\/em><br \/>\nOppilas osaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 kuvaavia k\u00e4sitteit\u00e4.<br \/>\nOppilas osaa etsi\u00e4 tietoja koulutus- ja ammattivaihtoehdoista.<\/p>\n<p><em>Monikulttuurisuus ja kansainv\u00e4lisyys<\/em><br \/>\nOppilas hahmottaa, mit\u00e4 ty\u00f6mahdollisuuksia on tarjolla ulkomaankauppaa tekeviss\u00e4 suomalaisissa yrityksiss\u00e4.<\/p>\n<p>On oikein ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 oppilaanohjaus on ensisijassa formatiivista arviointia, oppilaan oppmis- tai ohjausta suuntaavaa arviointia. Siit\u00e4 huolimatta olisi tarppeellista\u00a0 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 oppilaanohjaukselle osaamistavoitteet, johon tulisi pyrki\u00e4 peruskoulun aikana. Didaktinen ja ohjausprosessin kehitt\u00e4misty\u00f6 tarvitsisi tuekseen tavoiteltavan osaamisen kuvauksia. Kun meill\u00e4 on yhteinen k\u00e4sitys siit\u00e4, mit\u00e4 tavoittelemme voimme aloittaa tavoitteen suuntaisen didaktisen yhteiskehitt\u00e4misen.<\/p>\n<h2>Lopuksi<\/h2>\n<p>Hymyilen mieless\u00e4ni, kun oppilas kutsuu minua \u201cvahingossa\u201d opettajaksi. Kuvittelen, ett\u00e4 h\u00e4n kokee minun opettaneen\u00a0 h\u00e4nelle jotakin\u00a0 t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Olen ainakin pyrkinyt opettamaan h\u00e4nt\u00e4 ajattelemaan itse ja kriittisesti (urapohdinta). Oppituntien aikana on kerrattu keskeisi\u00e4 oman ajattelun ja urapohdinnan kannalta olennaisia k\u00e4sitteit\u00e4 (kynnysk\u00e4site), harjoiteltu valintojen tekoa sek\u00e4 argumentointia (pienryhm\u00e4ohjaus). No, en kuitenkaan ole ope, olen opo, opinto-ohjaaja, mutta opinto-ohjaajahan on opettaja.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h2><strong>L\u00e4hteet<\/strong><\/h2>\n<p>Foucalt, M. (2010). Sanat ja asiat. Gaudeamus.<\/p>\n<p>Meyer, J. &amp; Land, R. (2003). Threshold concepts and trouble some knowledge: Linkages to way of thinking and practising within the disciplines. Enhancing teaching-learning environments inundergraduate courses project occasional paper 4, Edinburgh, University of Edinburgh. Noudettu osoitteesta <a href=\"http:\/\/www.etl.tla.ed.ac.uk\/docs\/ETLreport4.pdf\">http:\/\/www.etl.tla.ed.ac.uk\/docs\/ETLreport4.pdf<\/a> (luettu 12.2.2021).<\/p>\n<p>Niemi, P. (2011). Kyl m\u00e4\u00e4ki. Turun peruskoulujen oppilaanohjauksen k\u00e4sikirja. Turun ammatti-instituutti, Painoviestint\u00e4. Noudettu osoitteesta https:\/\/blog.edu.turku.fi\/opo\/files\/2020\/12\/Kehittamishankkeen-toteuttaminen-peruskoulussa.pdf (luettu 15.2.2021).<\/p>\n<p>Niemi, P. (2016). Ohjaus ja oppilaiden urapohdinta. Turkulaisten peruskoulun p\u00e4\u00e4tt\u00f6luokkalaisten ohjauskokemukset urapohdinnan selitt\u00e4jin\u00e4. V\u00e4it\u00f6skirja. Turun yliopisto. Noudettu osoitteesta <a href=\"https:\/\/www.utupub.fi\/handle\/10024\/124526\">https:\/\/www.utupub.fi\/handle\/10024\/124526<\/a> (luettu 15.2.2021).<\/p>\n<p>OPH. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014.\u00a0 Noudettu osoitteesta <a href=\"https:\/\/www.oph.fi\/sites\/default\/files\/documents\/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf\">https:\/\/www.oph.fi\/sites\/default\/files\/documents\/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf<\/a> (luettu 15.2.2021).<\/p>\n<p>OPH (2020). Perusopetuksen p\u00e4\u00e4tt\u00f6arvioinnin kriteerit. Opetushallituksen m\u00e4\u00e4r\u00e4ys OPH-5042-2020. Noudettu osoitteesta <a href=\"https:\/\/www.oph.fi\/sites\/default\/files\/documents\/Perusopetuksen%20p%C3%A4%C3%A4tt%C3%B6arvioinnin%20kriteerit%2031.12.2020.pdf\">https:\/\/www.oph.fi\/sites\/default\/files\/documents\/Perusopetuksen%20p\u00e4\u00e4tt\u00f6arvioinnin%20kriteerit%2031.12.2020.pdf<\/a> (luettu 15.2.2021).<\/p>\n<p>Peterson, G. W., Sampson J. P., Jr., &amp; Readon, R. C. (1991). Career development and services: A Cognitive Approach. Pacific Grove (CA): Brooks\/Cole Publishing Company.<\/p>\n<p>Peterson, G. W., Sampson J. P., Jr., Lenz J. G., &amp; Readon R. C. (2002). A Cognitive Information Processing Approach to Career Problem Solving and Decision Making. Teoksessa Career Choice and Development (s. 312\u2013369). San Francisco: Jossey-Bas.<\/p>\n<p>Quakrim-Soivio, N. (2013). Toimivatko p\u00e4\u00e4tt\u00f6arvioinnin kriteerit? Oppilaiden saamat arvosanat ja Opetushallituksen oppimistulosten seuranta-arviointi koulujen v\u00e4listen osaamiserojen mittareina. Tampere: Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2013:9. V\u00e4it\u00f6skirja. Noudettu osoitteesta <a href=\"https:\/\/helda.helsinki.fi\/handle\/10138\/41026\">https:\/\/helda.helsinki.fi\/handle\/10138\/41026<\/a> (luettu 15.2.2021).<\/p>\n<p>Sinatra G. M. &amp; Mason, L. (2008). Beyond knowledge: Learner characteristics influencing conceptual change. Teoksessa: S. Vosniadou (toim.) International Handbook of Research on Conceptual Change. New York: Routledge, 560\u2013582.<\/p>\n<p>Uusikyl\u00e4 K.\u00a0 &amp; Atjonen P.\u00a0 (2007). Didaktiikan perusteet. WSOY.<\/p>\n<p>Vuorinen, R. 2004. Tieto \u2013 ja viestint\u00e4teknologian mahdollisuuksia ohjausty\u00f6ss\u00e4. Teoksessa H. Kasurinen (toim.) Ohjausta opintoihin ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n \u2013 opintojen ohjaus oppilaitoksessa. Opetushallitus. Vammalan Kirjapaino Oy.<\/p>\n<p>Vygotsky, L. S. (1978). Mind and society. The Development of Higher Psychological Processes. (M. Cole, S. John-Steiner, S. Scribner &amp; E. Souberman, toim.) Cambridge: Harvard University Pres.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Oppilaanohjaus on oppiaine. Oppiaine on asioiden ja tietojen kokonaisuus, jonka teht\u00e4v\u00e4 ja tavoitteet on m\u00e4\u00e4ritelty perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Opetussuunnitelman perusteissa tarkastellaan oppilaanohjausta kokonaisuutena, joka muodostuu eri ohjausmuodoista. Didaktiikan perusteet (Uusikyl\u00e4 &amp; Atjonen 2007, 71) kirjan mukaan opetussuunnitelman keskeisi\u00e4 osia ovat &hellip; <a href=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/2021\/02\/16\/opetus-ja-oppilaanohjaus\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":138,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[38765,11394],"tags":[256588,256625,6062],"class_list":["post-547","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ohjauksen-kehittaminen","category-oppilaanohjaus","tag-didaktiikka","tag-opettaminen","tag-pedagogiikka"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/547","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/138"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=547"}],"version-history":[{"count":21,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/547\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":569,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/547\/revisions\/569"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=547"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=547"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=547"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}