Ohjaus on teonsana. Kysymys kuuluu, mit\u00e4 opinto-ohjaaja pystyy tekem\u00e4\u00e4n teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n oppilaan ja oppilaiden motivaation parantamiseksi. Ohjaus on neuvottelua, jossa t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa opinto-ohjaaja auttaa nuorta keskustelun keinoin saavuttamaan tavoitteensa.\u00a0 Keskustelun aiheena ovat motiivit: tarpeet, halut ja seuraukset.<\/p>\n
Peruskoulun alkuajoista saakka opinto-ohjaajan teht\u00e4v\u00e4 koulussa on jakaantunut kahteen osaan: oppilaan urapohdintaprosessin edist\u00e4minen, ja koko opettajakunnan ohjausty\u00f6n koordinointi oppilaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n tutustumisen ja valintojen sek\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekovalmiuksien kehitt\u00e4misen osalta<\/a> (Niemi 2016).\u00a0 Koulukohtainen koordinointity\u00f6 liittyy oppilaan metakognition eli oppimaan oppimisen valmiuksien kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n <\/p>\n Oppilaanohjauksen tulee rakentua oppilaan vahvuuksien tunnistamisen ymp\u00e4rille ja opinto-ohjaajan tulisi tarkastella oppilaanohjauksen ty\u00f6muotoja ja sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 kokonaisuutena, joka muodostaa oppilaan urapohdintavalmiuksia kehitt\u00e4v\u00e4n prosessin. Opinto-ohjaajan tulisi rakentaa oppimisymp\u00e4rist\u00f6, jossa nuori voi kehitt\u00e4\u00e4 toimijuuttaan. H\u00e4nen tulisi auttaa oppilasta hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n vahvuuksiaan koulutusty\u00f6ss\u00e4 ja liitt\u00e4m\u00e4\u00e4n vahvuutensa ura- ja jatkokoulutusmahdollisuuksiin. Se, ett\u00e4 oppilas suoriutuu hyvin tai erinomaisesti kouluty\u00f6st\u00e4, ei kerro viel\u00e4 oppilaanohjauksen tarpeesta. Suoritus- ja menestyshakuiset ovat altiita uupumaan. Opinto-ohjaan ja muiden opettajien tulisi edist\u00e4\u00e4 kaikkien oppilaiden toimintakyky\u00e4. Asioiden ymm\u00e4rt\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 ohjaus ja jokaisen yksil\u00f6llist\u00e4 kehityst\u00e4 korostava ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6 on hy\u00f6dyllinen kaikille.<\/p>\n Opinto-ohjaajan motivaatioon liittyv\u00e4 ohjausty\u00f6 poikkeaa joiltakin osin muiden opettajien ty\u00f6st\u00e4.\u00a0 Opinto-ohjaaja tarkastelee numeerisesti arvioitavien oppiaineiden oppimisen ongelmia ja motivaatioon liittyvi\u00e4 haasteita ulkopuolisena. T\u00e4ss\u00e4 muutama opinto-ohjaajan ty\u00f6h\u00f6n sopiva teoria, joita voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 opinto-ohjaajan ty\u00f6ss\u00e4:<\/p>\n Motivaatio ja tahto ovat oppimisen perusedellytyksi\u00e4. \u00a0Opinto-ohjaaja voi toisaalta auttaa oppilasta tunnistamaan yll\u00e4 olevien teorioita soveltamalla nuoren oppimista haittaavia asenteita ja toisaalta kannustaa oppilasta saavuttamaan yl\u00e4kouluaikaisia tavoitteita.<\/p>\n Opinto-ohjaajan olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tunnistaa ne oppilaat, joiden motivaatio on laskussa. Koulu-uupunut oppilas suhtautuu negatiivisesti ja v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti koulunk\u00e4yntiin. Opinto-ohjaaja voi opettaa heille suunnitelmallisuutta ja auttaa heit\u00e4 k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n haasteita. H\u00e4n voi auttaa oppilasta tunnistamaan oppimisen esteit\u00e4 ja rajaamaan ongelmia sen kokokoiseksi, ett\u00e4 ne ovat ratkaistavissa. Opinto-ohjaaja voi auttaa oppilasta l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n voimavaroja ja mahdollisuuksia sek\u00e4 tehd\u00e4 konkreettisia suunnitelmia siit\u00e4, miten tavoitteet saavutetaan.<\/p>\n Vaikka oppilaanohjauksen kolme suurta aihetta ovat oppiminen, ty\u00f6 ja koulutus, opinto-ohjaaja l\u00e4hestyy n\u00e4it\u00e4 aiheita oppilaan kokonaishyvinvoinnin edist\u00e4misen kautta. Ohjauksen holistisessa mallissa oppilasta tarkastellaan ihmissuhdeverkoston keski\u00f6n\u00e4 (Van Esbroeck, 2008, 38-40). Yksitt\u00e4isen opinto-ohjaajan toimien lis\u00e4ksi tarvitaan monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n Yksitt\u00e4isen oppilaan motivaation yll\u00e4pidon lis\u00e4ksi opettajien tulisi suunnata pienryhm\u00e4n tai luokan yhteist\u00e4 motivaatiota. Ryhm\u00e4n ja toiminnan hyv\u00e4 organisointi, selke\u00e4t s\u00e4\u00e4nn\u00f6t, arviointikriteerien ja oppimisprosessin avaaminen oppilaille parantavat oppilaan sitoutumista kouluty\u00f6h\u00f6n. Kielitietoinen ohjaus, asioiden ja omien tunteiden sanottaminen, kehitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s nuoren teht\u00e4v\u00e4suuntaisuutta. Innostus, osallistaminen, merkityksellisyyden kokemukset ja kannustus edist\u00e4v\u00e4t oppimista, kiire ja kritiikki eiv\u00e4t. Into n\u00e4ytt\u00e4ytyy energisyyten\u00e4, p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isyyten\u00e4 ja uppoutumisena. Energinen oppilas on sinnik\u00e4s ja h\u00e4n n\u00e4kee vaivaa tavoitteiden saavuttamiseksi ja suhtautuu my\u00f6nteisesti kouluun.<\/p>\n Opettajan tulisi kyet\u00e4 kannustamaan yksitt\u00e4ist\u00e4 oppilasta, pienryhm\u00e4\u00e4 ja ryhm\u00e4\u00e4 toimimaan tavoitteen suuntaisesti. Yksitt\u00e4isen oppilaan ja ryhm\u00e4n motivointi poikkeavat hieman toisistaan. Ohjaajan tulisi tunnistaa oppilaan l\u00e4hikehityksen vy\u00f6hyke ja auttaa niit\u00e4 oppilaita, joilla on vaikea p\u00e4\u00e4st\u00e4 alkuun. Toisaalta ja parhaimmillaan kavereilla on energisoiva vaikutus koulunk\u00e4yntiin, toisaalta oppilaan kyyniselle suhtautumiselle voi l\u00f6yty\u00e4 luokasta tukijoukko. Jokaiselle oppilaalle tulisi synty\u00e4 osallisuuden kokemus, joka tukee tavoitteellista kouluty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n Opinto-ohjaaja tiet\u00e4\u00e4 kokemuksesta, ett\u00e4 negatiivinen suhtautuminen koulunk\u00e4yntiin lis\u00e4\u00e4ntyy yl\u00e4koulun aikana. Parhaimmillaan ongelma ratkeaa onnistuneen koulutusvalinnan my\u00f6t\u00e4 toisella asteella. Opinto-ohjaajan tulisi osallistua peruskouluopintoihin motivoivien k\u00e4yt\u00e4nteiden, kasvuun ja oppimiseen kannustavien oppimisymp\u00e4rist\u00f6jen, rakentamiseen. H\u00e4nen tulisi omalta osaltaan huolehtia my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 koulun arviointik\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t, oppilashuollollinen yhteisty\u00f6 ja siirtym\u00e4vaiheen ohjausk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t tukevat nuoren peruskouluopintoja. N\u00e4in h\u00e4n toimeenpanee koulukohtaista koordinointiteht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4, jossa h\u00e4n auttaa opettajia oppimaan oppimisen ohjaamisty\u00f6ss\u00e4, oppilaan valintojen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekotaitojen sek\u00e4 ura-ja koulutusvalinnassa tarvittavien valmiuksien kehitt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n Lopuksi<\/strong><\/p>\n Esimies tai sivistystoimen johto, joka kutistaa opinto-ohjaajan semipsykologiksi, kuten Multim\u00e4ki ym. 1969 Psykologia-lehdess\u00e4 pelk\u00e4siv\u00e4t, tekee v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4 oppilaille, kouluille ja opinto-ohjaajille. Opinto-ohjaajasta ei saa tehd\u00e4 portinvartijaa oppilaan nykyisyyden ja tulevaisuuden rajalle. Sen sijaan opinto-ohjaajan tulisi olla opettaja, fasitaattori, prosssinhoitaja ja\u00a0rakennusmies. Yksitt\u00e4isen oppilaan toimijuuden ja osallisuuden kehitt\u00e4misen rinnalla opinto-ohjaajalla tulee olla toimenkuvassaan koulun kokoisia teht\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n Eccles, J. S.; Adler , T. F. Futterman, R., Goff, S. B. Kaczala, C. M. Meece, J. L., & Midgley, C. (1983). Expectancies, values and academic behaviors. Teoksessa J.T. Spence (toim.), Achievement and achievement motivation (s. 75-146) San Francosco, CA: W. H. Freeman.<\/p>\n Multim\u00e4ki, K. (1969). Peruskoulun opinto-ohjaus ja psykologij\u00e4rjestelm\u00e4t. Psykologia, 4(1), 1\u20133.<\/p>\n Niemi, P. (2016). Ohjaus ja oppilaiden urapohdinta. Turkulaisten peruskoulun p\u00e4\u00e4tt\u00f6luokkalaisten ohjauskokemukset urapohdinnan selitt\u00e4jin\u00e4. Turku: Turun yliopiston kasvatustieteen tiedekunta. V\u00e4it\u00f6skirja<\/p>\n Tapio, J. (2011). Ryhm\u00e4ohjaus nuorten suoritusstrategioiden muutoksen mahdollistajana. Motivaatioatribuutioteorian n\u00e4k\u00f6kulma koulun luokkaohjaukseen. Tampere: Tampereen yliopiston kasvatustieteen tiedekunta. V\u00e4it\u00f6skirja.<\/p>\n Van Esbroeck, R. (2008). Career Guidance in a Global World. Teoksessa J. A. Athanasou & R. Van Esbroeck (toim.), International Handbook of Career Guidance (s. 23-44). Springer. Noudettu osoitteesta DOI: http:\/\/dx.doi.org\/10.1007\/978-1-4020-6230-8_1 (luettu 4.9.2020).<\/p>\n Weiner, B. (1986). An Attributional Theory of Motivation and Emotion. New York: Springer-Verlag.<\/p>\n Wolters, C. A. (2003) Regulation of motivation: Evaluation an underemphasized aspect of self-regulated learning. Educational Psychologist, 38 (4), 189-205.<\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Ohjaus on teonsana. Kysymys kuuluu, mit\u00e4 opinto-ohjaaja pystyy tekem\u00e4\u00e4n teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n oppilaan ja oppilaiden motivaation parantamiseksi. Ohjaus on neuvottelua, jossa t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa opinto-ohjaaja auttaa nuorta keskustelun keinoin saavuttamaan tavoitteensa.\u00a0 Keskustelun aiheena ovat motiivit: tarpeet, halut ja seuraukset. Peruskoulun alkuajoista saakka opinto-ohjaajan … Lue loppuun Opinto-ohjaajan perusteht\u00e4v\u00e4<\/h2>\n
\n
Kaikki ohjaavat ja opinto-ohjaaja koordinoi<\/h1>\n
L\u00e4hteet<\/h1>\n