Oppivelvollisuuden laajentamisen tavoite on nostaa suomalaisten koulutus- ja osaamistasoa, kaventaa oppimiseroja ja eriarvoisuutta sek\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 yhdenvertaisuutta. Oppilaan tarve henkil\u00f6kohtaiseen ohjaukseen tulisi huomioida aikaisempaa paremmin.<\/p>\n
Opinto-ohjauksen n\u00e4k\u00f6kulmasta lakiesityksess\u00e4 kannustetaan tarkastelemaan peruskoulun ja toisen asteen ohjausta kokonaisuutena ja systemaattisena jatkumona. Huomiota tulisi kiinnitt\u00e4\u00e4 siis kokonaisuuteen ja tavoitteiden saavuttamisen mahdollistaviin ohjausmekanismeihin sek\u00e4 sen osana yksitt\u00e4isiin opinto-ohjaajien toimiin.\u00a0 Tavoitteena on, ett\u00e4 perusasteen ja toiseen asteen yhteisty\u00f6 olisi nykyist\u00e4 tiiviimp\u00e4\u00e4. (Ks. HE 1773\/2020 vp, 82\u201398).<\/p>\n
Oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyy kaksi uutta lakia: oppivelvollisuuslaki ja laki tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta. Muilta osin sovelletaan ja muutetaan ensi sijassa perusopetuslakia, lukiolakia ja lakia ammatillisesta koulutuksesta. Merkitt\u00e4vimm\u00e4t uudistukset opinto-ohjauksen n\u00e4k\u00f6kulmasta ovat seuraavat:<\/p>\n
<\/p>\n
Lakikokonaisuus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 muita uudistuksia tai kehitt\u00e4misehdotuksia, jotka edellytt\u00e4v\u00e4t koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4lt\u00e4 tai asuinkunnalta toimia. Keskeisimpi\u00e4 on oppilaan oikeus maksuttomaan koulutukseen (oppivelvollisuuslaki 16 \u00a7) ja asuinkunnan velvollisuus osoittaa oppivelvolliselle valmentava opiskelupaikka (oppivelvollisuuslaki 15 \u00a7).<\/p>\n
Oppivelvollisuuslaki ei muuta perusopetuslailla m\u00e4\u00e4ritelty\u00e4 perusopetuksen kestoa eik\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00f6arvioinnin kriteerej\u00e4. Oppivelvollinen opiskelija suorittaa oppivelvollisuuttaan perusopetuksessa, kunnes saa perusopetuksen p\u00e4\u00e4tt\u00f6todistuksen tai sen lukuvuoden loppuun asti, jona h\u00e4n t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 17-vuotta, jos opinnot on aloitettu 7-vuotiaana.<\/p>\n
My\u00f6sk\u00e4\u00e4n perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ohjeet p\u00e4\u00e4tt\u00f6arvioinnille eiv\u00e4t ole muuttuneet merkitt\u00e4v\u00e4sti.\u00a0 \u201cP\u00e4\u00e4tt\u00f6arvosana on oppiaineen tavoitteiden ja kriteerien perusteella muodostettu kokonaisarviointi\u201d. \u201cP\u00e4\u00e4tt\u00f6todistus annetaan perusopetuksen p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 oppilaalle, joka on saavuttanut perusopetuksen koko oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n tavoitteet v\u00e4hint\u00e4\u00e4n arvosanan 5 edellytt\u00e4m\u00e4n osaamisen mukaisesti\u201d. \u201dParemman osaamisen tason saavuttaminen jonkin tavoitteen osalta voi kompensoida hyl\u00e4tyn tai heikomman suoriutumisen jonkin muun tavoitteen osalta\u201d. (OPH 2014, 54).<\/p>\n
Peruskoulujen opinto-ohjaajat ovat kiinnitt\u00e4neet huomiota siihen, ett\u00e4 niiden oppilaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4, joilla on ongelmia k\u00e4yd\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti koulu ja n\u00e4in suorittaa peruskoulu loppuun, on lis\u00e4\u00e4ntynyt. Oppivelvollisuuden pident\u00e4minen ei ratkaise ongelmaa, mutta haastaa etsim\u00e4\u00e4n vaihtoehtoisia tapoja suorittaa perusopetusta, osoittaa osaamista peruskoulun lopulla ja tulkita oikein opetussuunnitelman perusteiden ohjeita p\u00e4\u00e4tt\u00f6arvioinnista.<\/p>\n
Oppivelvollisuuslaissa (10 \u00a7) s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n oppilaan velvollisuus hakea jatkokoulutukseen, perusopetuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n velvoite ohjata ja valvota hakeutumisvelvollisuuden toteutumista<\/em> (11 \u00a7) ja koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n ohjaus- ja valvontavastuun<\/em> p\u00e4\u00e4ttyminen (12\u00a7). Perusopetuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on velvollisuus ohjata ja valvoa, ett\u00e4 oppivelvollinen hakeutuu peruskoulun j\u00e4lkeiseen koulutukseen perusopetuksen 9. vuosiluokan kev\u00e4\u00e4ll\u00e4.\u00a0 Koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n ohjaus- ja valvontavastuu<\/em> p\u00e4\u00e4ttyy, kun oppivelvollisen opiskeluoikeus tai oppivelvollisuus p\u00e4\u00e4ttyy. (HE 1773\/2020 vp, 167).<\/p>\n Hakeutumisvelvollisuuden ohjaus- ja valvontavastuun<\/em> p\u00e4\u00e4ttyy vasta, kun oppilas aloittaa opintonsa muualla tai Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4n\u00e4 ajankohtana. T\u00e4h\u00e4n ajankohtaan menness\u00e4 koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n tulee selvitt\u00e4\u00e4, miss\u00e4 oppivelvolliset ovat aloittaneet oppivelvollisuuslain 4 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetun koulutuksen (lukion, ammatillisen koulutuksen tai esim. valmentavan koulutuksen). Yhteishaun tulosten julkaisemisen j\u00e4lkeen perusopetuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n tulee tarkistaa, onko oppilas saanut opiskelupaikan ja ottanut opiskelupaikan vastaan (virkailija.opintopolku.fi > opo-raportti). Jos oppilas ei ole saanut opiskelupaikkaa, opetuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 tulee olla yhteydess\u00e4 oppivelvolliseen ja tarjota ohjausta. Oppivelvollisuuslaki ei siis muuta t\u00e4lt\u00e4 osin nykyist\u00e4 oppilaanohjausk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4mme.<\/p>\n Turun opinto-ohjaajat ovat tilastoineet vuodesta 2015 oppilaiden jatkokoulutukseen sijoittumista. Elokuussa tulisi selvitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s se, onko oppilas aloittanut opintonsa. Aikaisemman koonnan lis\u00e4ksi tulisi tilastoida my\u00f6s opiskelun aloittaminen<\/em>. Tieto opintojen aloittamisesta on saatavilla Koski-tietovarannosta (HE 1773\/2020 vp, 168).<\/p>\n Vaikka oppivelvollisuus on muuttunut, OVTES ei ole muuttunut. \u201cOppilaanohjauksen lehtorin virassa ty\u00f6nantajan ajan ja paikan suhteen m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4viss\u00e4 oleva ty\u00f6aika on 1221 tuntia lukuvuodessa\u201c. \u201dOsa ty\u00f6nantajan m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4viss\u00e4 olevasta ty\u00f6ajasta tulee sijoittaa koulun kes\u00e4keskeytysaikaan. T\u00e4m\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 yhteisvalintaty\u00f6h\u00f6n liittyv\u00e4 aika on 30\u201350 tuntia em. ty\u00f6ajasta.\u201d (OVTES, Osio B, 13 \u00a7 1. ja 2. mom.). Peruskoulun opinto-ohjaajien laskennallinen vuosiloma alkaa OVTES:n mukaan 16.6. ja jatkuu hein\u00e4kuun loppuun (OVTES, Osio A, 33\u00a7).\u00a0 Nivelvaiheuraohjaaja, yhteisty\u00f6ss\u00e4 Turun Ohjaamon henkil\u00f6kunnan kanssa, on vastannut ohjauksesta peruskoulun opinto-ohjaajien vuosiloman aikana.<\/p>\n Oppivelvollisuuslain 15 \u00a7:n mukaan, jos vailla opiskelupaikkaa oleva oppivelvollinen ei saamansa ohjauksen j\u00e4lkeen ole vapaaehtoisesti hakeutunut koulutukseen tai ei ole saanut opiskelupaikka, asuinkunnan teht\u00e4v\u00e4 on osoittaa h\u00e4nelle opiskelupaikka valmentavasta koulutuksesta.<\/p>\n Oppivelvollisuuslain (6 \u00a7) mukaan nuoren opinnot tulee edisty\u00e4 opinnoissaan riitt\u00e4v\u00e4sti. Opintojen riitt\u00e4v\u00e4 edistyminen on m\u00e4\u00e4ritelty koulutuksia koskevissa laissa. Perusopetuslain (9 ja 24 \u00a7) mukaan opetussuunnitelman perusteiden mukaiset tavoitteet ja tuntijaon mukaisen ajan jakaminen vuosiluokittain s\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4t jokaisen vuosiluokan tavoitteet perusopetuksen suorittamisen edistymiselle. Opetusta j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n ottaen huomioon oppilaiden erilaiset edellytykset.\u00a0 \u00a0Oppivelvollisuuteen kuuluvien valmentavien opintojen katsotaan edistyv\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4sti, kun oppivelvollinen noudattaa h\u00e4nelle laadittua henkil\u00f6kohtaista osaamisen kehitt\u00e4missuunnitelmaa (Laki tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta 14 \u00a7). Lukion tavoitteellinen suorittamisaika on kolme vuotta mutta opiskelijalla on oikeus suorittaa lukiokoulutuksen oppim\u00e4\u00e4r\u00e4 nelj\u00e4ss\u00e4 vuodessa (Lukiolaki 10 \u00a7 ja 23 \u00a7). Ammatillisessa koulutuksessa opintojen katsotaan edistyv\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4sti, kun oppivelvollinen noudattaa h\u00e4nelle laadittua henkil\u00f6kohtaista osaamisen kehitt\u00e4missuunnitelmaa (Laki ammatillisesta koulutuksesta 15 \u00a7 ja 44 \u00a7).<\/p>\n Oppivelvollisen huoltajalla on huolehdittava siit\u00e4, ett\u00e4 oppivelvollinen suorittaa oppivelvollisuuden ja velvollisuuden laiminly\u00f6nnist\u00e4 voidaan tuomita sakkoa (Oppivelvollisuuslaki 9 \u00a7 ja 22 \u00a7).<\/em> Oppivelvollisuuden suorittaminen voidaan keskeytt\u00e4\u00e4 vain oppivelvollisen tai h\u00e4nen huoltajan hakemuksen perusteella (Oppivelvollisuuslaki 7 \u00a7). Opiskeluoikeuden voi kuitenkin menett\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ajaksi ja oppilas voidaan erottaa (Oppivelvollisuuslaki 8 \u00a7).<\/p>\n Oppilaan oikeus maksuttomaan koulutukseen peruskoulun j\u00e4lkeen velvoittaa koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4\u00e4 puuttumaan mahdollisiin motivaatio-ongelmiin ajoissa. Oppivelvollisuuslain perustelujen mukaan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 puuttua mahdollisiin motivaatio-ongelmiin ja etsi\u00e4 ratkaisuja jo opintojen alkuvaiheessa, jolloin opiskelun kokonaisaika ei pidentyisi (HE 1773\/2020 vp, 179). Motivaatio-ongelma ei ole oppivelvollisuuslain 16 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettu muu painava syy pident\u00e4\u00e4 nuoren oikeutta maksuttomaan koulutukseen.<\/p>\n Viime k\u00e4dess\u00e4 asuinkunnalla on velvollisuus osoittaa oppivelvolliselle opiskelupaikka valmentavasta koulutuksesta (Oppivelvollisuuslaki 15 \u00a7). Koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n ja asuinkunnan yhteisty\u00f6st\u00e4 on s\u00e4\u00e4delty oppivelvollisuuslain pyk\u00e4liss\u00e4 12-15. Oppivelvollisuuslain ja nuorisolain (11 \u00a7) mukaan koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on ilmoitusvelvollisuus kunnalle, jos nuori keskeytt\u00e4\u00e4 opintonsa. Oppivelvollisuusik\u00e4inen on siis joko koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n tai asuinkunnan turvaverkossa.<\/p>\n Hallituksen esityksess\u00e4 on runsaasti huomioita ohjauksen laadun parantamisesta. Niit\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 ajatus tuen kolmiportaisuudesta. Laadukkaan oppilaanohjauksen ytimen muodostaa kaikille tarjolla oleva ura- ja koulutusvalinnan ohjaus, joka toimeenpannaan siirtym\u00e4vaiheen moniammatillisena ohjausyhteisty\u00f6n\u00e4. THL:n tuoreen tutkimuksen (2020) mukaan nuorten saama tuki koulussa v\u00e4hent\u00e4\u00e4\u0308 koulutuspudokkaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4\u0308 ja est\u00e4\u00e4\u0308 syrj\u00e4ytymist\u00e4\u0308.<\/p>\n Perusopetuslain 11 a \u00a7 lis\u00e4yksen mukaan oppillaalla on oikeus saada oppilaanohjausta ja tehostettua henkil\u00f6kohtaista ohjausta<\/em>. OKM (2010, 45) on laatukriteereiss\u00e4\u00e4n ottanut vuonna 2010 kantaa siihen, miten ohjausty\u00f6 tulisi organisoida. Kutakin p\u00e4\u00e4toimista opinto-ohjaaja kohden tulisi olla enint\u00e4\u00e4n 250 oppilasta. Jotta opetussuunnitelman mukainen oppilaanohjaus olisi mahdollista, Turkuun tarvittaisiin 6 p\u00e4\u00e4toimista opinto-ohjaajaa lis\u00e4\u00e4. Tarkempi esitys l\u00f6ytyy t\u00e4\u00e4lt\u00e4.<\/a><\/p>\n Perusopetuslaki 11 a \u00a7 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n oppilaan oikeus saada opetussuunnitelman mukaista<\/em> oppilaanohjausta ja tarpeiden mukaista<\/em> henkil\u00f6kohtaista ohjausta eli tehostettua oppilaanohjausta. Hallituksen esityksen perusteluissa (HE 1773\/2020 vp, 217) mainitaan mahdollisiksi tehostetun oppilaanohjauksen kohderyhmiksi, vierakieliset, koulukiusatut ja oppilaat, joilla on oppimisvaikeuksia. Tehostettua henkil\u00f6kohtaista ohjausta saavalle 8.-9.-luokkalaiselle tulee laatia henkil\u00f6kohtainen jatko-opintosuunnitelma.<\/p>\n Opetuksen kannalta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t oppimateriaalit ja -v\u00e4lineet ovat oppilaille maksuttomia oppivelvollisuuslain rajaaman opiskelun ajan. T\u00e4m\u00e4 on merkitt\u00e4vin uusi kustannus, mink\u00e4 oppivelvollisuuslaki tuo tullessaan koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4lle. Esityksess\u00e4 ehdotetaan lainauspalvelujen kehitt\u00e4mist\u00e4 ja vuokrapalvelujen hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4. Esityksess\u00e4 huomautetaan, ett\u00e4 opettajien koulutukseen ja ty\u00f6nkuvaan ei kuulu oppimateriaalien tekeminen. Yhteisk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tarkoitetun oppimateriaalin tekemisest\u00e4 ja tekij\u00e4noikeuksista tulisi sopia erikseen (HE 1773\/2020 vp, 100\u2013101).<\/p>\n Jos perusopetuksen p\u00e4\u00e4tt\u00e4neell\u00e4 ei olisi viel\u00e4 valmiuksia siirty\u00e4 toisen asteen tutkintotavoitteiseen koulutukseen, h\u00e4n voisi suorittaa oppivelvollisuuttaan nivelvaiheen koulutuksissa ja korottaa perusopetuksen arvosanoja. Perustellusta syyst\u00e4 ja koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n harkinnan mukaan, valmentavaan koulutukseen voidaan ottaa sellainen hakija, joka ei en\u00e4\u00e4 ole velvollinen suorittamaan perusopetuslaissa tarkoitettua perusopetusta. (HE 1773\/2020 vp, 200). Vailla riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 suomen tai ruotsin kielen taitoa oleva oppivelvollinen, voi suorittaa oppivelvollisuuttaan aikuisten perusopetuksessa. (HE 1773\/2020 vp, 86).<\/p>\n Uusi laki tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta (TUVA-koulutus) yhdenmukaistaa nivelvaiheen koulutukset. Opiskelijan ei tarvitse nivelvaiheen koulutukseen siirrytt\u00e4ess\u00e4 valita, haluaako h\u00e4n suuntautua ammatilliseen koulutukseen vai lukiokoulutukseen. (HE 1773\/2020 vp, 112). On hyvin todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 valmentavan koulutuksen kysynt\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyy, koska valmentavassa koulutuksessa tulee olla mahdollista korottaa peruskoulun arvosanoja ja jatkaa ura- ja koulutusvalintasuunnitelmien tekemist\u00e4.\u00a0 Valmentavan koulutuksen aikana tulee olla mahdollisuus suorittaa lukion oppim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n kuuluvia opintoja ja ammatillisen perustutkinnon osia (Laki tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta 12 \u00a7). Kun koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 on sama peruskoulussa ja toisella asteella, tulisi synnytt\u00e4\u00e4 uuden lain mukainen valmentava koulutus kuntaan. Laki astuu voimaan 1.8.2021 ja lain rajaamia koulutuksia j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n 1.8.2022 alkaen.<\/p>\n Opetussuunnitelman perusteiden (OPH 2014, 12-13) mukaan koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 ja kuvaa ohjaussuunnitelmassaan, miten oppilaanohjaus j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n. M\u00e4\u00e4r\u00e4tyn kaltainen kuvaus puuttuu Turun kaupungin opetussuunnitelmasta. Opetushallituksen tiedotteessa oppivelvollisuuden laajentamisesta (OPH 2021) todetaan, ett\u00e4 ”perusopetuksen opetussuunnitelman liitteen\u00e4 olevassa ohjaussuunnitelmassa kuvataan 1.8.2021 alkaen oppilaanohjauksen j\u00e4rjest\u00e4misen rakenteet, toimintatavat, ty\u00f6n ja vastuunjako sek\u00e4 ty\u00f6skentely monialaisissa verkostoissa, kodin ja koulun yhteisty\u00f6 ohjauksessa, tehostettu henkil\u00f6kohtainen oppilaanohjaus, jatko-ohjaus perusopetuksen j\u00e4lkeisiin opintoihin, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4yhteisty\u00f6 sek\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n tutustumisen j\u00e4rjestelyt.”<\/p>\n HE 1773\/2020 vp. (2020). Hallituksen esitys eduskunnalle oppivelvollisuuslaiksi ja er\u00e4iksi siihen liittyviksi laeiksi. \u00a0Noudettu osoitteesta https:\/\/www.eduskunta.fi\/FI\/vaski\/HallituksenEsitys\/Documents\/HE_173+2020.pdf<\/a> (luettu 8.1.2021).<\/p>\n OKM. (2012). Perusopetuksen laatukriteerit. Opetusministeri\u00f6n julkaisuja 2012:29. Koulutuspolitiikan osasto. Noudettu osoitteesta https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/75311\/okm29.pdf?sequence=1pdf<\/a> (luettu 8.1.2021)<\/p>\n OPH. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014.\u00a0 Noudettu osoitteesta https:\/\/www.oph.fi\/sites\/default\/files\/documents\/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf<\/a> (luettu 8.1.2021).<\/p>\n OPH. (2021). Oppivelvoolisuuden laajentamisen uudistus. Noudettu osoitteesta\u00a0\u00a0https:\/\/wiki.eduuni.fi\/download\/attachments\/189204598\/Tiedote_opinto-ohjaajille_12.1.2021.pdf?version=1&modificationDate=1610444100545&api=v2 <\/a>(luettu 12.1.2021).<\/p>\n OVTES 2020-2021. (2020). Kunnallinen opetushenkil\u00f6st\u00f6n virka- ja ty\u00f6ehtosopimus. Noudettu osoitteesta https:\/\/www.kt.fi\/sopimukset\/ovtes\/2020-2021<\/a> (luettu 8.1.2021).<\/p>\n THL. (2020). \u00a0Nuorten saama tuki koulussa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 koulutuspudokkaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja est\u00e4\u00e4 syrj\u00e4ytymist\u00e4. Noudettu osoitteesta\u00a0 https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/140048\/URN_ISBN_978-952-343-519-3.pdf?sequence=1&isAllowed=y&fbclid=IwAR3x4T0AaE-JpCo0ub-0Bnm7RhoQcUrBejC3gDOHZAobSiXzMCcnEI7ch_g<\/a> (luettu 8.1.2021).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Oppivelvollisuuden laajentamisen tavoite on nostaa suomalaisten koulutus- ja osaamistasoa, kaventaa oppimiseroja ja eriarvoisuutta sek\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 yhdenvertaisuutta. Oppilaan tarve henkil\u00f6kohtaiseen ohjaukseen tulisi huomioida aikaisempaa paremmin. Opinto-ohjauksen n\u00e4k\u00f6kulmasta lakiesityksess\u00e4 kannustetaan tarkastelemaan peruskoulun ja toisen asteen ohjausta kokonaisuutena ja systemaattisena jatkumona. Huomiota tulisi … Lue loppuun Tehostettu oppilaanohjaus<\/h2>\n
Muita uudistuksia tai kehitt\u00e4misehdotuksia<\/h2>\n
<\/h2>\n
L\u00e4hteet<\/h2>\n