<\/a> Esitetty muodostaa kolme kehitt\u00e4miskokonaisuutta<\/p>\n <\/p>\n <\/a><\/p>\n Koordinointi<\/p>\n Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n mahdollisuuksien n\u00e4kyv\u00e4ksi tekeminen<\/p>\n Oppilaanohjauksen vaikuttavuuden parantaminen<\/p>\n Peruskoulun ja toiseen asteen siirtym\u00e4vaiheen ohjausk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t<\/p>\n Tehostettu oppilaanohjaus<\/p>\n Alkuun<\/a><\/p>\n <\/a><\/p>\n Melkein kaikki peruskoululaiset hakevat ja saavat toisen asteen jatko-opiskelupaikan. Tilastokeskuksen mukaan opiskelupaikan saaneista nuorista noin 15 % ei kuitenkaan suorita toisen asteen tutkintoa. Lukion keskeytt\u00e4misprosentti oli lukuvuonna 2017-2018 3,2 ja ammatillisen koulutuksen 8,7 (ks. HE 173\/2020 vp, 42-47). Ratkaisuja t\u00e4h\u00e4n ongelmaan tulisi etsi\u00e4 perusopetuksen, siirtym\u00e4vaiheen ja toisen asteen ohjauksesta, sen sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4, riitt\u00e4vyydest\u00e4 ja laadusta. Hallituksen esityksess\u00e4 oppivelvollisuuslaista on esitetty jo joukko ratkaisuja:<\/p>\n \u201dOpinto-ohjaajalla tulisi, perusteht\u00e4v\u00e4n lis\u00e4ksi, olla koulussa ja kunnassa koordinointi- ja kehitt\u00e4misteht\u00e4v\u00e4, kuten peruskoulun uudistustoimikunta kaavaili 60-luvun lopulla. Opinto-ohjaajan tulisi olla mukana arvioimassa ja kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ohjausk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Ohjausk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t tulisi liitt\u00e4\u00e4 yhteen oppilaan urapohdintavalmiuksia edist\u00e4v\u00e4ksi kokonaisuudeksi. Opinto-ohjaajan tulisi osallistua oppilaan metakognitiota kehitt\u00e4vien ohjausk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen vakiinnuttamiseen ja yhteisty\u00f6h\u00f6n kannustavan oppimisymp\u00e4rist\u00f6n rakentamiseen.” (Niemi 2016, 168).<\/p>\n Patton ja McMahon (2006) korostavat paikallisten tarinoiden, yhteisty\u00f6n ja jaettujen merkityksien t\u00e4rkeytt\u00e4. Koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n mahdollisuudet tulisi tehd\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi oppilaille, ja opinto-ohjaajien tulisi olla mukana t\u00e4ss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4. Opinto-ohjaajan ei tulisi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n luoda oppilaille mahdollisuuksia hankkia kokemuksia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja jatkokoulutuksesta, vaan h\u00e4nen tulisi my\u00f6s osallistaa koko koulun opettajakunta t\u00e4h\u00e4n yhteisty\u00f6h\u00f6n ja ohjauksen kehitt\u00e4misty\u00f6h\u00f6n\u00a0T\u00e4h\u00e4n ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n riit\u00e4 peruskoulun opinto-ohjaajien tahtotila ja ty\u00f6aika. He tarvitsevat tuekseen johdon aikaa, huomiota ja kunnioitusta (vrt. Onnismaa 2007). Tulisi muodostaa yhteinen ymm\u00e4rrys siit\u00e4, mit\u00e4 oppilaanohjaus on tai mit\u00e4 sen tulisi olla 2020 \u2013luvulla ja johtaa siit\u00e4 alueellisen ja kunnallisen koordinoinnin sis\u00e4ll\u00f6t.<\/p>\n Seutukunnallinen (asuinkunta – koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4) ja kunnallista oppilaanohjauksen ja siirtym\u00e4vaiheen opinto-ohjauksen kehitt\u00e4mist\u00e4 tulisi tarkastella kokonaisuutena (OKM 2020), joka muodostaa kehitt\u00e4misverkoston, jossa toimeenpannaan seutukunnallista opinto-ohjauksen kehitt\u00e4mis<\/span>ohjelmaa. Oppivelvollisuuslaissa (HE 173\/2020 vp)\u00a0ohjaus- ja valvontavavastuun toimeenpanoa tarkastellaan koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n ja opiskelijan asuinkunnan yhteisty\u00f6n\u00e4. \u00a0Oppilaanohjauksen tuloksellisuuteen vaikuttaviin systeemisten tasojen (p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko, ohjausj\u00e4rjestelyt, oppilaan n\u00e4kym\u00e4)\u00a0 tulisi osallistua Opinto-ohjauksen kehitt\u00e4misohjelman mukaisiin kehitt\u00e4mistoimiin (ks. Niemi 2006, 6; Nyk\u00e4nen ym. 2007, 36-37). Kehitt\u00e4mistoimissa<\/p>\n Lopputuloksena tulisi synty\u00e4 alueellinen verkostoyhteisty\u00f6malli (ks. Karvi 2020, 238).<\/p>\n Seutukunnallista opinto-ohjauksen koordinointiteht\u00e4v\u00e4\u00e4 tulisi tarkastella opinto-ohjauksen erityisasiantuntijan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja pitk\u00e4j\u00e4nteisen kehitt\u00e4misty\u00f6n johtoteht\u00e4v\u00e4n\u00e4. Seutukunnan koordinoivan opinto-ohjaajan teht\u00e4v\u00e4 olisi yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4\u00e4, kehitt\u00e4\u00e4 ja toimeenpanna kansallisten strategisten tavoitteiden mukaisia toimia seutukunnassa ja tukea kunnan koordinoivien opinto-ohjaajien ty\u00f6t\u00e4. Koordinointiteht\u00e4v\u00e4 rajautuisi perusasteen ja toisen asteen siirtym\u00e4vaiheiseen.<\/p>\n Teht\u00e4v\u00e4n tuloksellinen hoitaminen edellytt\u00e4isi kyky\u00e4 ker\u00e4t\u00e4 tietoa oppilailta, opiskelijoilta, ohjauksen ammattilaisilta, lukuisilta koulutuksen ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4n yhteisty\u00f6kumppaneilta. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi se edellytt\u00e4isi kyky\u00e4 analysoida ker\u00e4tty\u00e4 tietoa sek\u00e4 koordinoida asiantuntijaverkoston toimintaa.\u00a0 (Vrt. ELO 2020, 56). Kehitt\u00e4mistarpeita olisi helpompi arvioida, jos t\u00e4ll\u00e4 koordinoivalla opinto-ohjaajalla olisi ty\u00f6kokemusta perusasteen ja toisen asteen ohjausty\u00f6ss\u00e4. Paikallisen yhteisty\u00f6n lis\u00e4ksi teht\u00e4v\u00e4n hoito edellytt\u00e4isi toimintaa kansallisissa verkostoissa. Teht\u00e4v\u00e4t voitaisiin jakaa yhteisty\u00f6h\u00f6n, pedagogiseen asiantuntijuuteen, tilastollisiin ja tietoteknisiin teht\u00e4viin.<\/p>\n Yhteisty\u00f6h\u00f6n liittyv\u00e4t teht\u00e4v\u00e4t:<\/p>\n Pedagogiseen asiantuntijuuteen liittyv\u00e4t teht\u00e4v\u00e4t:<\/p>\n Tilastointi- ja tietotekniset teht\u00e4v\u00e4t:<\/p>\n Kunnan koordinoivan opinto-ohjaajan teht\u00e4v\u00e4t<\/p>\n Kehitt\u00e4mistoimia ei tulisi rajata vain opinto-ohjaajiin. Tulisi arvioida ja kehitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s moniammatillista verkostoyhteisty\u00f6t\u00e4 (ks. Karvi 2020, 238). Tulisi ratkaista se, miten opinto-ohjaajat osallistetaan kuntakohtaisen oppilashuoltoty\u00f6n koordinointity\u00f6h\u00f6n. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi tulisi arvioida ja kehitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, miten moniammatillinen oppilashuoltoty\u00f6 toteutuu kouluissa opinto-ohjauksen n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n Alkuun<\/a><\/p>\n <\/a><\/p>\n TET-jakso on lukuisten selvityksien perusteella t\u00e4rke\u00e4 osa oppilaanohjausprosessia. Vaikka opetussuunnitelman perusteissa TET-ohjaus kuuluu kaikille, toiminnan koordinoinnissa ja opettajakunnan osallistamisessa on parannettavaa.\u00a0 TET-ohjauksen laadun parantaminen kouluissa ja TET-paikoilla n\u00e4ytt\u00e4ytyy olennaisimpana kehitt\u00e4mishaasteena (ks. Niemi 2011, 35\u201338; Tuukkanen, 2019). Peruskouluik\u00e4isen tulisi olla helpompi hahmottaa ja arvioida, millainen yhteys on omien suunnitelmien, valintojen, osaamisen ja ty\u00f6voiman kysynn\u00e4n v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n TET-verkosto on parhaimmillaan n\u00e4yteikkuna alueen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Alueelliset ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n mahdollisuudet ja tulevaisuudessa tarvittava osaaminen tulisi tehd\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4mm\u00e4ksi (OKM 2020) ja siksi kunnissa tulisi olla www-ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 TET-paikkaverkosto (esim. www.tetpaikka.fi\/tampere<\/a>). TET-verkoston tulisi olla vanhempien ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueen mukainen. TET-verkostoa tulisi laajentaa seutukunnalliseksi ja siihen kytkeytyv\u00e4\u00e4 sivustoa (esim. www.tet-tori.fi<\/a>) tulisi edelleen kehitt\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 onnistuu koordinoituna seutukunnallisena opinto-ohjaajien yhteisty\u00f6n\u00e4. TET-asiakirjat (sopimus, todistus ja raportti) tulisi olla selattavissa, t\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4, tallennettavissa ja jaettavissa (koti, koulu, yritys) mobiililaitteilla.<\/p>\n On olemassa erilaisia TET-jaksoihin liittyvi\u00e4 toimintamalleja esim. TET-polku, ope-TET, teho-TET, et\u00e4-TET ja amis-TET. Toimipaikkakohtainen TET-polku syntyy opinto-ohjaajan ja TET-paikan yhteissuunnittelun tuloksena. Ope-TETiss\u00e4 opettaja hakeutuu tutustumaan oman oppiaineensa mukaiseen toimipaikkaan. Teho-TET on koordinoitu kokonaisuus, jossa oppilas tutustuu TET-jaksonsa aikana sek\u00e4 alan koulutukseen ett\u00e4 ty\u00f6paikkaan. Et\u00e4-TET on koulussa tai et\u00e4yhteyksien avulla toimeenpantu ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n tutustumisjakso. Amis-TET suoritetaan ammattioppilaitoksessa esim. alalla, johon on muuten vaikea p\u00e4\u00e4st\u00e4 tutustumaan. N\u00e4iden jo olemassa olevien mallien hy\u00f6dynt\u00e4minen ja ohjauksen laadun parantaminen edellytt\u00e4\u00e4 koordinoitua toimintaa.<\/p>\n My\u00f6s lapsiasiainvaltuutettu (Tuukkanen, 2019) on kiinnitt\u00e4nyt huomiota TET-jaksoihin. Selvityksen mukaan toisille TET on my\u00f6nteinen kokemus ja toisille \u201dTET-jakso on syyst\u00e4 tai toisesta ep\u00e4mieluisa, haastava tai jopa mahdoton toteuttaa\u201d. Lapsiasiavaltuutetun raportin mukaan TET-harjoitteluun liittyv\u00e4\u00e4 yhdenvertaisuutta tulisi parantaa (ks. Tuukkanen, 2019).\u00a0 Tehostettua oppilaanohjausta tulisi toimeenpanna TET-jaksojen aikana.<\/p>\n Koulu-yritysyhteisty\u00f6 ja sen kehitt\u00e4minen (ks. Niemi 2016, 139) ei rajaudu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n TET-jaksoihin. Yritysvierailuilla ja alueellisen osaamisen n\u00e4kyv\u00e4ksi tekemisell\u00e4 tulisi olla merkitt\u00e4v\u00e4 osa oppilaanohjausprosesissa. Oppilasryhm\u00e4 voi vierailla yrityksiss\u00e4, yrityksen edustaja voi vierailla koulussa tai vierailu voidaan toteuttaa et\u00e4yhteyden v\u00e4lityksell\u00e4. Aikaisempien selitysten ja tutkimusten mukaan, opinto-ohjaajavetoisia yritysvierailuja ei kaikissa kouluissa kuitenkaan j\u00e4rjestet\u00e4. Laadukas toimeenpano edellytt\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 elinkeinoel\u00e4m\u00e4\u00e4 edustavien j\u00e4rjest\u00f6jen kanssa, koulu-yritysyhteisty\u00f6verkostoa ja sen yll\u00e4pitoa, sek\u00e4 vierailujen yhteissuunnittelua. Oppilaat kaipaavat n\u00e4it\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 lis\u00e4\u00e4 oppilaanohjaukseen (Niemi 2016, 139).<\/p>\n Alkuun<\/a><\/p>\n <\/a><\/p>\n \u201dYhteishakuun menness\u00e4 oppilaalla tulisi olla riitt\u00e4v\u00e4sti itsetuntemusta, tietoa toimintaymp\u00e4rist\u00f6n mahdollisuuksista ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekotaitoja. Matka l\u00e4ht\u00f6tilanteesta eli yl\u00e4koulun alusta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon on lyhyt. Yl\u00e4koulun oppilaanohjauksen tulisi olla urapohdintaa edist\u00e4v\u00e4 prosessi, joka muodostuisi askeleista kohti p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa.\u201d (Niemi 2016, 148). Ohjausprosessia olisi tarkasteltava kokonaisuutena (ks. HE 173\/2020 vp, 44). Oppilaanohjaus on muutakin kuin tukea, neuvontaa ja oppilaan yhteishakutoiveiden rajaamista. Koko prosessin tulisi kehitt\u00e4\u00e4 nuoren valmiuksia tehd\u00e4 valintojen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 (metakognitio), h\u00e4nen toimijuutta ja osallisuutta suhteessa koulutus ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n mahdollisuuksiin. Suunnitelmallisuutta kehitt\u00e4v\u00e4 ohjausprosessi tulisi olla jatkumo, joka p\u00e4\u00e4ttyy p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon. (Ks.\u00a0 Niemi 216, 164; Peterson ym. 1991, 33).<\/p>\n Tutkimukseni mukaan (Niemi 216) perusopetuksen oppilaanohjausta edist\u00e4isi se, ett\u00e4 koulutuksen rahoittaja m\u00e4\u00e4ritt\u00e4isi oppilaskohtaisesti resurssit, jolla ura- ja koulutusvalinnan ohjausta toteutetaan oppilaitoksissa. T\u00e4ll\u00f6in voitaisiin joko varmistaa jokaiselle oppilaalle subjektiivinen oikeus henkil\u00f6kohtaiseen ohjaukseen tai ryhty\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4ohjaukseen perustuvia ty\u00f6tapoja.<\/p>\n Henkil\u00f6kohtainen ohjauksen toimeenpano ja yhdenvertaisuuden\u00a0 (ks. HE 173\/2020 vp, 44; Niemi 2016, 144) varmistaminen edellytt\u00e4\u00e4 resursseja. Mik\u00e4li oppilaanohjaus resursoidaan valtakunnallisten suositusten (Opetusministeri\u00f6 2010, 45) mukaan, ohjaus voidaan rakentaa henkil\u00f6kohtaisen ohjauksen varaan.\u00a0Opetus- ja Kulttuuriministeri\u00f6 on ottanut kantaa siihen, miten monta oppilasta tulisi olla opinto-ohjaajaa kohden, jos koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 haluaa, ett\u00e4 yleinen tuki toteutuu. Kutakin vuotuista ty\u00f6aikaa (1221 h) kohden tulisi enint\u00e4\u00e4n 250 oppilasta (OKM 2010, 45). T\u00e4ll\u00f6in kutakin oppilasta kohden olisi varattu 1 tunti henkil\u00f6kohtaista ohjausta lukuvuodessa.<\/p>\n Karvin (2020, 3) mukaan ryhm\u00e4muotoisen ty\u00f6skentelyn ja vertaistuen hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 tulisi tehostaa. Tutkimukseni (Niemi 2016, 140\u2013141) mukaan suuri osa oppilaista pit\u00e4\u00e4 oppitunteja ensisijaisena ohjausty\u00f6muotona oppilaanohjauksessa. Oppilaanohjauksen oppituntity\u00f6skentelyn ja urapohdinnan v\u00e4liset selitysosuudet j\u00e4iv\u00e4t kuitenkin alhaisiksi. Oppilaan oppituntien ty\u00f6skentelykokemusten ja urapohdinnan v\u00e4lill\u00e4 ei ollut kovin suurta j\u00e4rjestelm\u00e4llist\u00e4 ja samankaltaista yhteisvaihtelua. Oppituntity\u00f6skentelyn tulisi olla osallistavaa, kielitietoista ja toiminnallista. Prosessin tulisi opettaa nuorta tekem\u00e4\u00e4n tietoon perustuvia valintoja.\u00a0 Oppilaanohjausprosesseja tulisi arvioida (ks. Niemi 2016, 162\u2013164; OKM 2020) ja kehitt\u00e4\u00e4 oppilailta saadun palautteen mukaan.<\/p>\n Koulu on kokonaisuus, joka muodostuu opettamiseen ja kasvattamiseen liittyvist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4. Koko opettajakunnalla pit\u00e4isi olla yhteinen ymm\u00e4rrys tavoitteista ja jossain m\u00e4\u00e4rin sama k\u00e4sitys toimintatavoista, joilla ne saavutetaan. Koulun arjen ongelmatilanteita tulisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ohjausty\u00f6ss\u00e4 (Niemi 2016, 143). Koulun ennaltaehk\u00e4isev\u00e4t ohjausk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t kertovat koulun toimintakulttuurista ja koko ty\u00f6yhteis\u00f6n hyvinvoinnista. Tulokselliset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t syntyv\u00e4t voimaantuneessa ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4n takia koulujen ennaltaehk\u00e4isevi\u00e4 (kiusaaminen, yksin\u00e4isyys, ahdistuneisuus) ohjausk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 tulisi arvioida ja kehitt\u00e4\u00e4 (ks. HE 173\/2020 vp, 45; Niemi 216, 149; Karvi 2020, 244).\u00a0 Selvitysten mukaan koulussa viihtyv\u00e4t oppilaat ovat parempia urapohtijoita (Niemi 2016, 126) ja kiusatuksi tuleminen ja yksin\u00e4isyys on yhteydess\u00e4 syrj\u00e4ytymiseen (ks. HE 173\/2020 vp, 45).<\/p>\n Oppilas- ja opiskelijahuoltalain uudistamisen tavoite oli moniammatillisen yhteisty\u00f6n ja oppilaan oppilashuollollisen oikeusturvan edist\u00e4minen (HE 67\/2013). Valtaosa koulun ennaltaehk\u00e4isev\u00e4\u00e4 oppilashuoltoa tekevist\u00e4 ammattilaisista on opettajia.\u00a0 Olisi tarpeellista arvioida, mik\u00e4 on moniammatillisen ohjausyhteisty\u00f6n tila peruskoulun opettajien ja opinto-ohjaajien mielest\u00e4, ja miten lakia on tulkittu kouluissa.\u00a0 Saadun arviointipalautteen perusteella tulisi kehitt\u00e4minen moniammatillista yhteisty\u00f6t\u00e4 kouluissa.<\/p>\n Jo vuonna 2007 esiteltiin VOP-malli (Nyk\u00e4nen ym. 2007), jonka mukaan koulun ja sivistystoimen johdon tulisi kantaa osavastuu oppilaanohjauksen tuloksellisuudesta. T\u00e4m\u00e4n takia tavoite ohjausosaamisen kehitt\u00e4misest\u00e4 eri toiminnan tuloksellisuuteen vaikuttavilla tasoilla (ks. Karvi 2020, 225) on perusteltua. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa vuoropuhelun synnytt\u00e4mist\u00e4 opinto-ohjaajien ja ty\u00f6njohdon v\u00e4lill\u00e4 sek\u00e4 jatkuvan dialogin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ja eetoksen synnytt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n Alkuun<\/a><\/p>\n <\/a><\/p>\n Peruskoulun ja toiseen asteen siirtym\u00e4vaiheen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 tulisi arvioida ja kehitt\u00e4\u00e4 (OKM 2020). Sek\u00e4 hallituksen esityksess\u00e4 oppivelvollisuuslaista ett\u00e4 Karvin arviointiraportissa (ks. HE 173\/2020 vp, 44; Karvi 2020, 242) kehotetaan lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n jatko-opintopaikkoihin liittyvi\u00e4 tutustumismahdollisuuksia. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi digitalisaation mahdollisuuksia tulisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 systemaattisemmin ja ohjausmateriaalin tulisi olla oppilasl\u00e4ht\u00f6isemp\u00e4\u00e4 (ks. HE 173\/2020 vp, 50; ELO 2020, 56-57; Karvi 2020, 242; Niemi 2016, 143).\u00a0 Oppilaan tulisi kyet\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n tietoon perustuvia valintoja (ELO 2020, 16) ja liitt\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteen omat vahvuudet, toisen asteen koulutustarjonta, osaaminen ja ty\u00f6voiman kysynt\u00e4.<\/p>\n Opinto-ohjaajan lis\u00e4ksi uraohjaukseen tulisi osallistua koulun jokaisen opettajan. Kaikkien opettajien tulisi pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 \u00a0my\u00f6nteist\u00e4 oppimisilmapiiri\u00e4 ja yhteistoimintaa (ks. Niemi 2016, 104-109). \u00a0My\u00f6s Karvi (2020, 243\u2013244) on esitt\u00e4nyt \u00a0peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheen ohjaukseen rajautuvasta arviointiraportissa, ett\u00e4 ohjaus tulisi olla koko oppilaitosyhteis\u00f6n teht\u00e4v\u00e4. T\u00e4m\u00e4n takia siirtym\u00e4vaiheen ohjausty\u00f6njako tulisi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4.<\/p>\n Perusopetuksen aineenopettajien ja opinto-ohjaajien yhteisty\u00f6t\u00e4 tulisi lis\u00e4t\u00e4 ja tuoda oppiaineisiin oppilaan ura- ja koulutusvalintaa tukevia sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4. Sama tavoite saavutetaan tehostamalla toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja peruskoulun aineenopettajien yhteisty\u00f6t\u00e4. Karvin raportin (2020) mukaan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 konkretisoida ja vahvistaa kaikki ohjaavat periaatetta. T\u00e4h\u00e4n kytkeytyy opetuksen ja koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n ohjaussuunnitelma, jossa tulisi kuvata ohjauksen j\u00e4rjest\u00e4misen rakenteet, toimintatavat, ty\u00f6n- ja vastuunjako sek\u00e4 arviointi -ja kehitt\u00e4misty\u00f6. Tulisi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 siirtym\u00e4vaiheen opinto-ohjauksen tuloksellisuutta selitt\u00e4vien mekanismit ja arvioida ohjausk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti.<\/p>\n Peruskoulun p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4lle nuorelle\u00a0 kertyy v\u00e4h\u00e4n tieto ja kokemusta uravaihtoehdoista ja osaamisen kysynn\u00e4st\u00e4. Peruskoulun ja toisen asteen siirtym\u00e4vaihetta tulisi tarkastella jatkumona (HE 173\/2020 vp, 97). Nuoret eiv\u00e4t ole jaettavissa kahteen tai kolmeen ryhm\u00e4\u00e4n peruskoulussa. Nuoren tulisi pysty\u00e4 liikkumaan ylioppilastutkintoon, ammatillisiin tutkintoon tai kaksoistutkintoon johtavan koulutustarjonnan sis\u00e4ll\u00e4 joustavammin toisella asteella ja heill\u00e4 pit\u00e4isi olla tilaa tarkentaa urasuunitelmiaan opintojensa aikana. V\u00e4\u00e4r\u00e4 koulutusvalinta tulisi tehd\u00e4 mahdottomaksi.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n Alkuun<\/a> Elinik\u00e4isen ohjauksen strategiassa (ELO 2020, 11) on kiinnitetty huomiota siihen, ett\u00e4 kaikilla ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia urasuunnitteluun. T\u00e4m\u00e4n takia tulisi suunnitella ja toimeenpanna tehostettua oppilaanohjausta, ja n\u00e4in purkaa koulutuksellista ja yhteiskunnallista eriarvoistumista (OKM 2020). Koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4jien tulisi varata ty\u00f6aikaa tehostettuun oppilaanohjaukseen ja suunnitella tuen kohdentamista.<\/p>\n Oppilaanohjauksen resurssia tulisi kohdentaa laskennallisin perustein ja oppilaan tuen tarpeen mukaan. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi kutakin tehostetun tuen oppilasta kohden tulisi varata kaksinkertainen m\u00e4\u00e4r\u00e4 henkil\u00f6kohtaiseen ohjaukseen varattua ty\u00f6aikaa ja erityisen tuen oppilaille kolminkertainen m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n Tuoreessa THL:n tutkimuksessa (2020), kiinnitet\u00e4\u00e4n huomiota positiivisen diskriminaation.\u00a0Sill\u00e4 tarkoitetaan \u00a0kouluille jaettavaa m\u00e4\u00e4r\u00e4rahaa, jonka jakoon vaikuttavat huoltajien koulutustaso, perheiden tulotaso sek\u00e4 ulkomaalaistaustaisten oppilaiden osuus koulujen oppilaaksiottoalueella. Syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isyyn tarkoitettu positiivisen diskriminaation m\u00e4\u00e4r\u00e4raha lis\u00e4\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 hakeutua toisen asteen koulutukseen. \u00a0Positiivisen diskriminaation m\u00e4\u00e4r\u00e4rahan tukitoimilla haluttomuus jatkaa toisen asteen opintoihin eli ajatus lopettaa opinnot pelkk\u00e4\u00e4n peruskouluun v\u00e4heni merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n Resurssien varaamisen ohella\u00a0 tulisi kehitt\u00e4\u00e4 henkil\u00f6kohtaisen ohjauksen laatua. Oppilailla on erilaisia valmiuksia urapohtia ja erilaisia ohjaustarpeita (Niemi 2016, 102; 131-134). Tehostetun oppilaanohjauksen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen m\u00e4\u00e4rittely (OKM 2020) tulisi sitoa osaksi yleist\u00e4 tukea ja ohjausprosessia. Oppilasta haastavia prosessin vaiheita ovat TET-harjoittelu ja yhteishakuun liittyv\u00e4 prosessi. T\u00e4m\u00e4n takia tehostettua oppilaanohjausta tulisi toimeenpanna TET-jaksojen, siirtym\u00e4vaiheen ja yhteishaun aikana<\/p>\n Perusopetuksen oppilaanohjaus painottuu nykyisin p\u00e4\u00e4tt\u00f6luokalle. Tutkimukseni mukaan (Niemi, 2016) puolet peruskoulun p\u00e4\u00e4tt\u00e4neist\u00e4 ilmoitti tehneens\u00e4 jatkokoulutusp\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 vasta yhdeks\u00e4nnell\u00e4 luokalla. Tutkimuksessani ilmeni, ett\u00e4 mit\u00e4 varhaisemmassa vaiheessa oppilas oli tehnyt jatkokoulutusp\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4, sit\u00e4 sitoutuneempi h\u00e4n oli yhteishaun koulutusvalintoihin. Tulos rohkaisee toteuttamaan nivelvaiheyhteisty\u00f6t\u00e4 toisen asteen kanssa ennen p\u00e4\u00e4tt\u00f6luokkaa. Jatkokoulukseen ohjaamista tulisi aikaistaa ja yl\u00e4koululaisen tulisi tiedostaa aikaisemmin valintatilanteensa. N\u00e4in heill\u00e4 olisi enemm\u00e4n aikaa pohtia, tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 opiskelupaikasta ja sitoutua jatko-opintoihinsa (Karvi 2020, 231; Niemi 2016, 148).<\/p>\n Karvi (2020, 3) on kiinnitt\u00e4nyt huomioita oppilaan ohjaustarpeiden arvioinnin kehitt\u00e4miseen.\u00a0Tutkimukseni (Niemi 2016) mukaan peruskoulun p\u00e4\u00e4tt\u00f6luokalla on erilaisia jatkokoulutusuransa pohtijoita kaikissa oppilasryhmiss\u00e4 riippumatta todistuksen keskiarvosta. Vaikka yhteishakuvaiheen l\u00e4hestyess\u00e4 opinto-ohjaaja pystyy nime\u00e4m\u00e4\u00e4n tuen tarpeessa olevat oppilaat, tulisi opinto-ohjaajan aiemmin pysty\u00e4 kohdentamaan oppilaanohjausta tarkemmin ja tai h\u00e4nen tulisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 mittaria, jonka avulla arvioidaan oppilaan uravalintavaikeutta (ks. Gatin ym. 1996;\u00a0 Niemi 2016, 86-91; Sampson ym. 1996, 30\u201331).<\/p>\n Alkuun<\/a> ELO. (2020). Elinik\u00e4isen ohjauksen strategia 2020-2023. ELO-foorumi. Valtioneuvoston julkaisuja 2020:31 Noudettu osoitteesta https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/handle\/10024\/162576<\/a> (luettu 7.12.2020).<\/p>\n Gati, I., Krausz, M., & Osipow, S. H. (1996). A taxonomy of difficulties in career decision making. Journal of Counseling Psychology, 43(4), 510-526. DOI: http:\/\/dx.doi.org\/10.1037\/0022-0167.43.4.510 (luettu 6.12.2020).<\/p>\n HE 67\/2013. (2013). Hallituksen esitys eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja er\u00e4iksi siihen liittyviksi laeiksi. Noudettu osoitteesta https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/esitykset\/he\/2013\/20130067<\/a> (luettu 6.12.2020).<\/p>\n HE 173\/2020 vp. (2020). Hallituksen esitys eduskunnalle oppivelvollisuuslaiksi ja er\u00e4iksi siihen liittyviksi laeiksi. Noudettu osoitteesta https:\/\/www.eduskunta.fi\/FI\/vaski\/KasittelytiedotValtiopaivaasia\/Sivut\/HE_173+2020.aspx<\/a> (luettu 6.1.2021).<\/p>\n Karvi. (2020). Vaihtoehtoja, valintoja ja uusia alkuja. Arviointi nuorten oppimispoluista ja ohjauksesta perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheessa. Kansallisen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 6:2020. Noudettu osoitteesta https:\/\/karvi.fi\/publication\/vaihtoehtoja-valintoja-ja-uusia-alkuja-arviointi-nuorten-opintopolusta-ja-ohjauksesta-perusopetuksen-ja-toisen-asteen-nivelkohdassa\/\u00a0<\/a> (luettu 30.11.2020).<\/p>\n Niemi, P. 2006. Kehitt\u00e4mishankkeen toteuttaminen peruskoulussa. Toimintatutkimuksellisen kehitt\u00e4mishankkeen kuvaus ja arviointi. Lisensiaatintutkimus. Kasvatustiede. Turun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Lisensiaatintutkimus. Noudettu osoitteesta https:\/\/drive.google.com\/file\/d\/1mAXmUwqPrBCvSc53NfAdUlUAWo4Zsv3J\/view<\/a>\u00a0(luettu 19.12.2020).<\/p>\n Niemi, P. (2011). Kyl m\u00e4\u00e4ki. Turun peruskoulujen oppilaanohjauksen k\u00e4sikirja. Turun ammatti-instituutti, Painoviestint\u00e4. Noudettu osoitteesta https:\/\/blog.edu.turku.fi\/opo\/files\/2020\/12\/Kehittamishankkeen-toteuttaminen-peruskoulussa.pdf\u00a0(luettu 19.12.2020).<\/p>\n Niemi, P. (2016). Ohjaus ja oppilaiden urapohdinta. Turkulaisten peruskoulun p\u00e4\u00e4tt\u00f6luokkalaisten ohjauskokemukset urapohdinnan selitt\u00e4jin\u00e4. V\u00e4it\u00f6skirja. Turun yliopisto. Nyk\u00e4nen, S., Karjalainen, M., Vuorinen, R. & P\u00f6yli\u00f6, L. (2007). Ohjauksen alueellisen verkoston kehitt\u00e4minen \u2013 poikkihallinnollinen ja moniammatillinen yhteisty\u00f6 voimavarana. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 34. Noudettu osoitteesta https:\/\/jyx.jyu.fi\/handle\/123456789\/37599<\/a> (luettu 30.11.2020).<\/p>\n Nyk\u00e4nen, S. (2010). Ohjauksen palveluj\u00e4rjestelyjen toimijoiden k\u00e4sitykset johtamisesta ohjausverkostossa. Matkalla verkostojohtamiseen. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimuksia 25. V\u00e4it\u00f6skirja. Noudettu osoitteesta https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstream\/handle\/123456789\/37593\/978-951-39-3839-0.pdf?sequence=1<\/a> (luettu 2.12.2020).<\/p>\n OKM. (2010). Perusopetuksen laatukriteerit. Opetusministeri\u00f6n julkaisuja 2010:6. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto. Noudettu osoitteesta https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/75311\/okm29.pdf?sequence=1pdf<\/a> (luettu 6.12.2020)<\/p>\n OKM. (2020). Valtion erityisavustus perusopetuksen oppilaanohjauksen kehitt\u00e4miseen vuosille 2021-2022. Noudettu osoitteesta https:\/\/minedu.fi\/-\/valtion-erityisavustus-perusopetuksen-oppilaanohjauksen-kehittamiseen-vuosille-2021-2022 <\/a>(luettu 30.11.2020).<\/p>\n Onnismaa, J. (2007). Ohjaus ja neuvontaty\u00f6. Aikaa huomiota ja kunnioitusta. Helsinki: Gaudeamus.<\/p>\n Patton, W., & McMahon, M. (2006). Career Development and Systems Theory. Connecting Theory and Practice (Second Edition p.). Rotterdam: Sense Publishers.<\/p>\n Patton, W. & McMahon, M. (2006b). Constructivim. What does it mean for career counselling. Teoksessa M. M. Patton (toim.), Career Counselling. Constructivist Approaches (s. 3\u201315). London: Routledge.<\/p>\n Peterson, G. W., Sampson J. P., Jr., & Readon, R. C. (1991). Career development and services: A Cognitive Approach. Pacific Grove (CA): Brooks\/Cole Publishing Company.<\/p>\n Sampson J. P., Jr., Peterson, G. W., Lenz, J. G., Readon, R. C., & Saunders, D. E. (1996). Career Thoughts Inventory. Improving Your Career Thoughts. A Workbook for the Career Thoughts Invetory. Odessa: Psychological Assessment Resources.<\/p>\n THL. (2020). \u00a0Nuorten saama tuki koulussa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 koulutuspudokkaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja est\u00e4\u00e4 syrj\u00e4ytymist\u00e4. Noudettu osoitteesta\u00a0 https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/140048\/URN_ISBN_978-952-343-519-3.pdf?sequence=1&isAllowed=y&fbclid=IwAR3x4T0AaE-JpCo0ub-0Bnm7RhoQcUrBejC3gDOHZAobSiXzMCcnEI7ch_g (luettu 19.12.2020).<\/p>\n<\/div>\n Tuukkanen, T. (2019). \u201dPit\u00e4isi ajatella kouluty\u00f6n tekemist\u00e4 ihan eri tavalla\u201d. Selvitys ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n tutustumisjaksojen toteuttamisesta kouluissa: Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2019:1. Noudettu osoitteesta\u00a0 https:\/\/lapsiasia.fi\/documents\/25250457\/37292431\/LA_TETraportti_0119-3.pdf\/4dc6b4c2-593f-3ca2-a36f-5c80393b51ea\/LA_TETraportti_0119-3.pdf?t=1549960581000<\/a> (luettu 30.11.2020).<\/p>\n
\nTiivistelm\u00e4 kehitt\u00e4mistarpeista<\/a>
\nKehitt\u00e4mistarpeiden perustelu<\/a>
\nKoordinointi<\/a>
\nTy\u00f6el\u00e4m\u00e4n mahdollisuuksien n\u00e4kyv\u00e4ksi tekeminen<\/a>
\nOppilaanohjauksen vaikuttavuuden parantaminen<\/a>
\nPeruskoulun ja toiseen asteen siirtym\u00e4vaiheen ohjausk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t<\/a>
\nTehostettu oppilaanohjaus<\/a>
\nL\u00e4hteet<\/a><\/p>\n\n
Tiivistelm\u00e4 kehitt\u00e4mistarpeista<\/h1>\n
\n
\n
\n
\n
\n
Kehitt\u00e4mistarpeiden perustelu<\/h1>\n
\n
<\/a>
\nKoordinointi<\/h2>\n\n
\n
\n
\n
\n
Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n mahdollisuuksien n\u00e4kyv\u00e4ksi tekeminen<\/h2>\n
Oppilaanohjauksen vaikuttavuuden parantaminen<\/h2>\n
Peruskoulun ja toiseen asteen siirtym\u00e4vaiheen ohjausk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t<\/h2>\n
\n<\/a><\/p>\nTehostettu oppilaanohjaus<\/h2>\n
\n<\/a><\/p>\nL\u00e4hteet<\/h1>\n
\nNoudettu osoitteesta https:\/\/www.utupub.fi\/handle\/10024\/124526<\/a> (luettu 19.12.2020).<\/p>\n