Koko koulun opettajakunnan toteuttaman ohjauksen kehitt\u00e4minen on haastavaa. Kun ohjauksen kehitt\u00e4misen kohteena on yht\u00e4 useampi henkil\u00f6 kehitt\u00e4misty\u00f6n tarkoituksenmukaisuutta voidaan arvioida\u00a0seuraavien kriteerien avulla:<\/p>\n
<\/p>\n
Ohjauksen kehitt\u00e4minen on ryhm\u00e4n tai opettajakunnan kokemien ohjauksen ongelmien ratkaisemista. Jotta voidaan kehitt\u00e4\u00e4 uusi yhteinen toimintamalli tai jalkauttaa ratkaisuksi olemassa oleva toimintamalli, pit\u00e4\u00e4 ensin tunnistaa tai rajata ongelma, joka est\u00e4\u00e4 opettajia toimimaan tavoitteiden suuntaisesti. Jos ei ole ongelmaa, ei tarvita ratkaisua. Ratkaisukeskeinen ohjauksen kehitt\u00e4minen on systeemist\u00e4 ja voimavaral\u00e4ht\u00f6ist\u00e4. Ohjauksen kehitt\u00e4misess\u00e4 ongelmaa tarkastellaan osana kokonaisuutta ja se rajataan sen kokoiseksi, ett\u00e4 se voidaan ratkaista olemassa olevilla resursseilla. Ty\u00f6yhteis\u00f6st\u00e4 ja olemassa olevista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4, etsit\u00e4\u00e4n vahvuuksia, joiden avulla voidaan vied\u00e4 prosessia eteenp\u00e4in tai synnytt\u00e4\u00e4 ratkaisu ongelmaan.<\/p>\n
Ohjauksen kehitt\u00e4misen omistajuus tulee olla koulussa riippumatta siit\u00e4 yritet\u00e4\u00e4nk\u00f6 koulussa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 olemassa olevaa toimintamallia vai synnytt\u00e4\u00e4 itse uusi toimintamalli.\u00a0Omistajuuden ulkoistaminen tai vastuun pakoilu ei \u00a0johda ohjauksen kehittymiseen saatikka toimintakulttuurin muutokseen. Ulkopuolinen tuki voi kuitenkin auttaa opettajakuntaa tunnistamaan kehitt\u00e4mishaasteita ja puuttumaan niihin. Jonkun tulee ohjata kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4 ja huolehtia siit\u00e4, ett\u00e4 kehitt\u00e4misprosessi t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 nimetyt kriteerit ja johtaa ongelman rajaamisen ja ratkaisun kautta uuden toimintamallin juurtumiseen.<\/p>\n
Ohjauksen kehitt\u00e4minen on tavoitteiden ja toteutuneen toiminnan v\u00e4liss\u00e4 olevan v\u00e4limatkan pienent\u00e4misest\u00e4. Opettajakunta (tai ryhm\u00e4) tulee osallistaa koko kehitt\u00e4misprosessiin, ongelman ratkaisemisesta uuden toimintamallin syntymiseen ja sen arviointiin. Osallistava ty\u00f6skentely on kollaboratiivista eli yhteis\u00f6llist\u00e4, vertaisoppimista ja koordinoitua. Kehitt\u00e4misty\u00f6 on kriittist\u00e4 arviointia, merkitysneuvotteluja, argumentointia ja yhteisen ymm\u00e4rryksen rakentamista.<\/p>\n
Kun opettajien v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 yhteist\u00e4 ty\u00f6aikaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ohjauksen kehitt\u00e4miseen, t\u00e4m\u00e4n yhteisen ty\u00f6n tuloksia tulee my\u00f6s hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4mistuloksien aikaansaamiseksi. Kehitt\u00e4misprosessi tulee toteuttaa niin, ett\u00e4 arviointituloksista johdetaan seuraava kehitt\u00e4misty\u00f6n vaihe. Kysely tai aineistonkeruu ja -koonta tulee toteuttaa niin, ett\u00e4 kuka tahansa voi p\u00e4\u00e4ty\u00e4 samaan tulokseen ja johtaa niist\u00e4 kehitt\u00e4misty\u00f6n seuraavan vaiheen. Opettajakunnan valtauttaminen toteutuu, kun ratkaistava ongelma on yhteiseksi koettu ja opettajakunta voi kokea yhteyden kehitt\u00e4misty\u00f6n ja -tuloksen v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n
Asioiden v\u00e4lill\u00e4 tulee olla syy-seuraus -suhde. Osallistaminen, valtauttaminen ja kausaalisuus siis kytkeytyv\u00e4t yhteen. Yhteistoiminnan, kehitt\u00e4misty\u00f6n ja -tulosten v\u00e4lill\u00e4 tulee olla syy-seuraus-suhde eli kahden tapahtuman suhde, jossa toinen aiheuttaa toisen. Kehitt\u00e4misty\u00f6n tulee perustua tietoon. Ty\u00f6skentelyn tulee olla kumulatiivista ja kehitt\u00e4mistulos tulee koota pala kerrallaan.<\/p>\n
Kehitt\u00e4misprosessi tulee olla l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4. \u00a0Opettajakunnalle pit\u00e4\u00e4 olla kutakuinkin yhteinen k\u00e4sitys l\u00e4ht\u00f6tilanteesta, kehitt\u00e4mistarpeesta ja -tavoitteesta sek\u00e4 tahtotila tilanteen korjaamiseen. Opettajakunnan tulee pysty\u00e4 kokemaan, ett\u00e4 kehitt\u00e4misprosessi on tarkoituksenmukainen ja yhteiset toimet viev\u00e4t \u00a0l\u00e4hemm\u00e4s kehitt\u00e4mistavoitetta \u00a0Olemassa oleva ja kouluun siirrett\u00e4v\u00e4 toimintamalli voi juurtua osaksi koulun toimintakulttuuria vain, jos koulun kehitt\u00e4misprosessi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kriittist\u00e4 reflektiota.<\/p>\n
Kumulatiivisessa kehitt\u00e4misprosessissa yritet\u00e4\u00e4n ratkaista yhteiseksi koettuja ongelmia ja etsi\u00e4 ratkaaisuun johtavia voimavaroja koulun olemassa olevista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4. Kehitt\u00e4misty\u00f6n tulee rakentua olemassa olevien opetussuunnitelmasta tuttujen vakiintuneiden k\u00e4sitteiden ymp\u00e4rille. Jos, kehitt\u00e4mistavoite edellytt\u00e4\u00e4, jonkun uuden toimintaa kuvaavan sanan juurruttamista, niit\u00e4 tulee olla todella v\u00e4h\u00e4n ja niiden (mieluummin sen) tulee ankkuroitua uskottaviin l\u00e4hteisiin. T\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a> l\u00f6ytyy esimerkki kolmen vuoden kehitt\u00e4misty\u00f6st\u00e4, joka rakentui yhden sanan (sovittelu) juuruuttamisen ymp\u00e4rille. Ohjauksen kehitt\u00e4minen on yhteis\u00f6llist\u00e4 k\u00e4siteellist\u00e4 tiedonrakentelua.<\/p>\n Kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4 tulee koordinoida niin, ett\u00e4 yhteisen ymm\u00e4rryksen muodostuminen ja sen rakentaminen on mahdollista. Jos halutaan, ett\u00e4 ryhm\u00e4 opettajakunnasta tuottaa tulosta itseohjautuvassa tiimiss\u00e4 ei riit\u00e4 se, ett\u00e4 ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4 kutsutaan tiimiksi.\u00a0Tiimiksi ja yhteisty\u00f6h\u00f6n kasvetaan. Jonkun tulee rakentaa alusta yhteiselle ty\u00f6lle ja tuottaa ty\u00f6stett\u00e4v\u00e4\u00e4 tietoa tiimille eli koordinoida ty\u00f6t\u00e4. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi kunkin ryhm\u00e4n j\u00e4senen vahvuudet tulee tiedostaa ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4.\u00a0Ty\u00f6ryhm\u00e4ll\u00e4 tulee olla asenteellinen valmius kriittist\u00e4 reflektioa edellytt\u00e4v\u00e4lle ohjauksen kehitt\u00e4misty\u00f6lle ja riitt\u00e4v\u00e4sti ty\u00f6aikaa tai valmius organisoida ty\u00f6skentely niin, ett\u00e4 tavoitteet ja ty\u00f6aika ovat samaa kokoluokkaa.<\/p>\n Vallanhakuisen eripuran ja vastakkainasettelun rakentaminen ovat tiimity\u00f6n vastakohtia. Ohjauksen kehitt\u00e4misty\u00f6 on aina yhteis\u00f6llist\u00e4 oppimista ja siksi on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4 koordinoivalla ryhm\u00e4ll\u00e4 on yhteinen tulkinta l\u00e4ht\u00f6tilanteesta, tavoitteesta, osatavoitteista ja siit\u00e4, miten tavoitteet saavutetaan. Ryhm\u00e4n j\u00e4senten ristiriitaiset motiivit, tavoitteet ja tulkinnat voivat halvaannuttaa ryhm\u00e4n yhteisty\u00f6kyvyn. Tavoitteista ja ty\u00f6v\u00e4lineist\u00e4 tulee olla siis yhteinen ymm\u00e4rrys. Ongelmanratkaisu edellytt\u00e4\u00e4 oman k\u00e4ytt\u00e4ytymisen, kognition, motivaation ja tunteiden valvontaa sek\u00e4 sitoutumista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Koko koulun opettajakunnan toteuttaman ohjauksen kehitt\u00e4minen on haastavaa. Kun ohjauksen kehitt\u00e4misen kohteena on yht\u00e4 useampi henkil\u00f6 kehitt\u00e4misty\u00f6n tarkoituksenmukaisuutta voidaan arvioida\u00a0seuraavien kriteerien avulla: ratkaisukeskeisyys omistajuus osallistavuus valtauttaminen kausaalisuus kehitt\u00e4misprosessin l\u00e4pin\u00e4kyvyys kumulatiivisuus tavoitteellisuus<\/p>\n","protected":false},"author":138,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[38765],"tags":[139632,256570],"class_list":["post-176","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ohjauksen-kehittaminen","tag-arviointi","tag-kehittaminen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/176","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/138"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=176"}],"version-history":[{"count":24,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/176\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":386,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/176\/revisions\/386"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=176"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=176"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=176"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}