Vuosien varrella olen joutunut toteamaan, ett\u00e4 opinto-ohjaajan ty\u00f6n johtaminen ei ole helppoa. Toisaalta opinto-ohjaajalla on oikeus tulla johdetuksi ja toisaalta h\u00e4nt\u00e4 tulisi kohdella teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 koulutettuna itseohjautuvana asiantuntijana. Opetussuunnitelman perusteiden ja virkaehtosopimuksen n\u00e4k\u00f6kulmista peruskoulun opinto-ohjaajat ovat toisaalta osa opettajakuntaa ja toisaalta muista opettajista poikkeava joukko johdettavia. Rehtorin ja sivistystoimen johdon tulisi tiedostaa ty\u00f6aikamme ja perusteht\u00e4v\u00e4mme mahdollisuudet ja rajat.<\/p>\n
Ty\u00f6njohtaminen ei aiheuta ongelmia, jos opinto-ohjaajat saavat \u201daikaa, huomiota ja kunnioitusta\u201d (Onnismaa 2000) ja organisaation toiminta on tuloksellisuuteen vaikuttavien toimijoiden organisoitua kohtaamista ja yhteisty\u00f6t\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa tarkastellaan opinto-ohjaajien pedagogisen ja didaktisen ty\u00f6n johtamista tai siihen liittyv\u00e4n vuoropuhelun johtamista ja ohjausty\u00f6mme kehitt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Ohjauksen kentt\u00e4 on laaja ja sill\u00e4 toimii monilukuinen ja -\u00e4\u00e4ninen joukko eri toimijoita. Ohjauksen kehitt\u00e4minen on hyv\u00e4n ohjauksen esteiden purkamista.\u00a0 Opinto-ohjaajan tulisi toimia sillanrakentajana erilaisilla rajapinnoilla. N\u00e4in toimiessa ty\u00f6aikaamme, nuorten ura- ja koulutusvalinnan ohjauksen ohella, k\u00e4ytet\u00e4isiin moniulotteisten ongelmien ratkaisemiseen, moniammatilliseen yhteisty\u00f6h\u00f6n ja toiminnan koordinointiin. Oppilaan oppimisymp\u00e4rist\u00f6 on kokonaisuus, joka muodostuu eri toimijoiden parhaimmillaan saman suuntaisista tavoitteista ja teoista.<\/p>\n
Esimiehen tai esimiehien luomaa ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 voidaan tarkastella autoritaarisena, systeemisen\u00e4 tai oppivana organisaationa (esim. Niemi 2016). Autoritaarisesti johdetun organisaation tunnistaa kuppikunnista ja henkil\u00f6it\u00e4 vastakkain asettelevasta toimintakulttuurista. Siell\u00e4 on tilaa oman edun tavoittelulle. Yhteinen ymm\u00e4rrys, eetos ja yhteisty\u00f6 on ty\u00f6yhteis\u00f6lle vierasta. Koskat t\u00e4m\u00e4n kaltaisessa organisaatiossa ty\u00f6n johtaminen on k\u00e4skemist\u00e4, ei ohjausty\u00f6 kehity.<\/p>\n
Systeemisest\u00e4 organisaatiossa on tunnistettavissa ne mekanismit, joiden varaan toimiva arki rakentuu ja organisaatiossa l\u00f6ytyy tunnistettavat yhteisty\u00f6verkostot. Oppivassa organisaatiossa toimivalla on syntynyt asenteellinen valmius muutokseen, kyky muuttaa omaa toimintaa ja toimintaa suuntaavia rakenteita tilanteen muuttuessa. Oppiva organisaatio on systeeminen yhteisty\u00f6verkosto, jossa toimivilla on yhteinen k\u00e4sitys tavoitteista ja ty\u00f6v\u00e4lineet sen saavuttamiseen. Organisaatio on enemm\u00e4n kuin sen osien osaamisen summa. Ohjauksen jatkuva oppilasl\u00e4ht\u00f6inen kehitt\u00e4minen on osa organisaation ydintoimintaa.<\/p>\n
Aktiivinen toiminta, ongelmien ratkaiseminen, kriittinen reflektointi, vuorovaikutus, suunnittelu, yhdess\u00e4 tekeminen ja arviointi ovat osia, josta muodostuu opetussuunnitelman perusteiden oppimisk\u00e4sitys. Asiantuntijaorganisaatiossa johtaminen ja toimintakulttuuri tulisi perustua samoille arvoille. Koulussa tulee olla yhteisty\u00f6t\u00e4 ja omatoimisuutta tukevia rakenteita ja tunnistettavia ohjausmekanismeja.<\/p>\n
Jos ja kun haluamme parantaa ohjauksen ja oppilaanohjauksen laatua, meid\u00e4n synnytt\u00e4\u00e4 toimintakykyisi\u00e4 organisaatioita. Yksitt\u00e4isen opinto-ohjaajan toiminta ja tahtotila ei m\u00e4\u00e4rit\u00e4 yksist\u00e4\u00e4n oppilaan ymp\u00e4rille rakentuvaa oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Ks. VOP-malli<\/a> (Nyk\u00e4nen ym. 2007).\u00a0Kun on rakennettu systeeminen ja oppiva organisaatio, opinto-ohjaaja voi oman perusteht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 rinnalla tuoda esille hyv\u00e4n ohjauksen esteit\u00e4 ja ratkaista yhteisen ohjausty\u00f6n ongelmia.<\/p>\n Johtaminen-sana ei oikein sovi yhteen ohjauksen kanssa. Koordinointi -sana kuvaa paremmin sit\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, jota tulisi tehd\u00e4 organisaatioissa, joissa tuloksellisuus perustuu yksitt\u00e4isten asiantuntijoiden yhteisty\u00f6h\u00f6n. Johtaminen -sana her\u00e4tt\u00e4\u00e4 mielikuvia hierarkisuudesta ja siit\u00e4, ett\u00e4 toimet ovat eriarvoisia. Siit\u00e4 ei ole kyse. Ohjauksen eri tasojen ja ulottuvuuksien tasa-arvoinen vuoropuhelusta seuraa ohjauksen laadun paraneminen.<\/p>\n Opinto-ohjaajan toimenkuva on johdettavissa opetussuunnitelman perusteiden oppimisk\u00e4sityksest\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in opinto-ohjaaja tulisi n\u00e4hd\u00e4, valmentajana, fasilitaattorina, organisaattorina, oppimisymp\u00e4rist\u00f6jen rakennusmiehen\u00e4, sillan rakentajana ja reflektiivisen vuoropuhelun mahdollistajana. Opinto-ohjaaja tulisi n\u00e4hd\u00e4 kohtaamisten ja verkostoyhteisty\u00f6n asiantuntijana. Opinto-ohjaajan ty\u00f6aika tulisi kohdentua oppilaan ja oppilaiden ohjaamiseen tai t\u00e4m\u00e4n ty\u00f6n organisointiin, ja ura- ja koulutusvalintaan kytkeytyv\u00e4n ohjausty\u00f6n koordinointiin koulussa (ks. Niemi 2016).<\/p>\n Opinto-ohjaajan opetussuunnitelman rajaamia ohjausmuotoja ovat oppitunnit, oppilaiden henkil\u00f6kohtainen ohjaaminen, pienryhm\u00e4ohjaus ja yhteisty\u00f6 eri sidosryhmien kanssa. Perusteht\u00e4v\u00e4\u00e4n kuuluu my\u00f6s tiedottaminen, ura- ja koulutusvalintaan kytkeytyv\u00e4n ohjaustoiminnan koordinointi, laaja-alainen ohjaus- yhteisty\u00f6, ohjauksen kehitt\u00e4minen sek\u00e4 koulun ulkopuolinen yhteisty\u00f6. Muita teht\u00e4v\u00e4kokonaisuuksia ovat\u00a0ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n tutustumisen valmistelu, koordinointi ja ohjaus;\u00a0valinnaisaineiden valintaan liittyv\u00e4 ohjaus;\u00a0ammattitaitoa yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4 ja kehitt\u00e4v\u00e4 koulutus; sek\u00e4\u00a0yhteisty\u00f6 (ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 ja koulutuksen nivelvaihe, huoltajat, moniammatillinen).<\/p>\n Oppilaanohjauksen n\u00e4k\u00f6kulmasta koulun ohjausk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen tulisi muodostaa oppilaan urapohdintavalmiuksia edist\u00e4v\u00e4 kokonaisuus. Opinto-ohjaajan tulisi osallistua oppilaan metakognitiota kehitt\u00e4vien ohjausk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen vakiinnuttamiseen ja yhteisty\u00f6h\u00f6n kannustavan oppimisymp\u00e4rist\u00f6n rakentamiseen. Opinto-ohjaajan ei tulisi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n luoda oppilaille mahdollisuuksia hankkia kokemuksia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja jatkokoulutuksesta, vaan h\u00e4nen tulisi my\u00f6s osallistaa koko koulun opettajakunta t\u00e4h\u00e4n yhteisty\u00f6h\u00f6n ja ohjauksen kehitt\u00e4misty\u00f6h\u00f6n. (Niemi 2016.)<\/p>\n Kunnan peruskoulun oppilaanohjauksen lehtorin vuosity\u00f6aika (OVTES osio B 13 \u00a7) muodostuu ty\u00f6nantajan m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4viss\u00e4 olevasta sidotusta ty\u00f6ajasta <\/em>(1245 tuntia) ja omavalintaisesta ty\u00f6ajasta<\/em>, jonka ajan ja paikan h\u00e4n saa itse valita. Opinto-ohjaajalla on samat opettajaty\u00f6p\u00e4iv\u00e4t kuin muillakin koulunsa opettajilla. Kes\u00e4keskeytysaikana opinto-ohjaajalla on 30\u201350 tuntia t\u00f6it\u00e4. Kes\u00e4keskeytyksen ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4t k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yhteisvalintaan liittyvien teht\u00e4vien hoitamiseen.<\/p>\n Jokaisella peruskoululaisella tulisi olla subjektiivinen oikeus oppilaanohjaukseen koulusta ja kunnasta riippumatta.\u00a0 Vuodesta 2009 l\u00e4htien on Turun sivistystoimen virkamiesjohdolle on esitetty, ett\u00e4 jokaisella oppilaalla tulisi olla mahdollisuus saada henkil\u00f6kohtaista, pienryhm\u00e4 ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n ohjausta yhdenvertaisin laskennallisin perustein ja tarpeensa mukaisesti. Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 parannusta oppilaiden oikeudessa saada oppilaanohjausta ei ole tapahtunut. Ks. t\u00e4\u00e4lt\u00e4.<\/a><\/p>\n Selke\u00e4 resurssien m\u00e4\u00e4rittely kytkeytyy didaktiseen ja pedagogiseen kehitt\u00e4misty\u00f6h\u00f6n. Esimiehen t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 on rajata opinto-ohjauksen kohdennettavat resurssit, joiden mukaan valitaan ohjauksen ty\u00f6muodot, m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy ohjauksen henkil\u00f6kohtaisuus, opinto-ohjaajan yhteisty\u00f6verkoston laajuus ja mahdollisuudet vasta lukuisiin kotien, koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n asettamiin odotuksiin. Viimek\u00e4dess\u00e4 rehtori ja sivistystoimenjohto kantavat vastuun siit\u00e4, mit\u00e4 oppilaanohjaus tuottaa.<\/p>\n Osoitteesta\u00a0www.oppilaanohjaus.fi<\/a>\u00a0l\u00f6ytyy ty\u00f6kaluja ty\u00f6ajan ja ty\u00f6teht\u00e4vien rajaamiseen. Koulun johdolla ja opinto-ohjaajalla tulisi olla yhteinen k\u00e4sitys siit\u00e4, miksi ty\u00f6aikaa kohdennetaan vuosity\u00f6aikalaskurin<\/a> mukaisiin osa-alueisiin ja miten ty\u00f6aika jakaantuu lukuvuoden eri vaiheisiin (vuosikello).<\/p>\n Opinto\u2010ohjaajien yhteisty\u00f6velvoite on m\u00e4\u00e4ritelty opetussuunnitelmissa ja se ei rajaudu koulun moniammatilliseen yhteisty\u00f6h\u00f6n.\u00a0 Koulun ulkopuolisia yhteisty\u00f6kumppaneita on paljon: oppilaitokset eri asteilla, elinkeinoel\u00e4m\u00e4n organisaatiot ja yksitt\u00e4iset yritykset, kansalliset ja alueelliset hallinnolliset toimijat sek\u00e4 nuorten hyvinvointia edist\u00e4v\u00e4 kolmas sektori.<\/p>\n Oppitunniton perjantai on vakiintunut ja valtakunnallinen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6. Se on oletus, jonka mukaan eri yhteisty\u00f6kumppanit suunnittelevat yhteistoimintaamme. Rehtorin toimesta, ei saisi synty\u00e4 tilannetta, jossa opinto-ohjaaja joutuu valitsemaan oppilaiden ohjaamisen ja yhteisty\u00f6n v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n Sen sijaan, ett\u00e4 opinto-ohjaaja yksin yritt\u00e4\u00e4 tukea tai suunnata koko koulun opettajakunnan ohjausty\u00f6t\u00e4, h\u00e4nell\u00e4 tulisi olla mahdollisuus osallistua ty\u00f6ryhmiin, joiden teht\u00e4v\u00e4 on m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 kaikille opettajille yhteisi\u00e4 koulun pedagogisia (kasvattaminen) ja didaktisia (arviointi, MOK ym.) k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4.<\/p>\n Osa yhteisty\u00f6st\u00e4 on sen luonteista, ettei ole tarkoituksenmukaista, ett\u00e4 jokainen opinto-ohjaaja yritt\u00e4\u00e4 osallistua kunnalliseen, maakunnalliseen, kansalliseen ja kansainv\u00e4liseen verkostoyhteisty\u00f6h\u00f6n. T\u00e4m\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 tulisi antaajoillekin, joilla on valmius ja aikaa toimia tuloksellisesti erilaisissa toimintaymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Toiminnan perimm\u00e4inen tarkoitus t\u00e4ss\u00e4kin tapauksessa tulisi olla oppilaan oppimisymp\u00e4rist\u00f6n kehitt\u00e4minen ja siihen kytkeytyv\u00e4n verkostoyhteisty\u00f6n tekeminen.<\/p>\n Halusimme tai emme koulu on kone, joka tuottaa jotakin. Se mit\u00e4 kokonaisuus tuottaa, on kiinni rehtorin, esimiesten, koulun ja sivistystoimen johtajien sek\u00e4 kansallisten toimijoiden arvovalinnoista, valistuneisuudesta ja toiminnasta. Johto luo ne rakenteet ja pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t, joiden mukaan opettajat ja opinto-ohjaajat tekev\u00e4t omia arkisia valintojaan ja tuovat oman merkitt\u00e4v\u00e4n panoksen kokkonaisuuteen. Mekanismien tunnistaminen ja tuottavan syysseuraus suhteen (ks. Pawson & Tilley 1997, generatiivinen kausaallisuus) n\u00e4keminen on hyv\u00e4\u00e4 johtamista.<\/p>\n Koulussa ja kunnassa tulisi kyet\u00e4 nime\u00e4m\u00e4\u00e4n ne mekanismit, keskeisten toimijoiden muodostama verkostot, niiden yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4 toiminta ja oppilaille n\u00e4kyv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nteet ja oppimisymp\u00e4rist\u00f6t, joiden avulla selitet\u00e4\u00e4n ohjauksen tuloksellisuutta tavoitteiden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Opinto-ohjaajan tulisi osallistua kaikkien opettajien toimeenpaneman ura- ja koulutusvalintaan liittyv\u00e4n ohjauksen suunnitteluun ja toimeenpanoon.\u00a0 Kentt\u00e4 on laaja ks. Niemi 2016<\/a>.\u00a0 Opinto-ohjaajan tulisi pysty\u00e4 my\u00f6s osallistumaan arviointi- ja kehitt\u00e4misty\u00f6h\u00f6n, jossa kysyt\u00e4\u00e4n mik\u00e4 toimi, kenen kohdalla ja miss\u00e4 olosuhteista. H\u00e4nen tulisi olla mukana arvioimassa sit\u00e4, mik\u00e4 ohjausty\u00f6ss\u00e4 saa aikaan vaikutuksia ja tavoitteiden suuntaista toimintaa. Mekanismilla tarkoitetaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisia prosesseja, rakenteita, toimintaa ja keskin\u00e4isten suhteiden yhdistelm\u00e4\u00e4 toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n (Niemi 2006, 67-68). Mekanismi on l\u00e4pin\u00e4kyvyyteen pyrkiv\u00e4\u00e4 osallistavaa toimintaa.<\/p>\n Peruskoulun oppilaan ymp\u00e4rille levitt\u00e4ytyv\u00e4\u00e4 oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 tulisi tarkastella mahdollisuutena kehitt\u00e4\u00e4 metakognitiota, valintojen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksien tekovalmiutta. Opinto-ohjaajan tulisi kyet\u00e4 luomaan kouluun k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4, jotka edist\u00e4v\u00e4t nuoren valmiuksien kehittymist\u00e4, osallisuutta ja oppilaan toimintakyky\u00e4 (ks. Niemi 2016<\/a>).\u00a0 Opinto-ohjaajalla tulisi siis olla koulussa omaa perusteht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 (nuorten ura- ja koulutusvalintaan liittyv\u00e4 ohjausty\u00f6) laajempi toimenkuva.<\/p>\n Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan ohjaus kuuluu kaikille opettajille. Kouluissa tapahtuvaa ohjausty\u00f6t\u00e4 tarkastellaan kokonaisuutena, joka jakaantuu oppilaan kasvun ja kehityksen tukemiseen, opiskelun ja oppimisen ohjaamiseen sek\u00e4 oppilaan uravalinnan ohjaukseen. Ohjaus on oppilaan maailmankuvan j\u00e4sent\u00e4mist\u00e4, el\u00e4m\u00e4nsuunnittelua, itsetuntemuksen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekovalmiuksien kehitt\u00e4mist\u00e4, osallisuuden ja toimijuuden vahvistumista. Oppilaan valintojen- ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekovalmiuksien kehitt\u00e4minen kuuluu kaikille opettajille, vaikka opinto-ohjaaja vastaakin ura- ja koulutusvalintaan liittyv\u00e4st\u00e4 ohjausty\u00f6st\u00e4.<\/p>\n Toimiva strategia syntyy, kun metatavoitteet jaetaan riitt\u00e4v\u00e4n pieniksi osatavoitteiksi ja synnytet\u00e4\u00e4n osatavoitteiden suuntaista toimintaa. Toiminta tarkoittaa tavoitteiden suuntaisia arkisia k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4, oppimisymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 ja yksitt\u00e4isen opettajan ja opinto-ohjaajan ohjaustekoja.<\/p>\n Vuoropuhelu tavoitteiden ja arjen realiteettien v\u00e4lill\u00e4, sek\u00e4 rajallisten voimavarojen tunnistaminen ja tunnustaminen synnytt\u00e4\u00e4 arkeen juurutettavaa toimintaa. \u201dYlh\u00e4\u00e4lt\u00e4\u201d alasp\u00e4in tapahtuva autoritaarinen puhe tai arjesta irti oleva toiveajattelu ei edist\u00e4 ohjauksen laatua. Kaiken keskustelun ja kehitt\u00e4misen keski\u00f6ss\u00e4 tulee olla oppilas ja h\u00e4nen tulevaisuutensa – ei opetussuunnitelma, EU:n tavoiteasiakirja tai koulun arjesta irrallaan oleva agenda. Strategian toimeenpano koulussa n\u00e4ytt\u00e4ytyy opetussuunnitelman suuntaisena ohjausty\u00f6n\u00e4 ja yhteisen\u00e4 ymm\u00e4rryksen\u00e4 siit\u00e4, miksi kyseisen tavoitteen suuntainen toiminta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n Kun koulun tai sivistystoimen toiminnasta halutaan synnytt\u00e4\u00e4 toimiva kokonaisuus, jonkun tulee koota yhteen pienist\u00e4 puroista syntyv\u00e4 ohjauksen kokonaisuus ja koota niist\u00e4 oppilaalle n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4 oppimis- ja ohjausymp\u00e4rist\u00f6.\u00a0 Kaikkien opettajien toimeenpanemaa ohjausty\u00f6t\u00e4 tulee koordinoida, jotta yhteiset tavoitteet saavutetaan ja toiminta muodostaa strategisen kokonaisuuden.<\/p>\n Kouluihin ja kuntaan pit\u00e4isi synty eetos, yhteinen k\u00e4sitys siit\u00e4, miksi ohjauksen tiettyihin osa-alueisiin pit\u00e4\u00e4 panostaa, miksi ohjausymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 tulee rakentaa ja kehitt\u00e4\u00e4, miksi tietyt ohjaustavat ovat muita tarkoituksenmukaisempia ja miksi erilaisia ohjausymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 ja -tilanteita tulee hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 tavoitteiden saavuttamiseksi.<\/p>\n Ohjaus on yhteisty\u00f6t\u00e4. Ohjauksen kehitt\u00e4minen on johdettua ja koordinoitua keskustelua arkisista hyv\u00e4n oppimisen ja kasvamisen esteist\u00e4. Polku kehitt\u00e4mistulokseen ja toimintakulttuurin muuttumiseen on yksinkertainen: 1) Osoitetaan, ett\u00e4 asialle on merkityst\u00e4. 2) Sitoudutaan ja sitoutetaan asian k\u00e4sittelyyn. 3) L\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4miskohdetta eri tavoilla. \u00a04) Laaditaan kuvaus yhteisest\u00e4 uusista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4. 5) Arvioidaan sovittujen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen toimeenpanoa.<\/p>\n Siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 opettajakunta rakentuu eri tavalla toimintaan ja muutokseen suhtautuvista ihmisist\u00e4, meid\u00e4n tulee pysty\u00e4 muodostamaan yhten\u00e4inen kokonaisuus, jolla on yhteisi\u00e4 tavoitteita ja toimintatapoja. Kasvatus ja opetus peruskoulussa on pieni\u00e4 tekoja suurten tavoitteiden suuntaan. Ohjauksen kehitt\u00e4minen on tavoitteiden ja toteutuneen toiminnan v\u00e4liss\u00e4 olevan v\u00e4limatkan pienent\u00e4misest\u00e4. Ty\u00f6mme vaikuttavuus perustuu siihen, miten tietoisia olemme yhteisist\u00e4 tavoitteista ja miten toimimme n\u00e4iden tavoitteiden suuntaisesti. Jotta tavoitteet ja toimintatavat voidaan kokea yhteiseksi, niist\u00e4 tulee keskustella paljon ja yhteinen ymm\u00e4rrys tulee tehd\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi.<\/p>\n Helpoin tapa juurruttaa hyvin pienen askelin etenev\u00e4 ohjauksen kehitt\u00e4misty\u00f6 on synnytt\u00e4\u00e4 alueelle oppimisymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, joissa kehitt\u00e4mistulokset n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t oppilaille ja ohjauksen toimenpanon eri osapuolille (esim. www.tet-tori.fi<\/a>). Nimettyjen oppimisymp\u00e4rist\u00f6jen lis\u00e4ksi tulisi kouluissa olla kaikkien opettajien ohjausty\u00f6t\u00e4 helpottava ohjauksen k\u00e4sikirja ja ohjauksen l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4 edist\u00e4vi\u00e4 asiapapereita (esim. vuosikello).\u00a0 Ilman selkeit\u00e4 ankkureita uudet toimintatavat eiv\u00e4t liity olemassa olevaan toimintaan tai p\u00e4ivitetyt k\u00e4yt\u00e4nteet juurru arkeemme.<\/p>\n Saari totesi jo peruskoulun rakennusvaiheessa, kun opinto-ohjaajan toimenkuvaa rajattiin, ett\u00e4 \u201dyksin toimiessaan koulussa ty\u00f6skentelev\u00e4 asiantuntija joutuu vakavan ymp\u00e4rist\u00f6n paineen puristukseen. Sen vuoksi ty\u00f6t\u00e4 on helpotettava luomalla keskusorganisaatio, joka samalla takaa ty\u00f6n laatutason.\u201d Viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin oppilaanohjauksen resursointi, ty\u00f6aika, ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t, koordinointi ja ty\u00f6njohtaminen aiheuuttaa ongelmia tai on puutteellista.\u00a0 Opinto-ohjausty\u00f6n tulisi olla koordinoitua alueellisesti, maakunnallisesti ja kansallisesti.<\/p>\n \u00c5bo Uderr\u00e4ttelserin slogan on \u201dlivet \u00e4r lokalt\u201d. N\u00e4in todellakin on. Opinto-ohjausta tulee tarkastella vaativana laatuty\u00f6n\u00e4 ja opinto-ohjaajaa rajaty\u00f6ntekij\u00e4n\u00e4, prosessinhoitajana ja fasilitaattorina, jonka toiminta mahdollistaa tuloksellisen verkostoyhteisty\u00f6n ja jatkokoulutukseen sitouttamisen.\u00a0 Jotta kansalliset tavoitteet muuttuvat toiminnaksi, tarvitaan opinto-ohjaajien yhteisty\u00f6n koordinointia. Jos halutaan todellinen muutos opinto-ohjauksen siirtym\u00e4vaiheen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin ja saavuttaa strategiset tavoitteet, tulisi kehitt\u00e4\u00e4 ohjausmekanismeja, tehd\u00e4 pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4, tehd\u00e4 tiivist\u00e4 moniammatillista yhteisty\u00f6t\u00e4, sek\u00e4 rakentaa oppilaiden osallistumista ja toimijuutta kehitt\u00e4vi\u00e4 oppimisymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4.<\/p>\n Pit\u00e4isi synnytt\u00e4\u00e4 alueellisia, maakunnallisia ja kansallisia verkostoja, joiden teht\u00e4v\u00e4 olisi tukea ja omalta osalta varmistaa ohjausty\u00f6n laadun kehitt\u00e4minen kouluissa.\u00a0 Oppilaan, opettajan, opinto-ohjaajan \u00e4\u00e4ni tulisi kuulua n\u00e4iss\u00e4 verkostoissa.\u00a0 Koordinoivien opinto-ohjaajien teht\u00e4v\u00e4 tulisivat liitty\u00e4 verkostoyhteisty\u00f6n yll\u00e4pitoon, pedagogiseen ja didaktiseen asiantuntijuuteen, digitaaliseen oppimisymp\u00e4rist\u00f6jen synnytt\u00e4miseen ja yll\u00e4pitoon, arviointiin ja kehitt\u00e4miseen sek\u00e4 tilastointiin. \u00a0Se, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 teht\u00e4v\u00e4t jaetaan eri toimijoille tai ura- ja koulutusvalintaan liittyv\u00e4 ohjauksen koordinointi upotetaan osaksi laajaa ohjauksen kentt\u00e4\u00e4, ei edist\u00e4 oppilaanohjauksen laadun paranemista kouluissa.<\/p>\n Lewin, K. (1951). Field Theory in Social Science: selected theoretical papers. (D. Cartwright, toim.). New York: Harper & Brothers<\/p>\n Niemi, P. 2006. Kehitt\u00e4mishankkeen toteuttaminen peruskoulussa. Toimintatutkimuksellisen kehitt\u00e4mishankkeen kuvaus ja arviointi. Lisensiaatintutkimus. Kasvatustiede. Turun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Lisensiaatintutkimus.<\/p>\n Niemi, P. (2016). Ohjaus ja oppilaiden urapohdinta. Turkulaisten peruskoulun p\u00e4\u00e4tt\u00f6luokkalaisten ohjauskokemukset urapohdinnan selitt\u00e4jin\u00e4. V\u00e4it\u00f6skirja. Turun yliopisto.<\/p>\n Nyk\u00e4nen, S., Karjalainen, M., Vuorinen, R. & P\u00f6yli\u00f6, L. (2007. Ohjauksen alueellisen ver- koston kehitt\u00e4minen \u2013 poikkihallinnollinen ja moniammatillinen yhteisty\u00f6 voimavarana. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 34. Noudettu osoitteesta\u00a0https:\/\/jyx.jyu.fi\/handle\/123456789\/37599\u00a0<\/a>(luettu 24.9.2020).<\/p>\n Onnismaa, J, Pasanen, H., & Spangar, T. (2000). Ohjaus ammattina ja tieteen alana 1. Ohjauksen l\u00e4hestymistavat ja tutkimus. Juva: PS-kustannus.<\/p>\n Pawson, R. & Tilley, N. (1997). Realistic Evaluation. London: SAGE.<\/p>\n Readon, R. C., Lentz, J. G., Sampson J. P., Jr. & Peterson G. W. (2008). Career Development and Planning. A Comprehensive Approach. (3 p.). Mason: Cengage Learning.<\/p>\n Saari, S. (1969). Peruskoulun opinto-ohjaus ja psykologij\u00e4rjestelm\u00e4t. Psykologia, 4(1), 8\u201310.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Vuosien varrella olen joutunut toteamaan, ett\u00e4 opinto-ohjaajan ty\u00f6n johtaminen ei ole helppoa. Toisaalta opinto-ohjaajalla on oikeus tulla johdetuksi ja toisaalta h\u00e4nt\u00e4 tulisi kohdella teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 koulutettuna itseohjautuvana asiantuntijana. Opetussuunnitelman perusteiden ja virkaehtosopimuksen n\u00e4k\u00f6kulmista peruskoulun opinto-ohjaajat ovat toisaalta osa opettajakuntaa ja toisaalta … Lue loppuun Opinto-ohjaajan perusteht\u00e4v\u00e4<\/h1>\n
Opinto-ohjaajan ty\u00f6aika<\/h2>\n
Yhteisty\u00f6<\/h1>\n
Mekanismit<\/h1>\n
Tavoitteet ja strategia<\/h1>\n
Ohjauksen kehitt\u00e4minen<\/h1>\n
Koordinointi<\/h1>\n
L\u00e4hteet<\/h2>\n