{"id":400,"date":"2020-11-06T18:48:53","date_gmt":"2020-11-06T16:48:53","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/?p=400"},"modified":"2023-02-07T12:55:59","modified_gmt":"2023-02-07T10:55:59","slug":"mielipide-oppivelvollisuuden-laajentamisesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/2020\/11\/06\/mielipide-oppivelvollisuuden-laajentamisesta\/","title":{"rendered":"Ajatuksia oppivelvollisuuden laajentamisesta"},"content":{"rendered":"<p>Sanna Marinin hallitus on j\u00e4tt\u00e4nyt <a href=\"https:\/\/www.eduskunta.fi\/FI\/vaski\/HallituksenEsitys\/Sivut\/HE_173+2020.aspx\">esityksen\u00a0(173\/2020) eduskunnalle<\/a> oppivelvollisuuslaista. Perustelujen n\u00e4k\u00f6kulmasta pid\u00e4n kannatettavana perusopetuksen ja siirtym\u00e4vaiheen ohjauksen tuloksellisuuden vahvistamista. Minulle kuitenkin j\u00e4i ep\u00e4selv\u00e4ksi, mihin ongelmaan hallitus esitt\u00e4\u00e4 ratkaisuksi oppivelvollisuuden pident\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n<p><!--more--><\/p>\n<p>Esityksen perusteluissa kerrotaan, ett\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2020 perusopetuksen p\u00e4\u00e4tt\u00e4neist\u00e4 (60 500 hl\u00f6) 96% (58\u00a0240 hl\u00f6) haki yhteishaussa jatkokoulutukseen.\u00a0 Heist\u00e4 98% sai jatkokoulutuspaikan joko lukiosta tai ammatillisesta koulutuksesta. Lis\u00e4ksi nuori voi saada koulupaikan erityisoppilaitoksesta tai valmistavasta opetuksesta. Vuoden 2019 mukaan 98,8 % perusopetuksen p\u00e4\u00e4tt\u00e4neist\u00e4 sai opiskelupaikan jostain n\u00e4ist\u00e4 nelj\u00e4st\u00e4 vaihtoehdosta (s.42-43). Tilanne vaikuttaa oikein hyv\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n<p>Esityksess\u00e4 kiinnitett\u00e4\u00e4n huomiota mm. huonontuneisiin PISA-tuloksiin ja siin\u00e4 todetaan, ett\u00e4 10% perusopetuksen p\u00e4\u00e4tt\u00e4neist\u00e4 on puutteelliset perustaidot.\u00a0 Perustelujen mukaan merkitt\u00e4vimp\u00e4n\u00e4 toisen asteen koulutuksen keskeytt\u00e4misen syyn\u00e4 on kuitenkin ep\u00e4onnistunut opiskelualan valinta ja puutteellinen opinto-ohjaus.<\/p>\n<p>Tilastokeskuksen mukaan opiskelupaikan saaneista nuorista noin 15 % ei suorita toisen asteen tutkintoa. Jos asiaa tarkastelee vuoden 2020 tietojen avulla, toisen-asteen opiskelupaikan saaneista (57\u00a0075 hl\u00f6) noin 8500 henkil\u00f6\u00e4 ei suorita toisen asteen tutkinto. Ammatillisen koulutuksen keskeytt\u00e4misen syit\u00e4 on useita mutta yleisin on v\u00e4\u00e4r\u00e4 koulutusvalinta tai se, ett\u00e4 opinnot eiv\u00e4t vastanneet nuoren ennakkok\u00e4sityksi\u00e4. Vain 10 % ammatillisen koulutuksen keskeytt\u00e4neist\u00e4 ilmoittaa, ett\u00e4 keskeytt\u00e4misen syy oli rahan puute. Lukion keskeytt\u00e4misprosentti oli lukuvuonna 2017-2018 3,2 ja ammatillisen koulutuksen 8,7. (s. 42-47).<\/p>\n<p>Hallituksen perustelussa (s. 49) todetaan, ett\u00e4 kaikissa kunnissa (25%) ei toimita Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n suosituksen (2012) mukaan vaan yksitt\u00e4isen perusopetuksen opinto-ohjaajaan vastuualueella voi olla yli 250 oppilasta, jolloin opetussuunnitelman rajaamien ohjaustoimien toimeenpano on mahdotonta. Jokaisella nuorella tulisi olla subjektiivinen oikeus keskustella urasuunnitelmistaan opinto-ohjaajan kanssa, saada kokemuksia koulutusvaihtoehdoista ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Opetuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n teht\u00e4v\u00e4 tulisi olla varmistaa se, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on mahdollista.<\/p>\n<p>Onko oppivelvollisuuden laajentamien toiselle asteelle, muista Euroopan maista poiketen, ratkaisu ongelmiin, joilla hallitus perustelee esityksens\u00e4? Melkein kaikki oppilaat hakevat ja suorittavat toisen asteen jatko-opiskelun vapaaehtoisesti. Jos ongelmana on peruskoulussa ja toisella asteella opiskelun keskeytt\u00e4neet sek\u00e4 huonot oppimistulokset perusasteelta, ratkaisuja tulisi etsi\u00e4 perusopetuksen, siirtym\u00e4vaiheen ja toisen asteen ohjauksesta, sen sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 ja riitt\u00e4vyydest\u00e4. Perusteluissa on esitetty jo joukko ratkaisuja:<\/p>\n<ul>\n<li>tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden ohjauksen vahvistaminen,<\/li>\n<li>tavoitteiden mukaiseen ohjaukseen tarvittavien resurssien varmistaminen,<\/li>\n<li>koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4jien valtio-osuuden korottaminen ja lis\u00e4resurssin kohdentaminen peruskoulun oppilaanohjaukseen,<\/li>\n<li>peruskoulun ja toisen asteen siirtym\u00e4vaiheen ohjauksen vahvistaminen, jatkumon ja systemaattisuuden varmistaminen,<\/li>\n<li>ohjauksen laadun parantaminen ja<\/li>\n<li>opetuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n ohjausvastuun m\u00e4\u00e4rittely.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Kun per\u00e4\u00e4n kuulutetaan oppilaanohjauksen tai opinto-ohjauksen tehostamista, pit\u00e4isi m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 tarkemmin, mit\u00e4 sill\u00e4 tarkoitetaan. Ohjauksen tuloksellisuus ei ole kiinni pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4isen opinto-ohjaajan toimista. Sivistystoimen johdon tulisi ottaa kokonaisvastuu resurssirajauksistaan, synnytt\u00e4mist\u00e4\u00e4n mekanismeista ja ohjauksen laadusta. Tehostamisella tulisi tarkoittaa koko organisaation sitouttamista tavoitteisiin, yhteisen ymm\u00e4rryksen rakentamista, laadun synnytt\u00e4mist\u00e4, arviointia, kehitt\u00e4mist\u00e4, resurssien kohdentamista, siirtym\u00e4vaiheen yhteisty\u00f6n tehostamista ja koordinoitua toimintaa.<\/p>\n<p>Peruskoulun oppilaanohjauksen ydin tulisi olla oppilaan vahvuuksien tunnistamisessa ja nuoren havaintojen yhdist\u00e4misess\u00e4 tutkintoihin johtaviin koulutuspolkuihin: ammatillinen perustutkinto, ylioppilastutkinto tai kaksoistutkinto. Meill\u00e4 on selke\u00e4 koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4, joka mukautuu nuoren kasvuun ja tavoitteiden tarkentumiseen, kun asiaa tarkastelee kouluasteiden, siirtymien ja valintaperusteiden n\u00e4k\u00f6kulmasta. T\u00e4m\u00e4n takia tuntuu erikoiselta se, ett\u00e4 ylioppilastutkintoon ja ammatilliseen perustutkintoihin johtavat koulutukset ovat niin erill\u00e4\u00e4n toisistaan ja nuoren kokoinen yhteisty\u00f6 eri oppilaitosten v\u00e4lill\u00e4 on v\u00e4h\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n<p>Peruskoulun p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4lle nuorelle \u00a0kertyy v\u00e4h\u00e4n tieto ja kokemusta uravaihtoehdoista, ja osaamisen kysynn\u00e4st\u00e4. \u00a0T\u00e4m\u00e4n v\u00e4h\u00e4n tiedon varassa he tekev\u00e4t toisen asteen koulutusvalintojaan. Koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4jien toimintaa s\u00e4\u00e4telev\u00e4ss\u00e4 normistossa tulisi n\u00e4ky\u00e4 se, ett\u00e4 nuoret eiv\u00e4t ole jaettavissa kahteen ryhm\u00e4\u00e4n. Nuoren tulisi pysty\u00e4 liikkumaan ylioppilastutkintoon, ammatillisiin tutkintoon tai kaksoistutkintoon johtavan koulutustarjonnan sis\u00e4ll\u00e4 joustavammin ja heill\u00e4 pit\u00e4isi olla tilaa tarkentaa urasuunnitelmiaan toisen asteen opintojen aikana. V\u00e4\u00e4r\u00e4 koulutusvalinta tulisi tehd\u00e4 mahdottomaksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Sanna Marinin hallitus on j\u00e4tt\u00e4nyt esityksen\u00a0(173\/2020) eduskunnalle oppivelvollisuuslaista. Perustelujen n\u00e4k\u00f6kulmasta pid\u00e4n kannatettavana perusopetuksen ja siirtym\u00e4vaiheen ohjauksen tuloksellisuuden vahvistamista. Minulle kuitenkin j\u00e4i ep\u00e4selv\u00e4ksi, mihin ongelmaan hallitus esitt\u00e4\u00e4 ratkaisuksi oppivelvollisuuden pident\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":138,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[38765],"tags":[256570,66594,256587],"class_list":["post-400","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ohjauksen-kehittaminen","tag-kehittaminen","tag-kokemus","tag-oppivelvollisuus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/400","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/138"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=400"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/400\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":512,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/400\/revisions\/512"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=400"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=400"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=400"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}