{"id":40,"date":"2013-09-23T13:58:36","date_gmt":"2013-09-23T10:58:36","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/?p=40"},"modified":"2023-02-15T13:24:58","modified_gmt":"2023-02-15T11:24:58","slug":"oppilaanohjauksen-oppikirjojen-arviointi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/2013\/09\/23\/oppilaanohjauksen-oppikirjojen-arviointi\/","title":{"rendered":"Oppilaanohjauksen oppikirjojen arviointi"},"content":{"rendered":"<p>Olen tutustunut Futurixiin,\u00a0 Valmentajaan ja Suuntaan. Kaikkia kirjoissa on sama ongelma: teksti\u00e4 on runsaasti ja isot kokonaisuuden osat viev\u00e4t tilaa olennaisimmalta. T\u00e4ll\u00f6in oppilaanohjauksesta tulee helposti reaktiivista tekemist\u00e4 sen sijaan, ett\u00e4 se olisi proaktiivista toimintaa eli oppilaan oman urapohdintataidon kehitt\u00e4mist\u00e4 ja pohdinnan tallentamista.<\/p>\n<p>Kaikissa kirjoissa n\u00e4kyy l\u00e4pi opetussuunnitelma mutta ei ensisijassa peruskoulun oppilas, h\u00e4nen kokemusmaailma ja kehitysik\u00e4.\u00a0 Mielest\u00e4ni kouluty\u00f6ss\u00e4 vastaan tulevat haasteet, esim. toisen asteen koulutusvalinta, tulisi kytke\u00e4 oppilaan urapohdintaan ja n\u00e4in tehd\u00e4 tilaa ajattelutaitojen kehitt\u00e4miselle.<\/p>\n<p><!--more--><\/p>\n<p>Ty\u00f6kirja tulisi tehd\u00e4 oppilaan urapohdintaa varten.\u00a0 Kirjoissa oli elementtej\u00e4, jotka tekev\u00e4t oppilasta kohteen eik\u00e4 subjektin. Oppilaanohjauksen oppimateriaali tulisi<\/p>\n<ol>\n<li>kehitt\u00e4\u00e4 oppilaan urapohdintataitoa,<\/li>\n<li>kehitt\u00e4\u00e4 oppilaan itsearviointitaitoa ja<\/li>\n<li>sosiaalistaa oppilas.<\/li>\n<\/ol>\n<h1>\u00a0Teoriatausta<\/h1>\n<p>Vanhan Frank Parsonin (1909) teorian mukaan ammatinvalintaa tekev\u00e4n on a) tunnettava itsens\u00e4 b) tiedett\u00e4v\u00e4 ammateista ja c) osattava yhdist\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n ja ammatteja koskeva tieto (Peterson ym. 1991,4). CIP-teoria perustuu Parsonin ajatuksiin ammatinvalinnasta. Vuorinen (2006, 26\u201337) esittelee v\u00e4it\u00f6skirjassaan kognitiivisen informaation prosessointiteorian (CIP-teoria). Teorian (Cognitive Information Processing) mukaan urasuunnitteluun liittyy 1. valmiudet tunnistaa itse\u00e4\u00e4n, arvojaan, tietojaan sek\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko-valmiuttaan, 2. tieto toimintaymp\u00e4rist\u00f6n mahdollisuuksista ja 3. p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekotaidot. Ohjausty\u00f6ll\u00e4 tuetaan opiskelijan itsetuntemusta sek\u00e4 arvojen, tietojen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekovalmiuksien kehittymist\u00e4. Tieto toimintaymp\u00e4rist\u00f6n mahdollisuuksista sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 informaatiota eri ammattialoista, ty\u00f6markkinoista sek\u00e4 eri opiskeluvaihtoehdoista<\/p>\n<h1>Oppiminen ja oppilaanohjaus<\/h1>\n<p>Proaktiivinen oppilaanohjaus on toimintaa, jonka tavoitteena on oppilaan uravalintataidon kehitt\u00e4minen. T\u00e4ll\u00e4 taidolla tarkoitan oppilaan kyky\u00e4 tehd\u00e4 valintoja, kyky\u00e4 tunnistaa l\u00e4ht\u00f6tilanne ja liitt\u00e4\u00e4 se tavoitteeseen, suunnitella omaa toimintaansa ja tunnistaa omia arvojaan.\u00a0 Proaktiivinen oppilaanohjaus on voimaannuttavaa. T\u00e4t\u00e4 taitoa tulee kehitt\u00e4\u00e4 koko yl\u00e4koulun ajan. N\u00e4in tehdess\u00e4mme oletan, ett\u00e4 saavutamme tilan, jossa oppilaan jatkokoulutusvalinta ovat h\u00e4nen omien arvojen ja yl\u00e4kouluaikaisten p\u00e4\u00e4t\u00f6sten mukaisia, eiv\u00e4t muiden mielipiteiden sanelemia tai pakkovalintoja.<\/p>\n<p>Teht\u00e4vien avulla tulisi pyrki\u00e4 kytkem\u00e4\u00e4n uratieto omaan urapohdintaan (taito). Keskeiset kynnysk\u00e4sitteet tulee opettaa oppilaille t\u00e4m\u00e4n ajattelun tueksi (ks. Meyer &amp; Land, 2003). Kynnysk\u00e4site muodostaa pohjan, jonka p\u00e4\u00e4lle muiden k\u00e4sitteiden ymm\u00e4rt\u00e4minen rakentuu. Kynnysk\u00e4site on laaja k\u00e4site, jonka sis\u00e4ll\u00f6n ymm\u00e4rt\u00e4minen avaa kokonaan uudenlaisen ajattelumaailman. Mielest\u00e4ni oppilaanohjauksen kynnysk\u00e4sitteit\u00e4 ovat esim. koulutusala, koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4 ja yhteishaku. Oppilaan sosiaalistamisella tarkoitan ty\u00f6n, yhteiskunnan ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4n toimintamekanismien k\u00e4sittely\u00e4 koulutus- ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kynnysk\u00e4sitteit\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 osa-alueella ovat mielest\u00e4ni ty\u00f6, ty\u00f6llistyminen, ty\u00f6tt\u00f6myys, yritystoiminta, Suomen kansantalous jne.<\/p>\n<p>Ty\u00f6kirjan tulisi olla oppilaan itsearviointitaidon ja -ohjautuvuuden kehitt\u00e4mist\u00e4. Teht\u00e4v\u00e4t tulisi nousta oppilaan toimintaymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4. Taidon kehitt\u00e4minen rakentuu oppilaan havaintojen ja kokemusten reflektoinnin ymp\u00e4rille. \u00a0Itseohjautuvuuden kehitt\u00e4minen on tavoitteellisen toiminnan kehitt\u00e4mist\u00e4 eli oppilaan kyky\u00e4 liitt\u00e4\u00e4 oma l\u00e4ht\u00f6tilanne tavoitteisiin.<\/p>\n<h2>Oppilaanohjausprosessi<\/h2>\n<p>Koska peruskouluik\u00e4inen ei tied\u00e4 koulutus- ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4, h\u00e4nen kokemusmaailmansa on pieni ja tieto ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n mekanismeista niukka, tarvitaan aikaa omalle \u00e4\u00e4neen ajattelulle. Oppituntity\u00f6skentelyll\u00e4 tulisi pyrki\u00e4 henkil\u00f6kohtaisen urapohdintatiedon ja -taidon kehitt\u00e4miseen. Oppilaan aloitteellisen toiminnan ja aktiivisuuden sek\u00e4 vastuunoton kehitt\u00e4miseen tarvitaan tilaa. T\u00e4m\u00e4n takia pienryhm\u00e4ohjaus ja henkil\u00f6kohtainen ohjaus tulisi kytke\u00e4 oppituntity\u00f6skentelyyn ja jo alulle pantuun toimintaan. Yl\u00e4koulun aikana pit\u00e4isi pyrki\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n yli toisen asteen.<\/p>\n<p>Oppituntity\u00f6skentely, pienryhm\u00e4 ja henkil\u00f6kohtainen ohjaus tulisi muodostaa mekanismin, jonka tuloksena tulisi synty\u00e4 onnistunut toisen asteen koulutusvalinta, johon oppilas sitoutuu. T\u00e4ss\u00e4 ohjauskokonaisuus tulisi muodostua seuraavista teemoista:<\/p>\n<ul>\n<li>Oppiminen<\/li>\n<li>Kasvu ja kehitys<\/li>\n<li>El\u00e4m\u00e4nsuunnittelun- ja uranvalinnan ohjaus<\/li>\n<\/ul>\n<p>Oppilaan tulisi pysty\u00e4 kokemaan saamansa opiskelupaikkansa my\u00f6nteisen\u00e4 mahdollisuutena. Kun saavutetaan t\u00e4m\u00e4 tila, oppilas sitoutuu jatkokoulutukseensa. Olemme luoneet syrj\u00e4ytymist\u00e4 ennaltaehk\u00e4isev\u00e4n oppilaanohjausprosessin. Oppilaanohjausprosessin aikana tulisi pyrki\u00e4 edist\u00e4m\u00e4\u00e4n oppilaan kyky\u00e4 ottaa vastuuta omista tekemisist\u00e4\u00e4n, tunnetiloistaan ja toiminnan seurauksista. Silloin, kun tunteitamme ja toimintaamme ohjaavat ulkoiset seikat, puhutaan reaktiivisuudesta (vrt. Katajainen ym. 2006). Mielest\u00e4ni nykyiset oppikirjat ja henkil\u00f6kohtaisen ohjaukseen ymp\u00e4rille rakentuva uraohjaus tukevat reaktiivista tekemist\u00e4.<\/p>\n<h1>L\u00e4hteet<\/h1>\n<p>Katajainen, A. Lipponen, K. &amp; Litovaara, A. 2006. Voimavarat k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Kustannus oy Duodecim.<\/p>\n<p>Meyer, J. &amp; Land, R. 2003. Threshold concepts and trouble some knowledge: Linkages to way of thinking and practising within the disciplines. Enhancing teaching-learning environments in undergraduate courses project occasional paper 4, Edinburgh, University of Edinburgh. www.tla.ed.ac.uk\/etl\/docs\/ETLreprt4.pdf (luettu 31.5.2011).<\/p>\n<p>Peterson , G. W.,\u00a0 Sampson, J.P.Jr.&amp; Readon, R. C.1991. Careeer development and services: A cognitive\u00a0 approach. Pacific Grove (CA) Brooks\/Cole.<\/p>\n<p>Readon, R.C., Lentz, J.G., Sampson J. P. &amp; Peterson G.W. 2008. Career Development and Planning. A Comprehensive Approach. Third edition.<\/p>\n<p>Vuorinen, R. 2006. Internet ohjauksessa vai ohjaus internetiss\u00e4. Ohjaajien k\u00e4sityksi\u00e4 internetin merkityksest\u00e4 ty\u00f6v\u00e4lineen\u00e4. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimuksia 19. V\u00e4it\u00f6skirja.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Olen tutustunut Futurixiin,\u00a0 Valmentajaan ja Suuntaan. Kaikkia kirjoissa on sama ongelma: teksti\u00e4 on runsaasti ja isot kokonaisuuden osat viev\u00e4t tilaa olennaisimmalta. T\u00e4ll\u00f6in oppilaanohjauksesta tulee helposti reaktiivista tekemist\u00e4 sen sijaan, ett\u00e4 se olisi proaktiivista toimintaa eli oppilaan oman urapohdintataidon kehitt\u00e4mist\u00e4 ja &hellip; <a href=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/2013\/09\/23\/oppilaanohjauksen-oppikirjojen-arviointi\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":138,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11394],"tags":[256579],"class_list":["post-40","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-oppilaanohjaus","tag-oppikirjat"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/40","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/138"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=40"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/40\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":397,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/40\/revisions\/397"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=40"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=40"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=40"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}