{"id":294,"date":"2020-09-22T10:02:04","date_gmt":"2020-09-22T07:02:04","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/?p=294"},"modified":"2023-02-15T13:24:58","modified_gmt":"2023-02-15T11:24:58","slug":"huomioita-peruskoulun-opinto-ohjauksen-kehittamisesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/2020\/09\/22\/huomioita-peruskoulun-opinto-ohjauksen-kehittamisesta\/","title":{"rendered":"Huomioita oppilaanohjauksen kehitt\u00e4misest\u00e4"},"content":{"rendered":"

Peruskoulun yl\u00e4luokilla opetellaan vasta urapohdinnan alkeita. Opinto-ohjaajan tulisi panostaa oppituntity\u00f6skentelyyn, hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 eri ty\u00f6muotoja oppilaan urapohdintaprosessin ja suunnitelmallisuuden edist\u00e4miseksi ja organisoida mahdollisuuksia ura- ja koulutusvalintaan liittyvien kokemusten hankkimiseen. Opinto-ohjaajan tulisi\u00a0 huomioida oppilaiden erilaiset valmiudet ja tavat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 informaatiota, tukea oppilaan valintojen tekemisen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon harjoittelua sek\u00e4\u00a0 reflektointi-, argumentointi- ja itsearviointitaitojen kehittymist\u00e4. (Niemi 2016.)<\/span><\/p>\n

<\/p>\n

Oppilaanohjauksen koordinointi<\/span><\/h1>\n

Saari (1969, 10) toi esille jo peruskoulun rakentamisvaiheessa opinto-ohjauksen organisointiin liittyv\u00e4n haasteita, jotka liittyi opinto-ohjaajien oppituntien ulkopuoliseen ty\u00f6aikaan ja toimenkuvaan. Alusta saakka opinto-ohjaajan toimenkuvaa on tarkasteltu oppilaan ohjaamisen lis\u00e4ksi koko koulun kokoisena teht\u00e4v\u00e4n\u00e4. Saaren mielest\u00e4 opinto-ohjaajalla tulisi olla uudistajan rooli koulussa ja ty\u00f6aikaa tulisi kohdentaa siihen.<\/span><\/p>\n

Saari totesi, ett\u00e4 \u201dyksin toimiessaan koulussa ty\u00f6skentelev\u00e4 asiantuntija joutuu vakavan ymp\u00e4rist\u00f6n paineen puristukseen. Sen vuoksi ty\u00f6t\u00e4 on helpotettava luomalla keskusorganisaatio, joka samalla takaa ty\u00f6n laatutason.\u201d Viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin oppilaanohjauksen resursointi, ty\u00f6aika, ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t, koordinointi\u00a0 ja ty\u00f6njohtaminen aiheuttaa p\u00e4\u00e4nvaivaa koulujen ja sivistystoimien johdoille. Kouluissa ja kunnissa pit\u00e4isi pysty\u00e4 nime\u00e4m\u00e4\u00e4n ne mekanismit ja yhteisty\u00f6n rakenteet, joiden avulla mahdollistetaan strategisten tavoitteiden saavuttaminen ja ohjauksen kehittyminen.\u00a0 Ohjauksen pelikentt\u00e4 on laaja ja moni\u00e4\u00e4ninen. Meid\u00e4n tulisi kuitenkin synnytt\u00e4\u00e4\u00e4 yhteinen ymm\u00e4rrys tuloksellisuuteen vaikuttavista rakenneosista. T\u00e4m\u00e4\u00a0 edellytt\u00e4\u00e4 toiminnan koordinointia.\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n

VOP-malli<\/span><\/a>\u00a0(Nyk\u00e4nen ym. 2007) kuvaa onnistuneesti sit\u00e4, mit\u00e4 tuloksellinen oppilaanohjaus\u00a0 alueellisissa verkostoissa edellytt\u00e4\u00e4. Peruskoulut, oppilashuoltohenkil\u00f6st\u00f6, sivistystoimen johto, hanketoimijat, oppimateriaalien tuottajat, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n toimijat\u00a0 ja yliopistot muodostavat kukin omanlaisensa ekosysteemins\u00e4, joilla on omat toimintaa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t ehtonsa. Ilman n\u00e4iden systeemien v\u00e4list\u00e4 tiivist\u00e4 vuoropuhelua emme\u00a0 onnistu edist\u00e4m\u00e4\u00e4n oppilaiden hyvinvointia ja ohjauksen tuloksellisuutta.\u00a0<\/span><\/p>\n

Kunnissa ja kouluissa pit\u00e4isi pysty\u00e4 nime\u00e4m\u00e4\u00e4n ne oppilaanohjauksen oppimisymp\u00e4rist\u00f6t ja verkostot (esim. www.tet-tori.fi<\/a>), joihin ura- ja koulutusvalintaan liittyv\u00e4n ohjauksen laatu perustuu. Kouluihin ja kuntaan pit\u00e4isi synty eetos, yhteinen k\u00e4sitys siit\u00e4, miksi ohjauksen tiettyihin osa-alueisiin pit\u00e4\u00e4 panostaa, miksi ohjausymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 tulee rakentaa ja kehitt\u00e4\u00e4, miksi tietyt ohjaustavat ovat muita tarkoituksenmukaisempia ja miksi erilaisia ohjausymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 ja -tilanteita tulee hy\u00f6dynt\u00e4 tavoitteiden saavuttamiseksi (vrt. Goman ym. 2020, 224-225). T\u00e4t\u00e4kin toimintaa tulisi jonkun koordinoida. Autoritaarinen johtaminen, vallan tavoittelu, juhla- ja kannustuspuheet ovat eetoksen ja yhteisen ymm\u00e4rryksen rakentamisen, asiantuntijuuden synnytt\u00e4misen sek\u00e4 ohjauksen kehitt\u00e4misen vastakohtia.\u00a0<\/span><\/p>\n

Oppilaan subjektiivinen oikeus oppilaanohjaukseen<\/span><\/h1>\n

Jos oppilaanohjaus resursoidaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n valtakunnallisten suositusten mukaan, ohjaus voidaan rakentaa henkil\u00f6kohtaisen ohjauksen varaan. Perusopetuksen laatukriteereiss\u00e4 (Opetusministeri\u00f6 2010, 45) asetetaan oppilaanohjauksen saatavuudelle tavoitetaso: 250 oppilasta kohden tulisi varata yksi p\u00e4\u00e4toiminen opinto-ohjaaja. Jos p\u00e4\u00e4toiminen opinto-ohjaaja kohdentaa t\u00e4st\u00e4 ty\u00f6ajasta (n. 1221 h lukuvuodessa) kolmasosan henkil\u00f6kohtaiseen ohjaukseen, kukin oppilas ehtisi k\u00e4yd\u00e4 viisi kertaa henkil\u00f6kohtaisessa ohjauksessa yl\u00e4koulun aikana.\u00a0<\/span><\/p>\n

Oppilailla tulisi olla subjektiivinen oikeus henkil\u00f6kohtaiseen ohjaukseen<\/span>.<\/span> Koulukohtaiseen harkinnan sijaan tulisi tehd\u00e4 kuntakohtaista harkintaa ja kaikilla kunnan oppilailla tulisi olla sama mahdollisuus saada oppilaanohjausta. Koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n tulisi kantaa kokonaisvastuu m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n ohjausymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4.<\/span><\/p>\n

Opinto-ohjaajan toimenkuva\u00a0<\/span><\/h1>\n

Valtaosalla oppilaanohjaajista on opettajan peruskoulutus. (Lairio, Puukari & Varis 1999, 70). Kun peruskoulua rakennettiin ja opinto-ohjaajan toimenkuvaa rajattiin oltiin huolissaan siit\u00e4, ett\u00e4 tulevat \u201dopinto-ohjaajat heitt\u00e4ytyisiv\u00e4t itseriittoisiksi semipsykologeiksi\u201d (Multim\u00e4ki 1969, 2). Ohjauksen kentt\u00e4 on laaja ja moni\u00e4\u00e4ninen. Viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin oppilaanohjauksen resursointi, ty\u00f6aika ja ty\u00f6n johtaminen aiheuttavat p\u00e4\u00e4nvaivaa koulujen ja sivistystoimen johdolle. Oppilaanohjaaja on opinto-ohjaaja.<\/span><\/p>\n

Opinto-ohjaajan toimenkuva on johdettavissa opetussuunnitelman perusteiden oppimisk\u00e4sityksest\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in opinto-ohjaaja tulisi n\u00e4hd\u00e4, valmentajana, fasilitaattorina, organisaattorina, oppimisymp\u00e4rist\u00f6jen rakennusmiehen\u00e4, sillan rakentajana ja reflektiivisen vuoropuhelun mahdollistajana. Opinto-ohjaaja tulisi n\u00e4hd\u00e4 kohtaamisten ja verkostoyhteisty\u00f6n asiantuntijana. Opinto-ohjaajan ty\u00f6aika tulisi kohdentua oppilaan ja oppilaiden ohjaamiseen tai t\u00e4m\u00e4n ty\u00f6n organisointiin. Osoitteesta www.oppilaanohjaus.fi<\/a> l\u00f6ytyy ty\u00f6kaluja ty\u00f6ajan ja ty\u00f6teht\u00e4vien rajaamiseen. Selke\u00e4 ty\u00f6teht\u00e4vien m\u00e4\u00e4rittely kytkeytyy didaktiseen ja pedagogiseen kehitt\u00e4misty\u00f6h\u00f6n.\u00a0<\/span><\/p>\n

Yl\u00e4kouluaikaista oppilaanohjausta tulisi tarkastella valintoihin ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon valmentavana prosessina, jonka ytimen muodostavat oppitunnit, joiden aikana hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n tieto- ja viestint\u00e4tekniikan tarjoamia mahdollisuuksia.\u00a0 Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n tutustumisjaksot tulee liitt\u00e4\u00e4 tiiviiksi osaksi ohjausprosessia. (Vrt. Niemi 2016; Goman ym. 2020.) Henkil\u00f6kohtaiseen ohjaamiseen\u00a0 liittyvi\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 ja menetelmi\u00e4 tulisi\u00a0 tarkastella ty\u00f6muotojen muodostamana kokonaisuudesta k\u00e4sin.<\/span><\/p>\n

Yhteenveto<\/span><\/h1>\n

Panostaisin peruskoulun opinto-ohjauksen kehitt\u00e4misess\u00e4 seuraaviin osa-alueisiin:<\/span><\/p>\n