Kun peruskoulua rakennettiin ja peruskoulun oppilaanohjaajan roolia rajattiin, Saari totesi vuonna 1969 Psykologia-lehdess\u00e4 seuraava: \u201dOhjanta-asiantuntijalla tulisi olla my\u00f6s uudistajan rooli peruskoulussa. Yksin toimiessaan koulussa ty\u00f6skentelev\u00e4 asiantuntija joutuu vakava ymp\u00e4rist\u00f6paineen puristukseen.\u201d Vaikka teht\u00e4v\u00e4 on haastava ja saattaa synnytt\u00e4\u00e4 vastakkainasettelua ja haastaa rehtorin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeutta, \u00a0\u200bopinto-ohjaajan teht\u00e4vien joukkoon kuuluu ottaa kantaa koulun ohjauksen kehitt\u00e4miseen ja melkein kaikki opettajakunnalle yhteinen ty\u00f6 on t\u00e4t\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Strategiaty\u00f6n t\u00e4rkein kysymys on se, miten koulu pyrkii saavuttamaan asettamansa tavoitteet.\u00a0\u00a0Arvokeskustelun sijaan p\u00e4\u00e4huomio tulee kiinnitt\u00e4\u00e4 ohjaustekoihin. Ty\u00f6n aikana on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 toisaalta tunnistaa opettajien voimavaroista nousevat vahvuudet ja toisaalta puutteet, jotka hankaloittavat tavoitteiden saavuttamista.<\/p>\n
Arvoista on haastavaa keskustella.\u00a0Opetussuunitelman perusteissa<\/a>\u00a0asialle on uhrattu vain 1 sivu (ks. 15-16). \u00a0Raja arvojen ja tavoitteiden v\u00e4lill\u00e4 on jossain m\u00e4\u00e4rin h\u00e4m\u00e4r\u00e4. Ohjaus on arvonantoa ja merkitysten luominen alkaa siit\u00e4, ett\u00e4 nime\u00e4mme keskustelu-aiheemme oikein. Arvoja ja tavoitteita ei saa sotkea toisiinsa. Koulun arvot voidaan ottaa annettuna. Arvojen kanssa puuhastelun sijaan voisi olla helpompi keskustella tavoitteista ja jakaa tavoitteet v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kahteen osaan: metatavoitteet ja ohjauksen\u00a0konkreettiset tavoitteet\u00a0yl\u00e4koulussa. Jos OPS-teksti<\/a> ei riit\u00e4 koulun arvojen (tai tavoitteiden) arvottamiseen, t\u00e4ss\u00e4 muutamia l\u00e4hteit\u00e4:<\/p>\n Yleens\u00e4 strategiaty\u00f6ll\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n aikaansaamaan l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4\u00e4 johtamista. Jos n\u00e4in on, opettajakunnan pit\u00e4\u00e4 tiedostaa, ett\u00e4 ollaaan punomassa johtamisen ohjenuoraa ja lopputuloksesta johdetaan ty\u00f6mme tuloksellisuuden arviointikriteerit. T\u00e4st\u00e4 logiikasta l\u00e4htee virkaehtosopimuksemme.\u00a0\u00a0TSA-korvausten m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyminen tulee perustua arviointikriteereihin, joka on opettajakunnan tiedossa etuk\u00e4teen. Jokaisen opettajan ty\u00f6n tuloksellisuutta tulee ohjata ja arvioida henkil\u00f6kohtaisesti.<\/p>\n Ohjauksen kehitt\u00e4minen on kone, joka tuottaa, mit\u00e4 sille sy\u00f6tet\u00e4\u00e4n. Pinnallista huttua syntyy helposti ja sen synnytt\u00e4miseen ei kannatta uhrata koko opettajakunnan yhteist\u00e4 ty\u00f6aikaa.\u00a0Tavallisesti tuloksellinen ohjauksen kehitt\u00e4minen etenee\u00a0suunnittelu-toiminta- havainnointi-reflektointi -sykliss\u00e4.<\/a>\u00a0Syklin eri tasoilla vaiheet tarkoittavat eri toimia.<\/p>\n Jokaisen koulun opettajan tulisi tiedostaa, miksi tietyt arvot ja\/tai metatavoitteet on valittu koulun painopisteeksi. Kun t\u00e4m\u00e4 on tehty, kannattaa ryhty\u00e4 puhumaan konkreettisista tavoitteista ja se tulisi tehd\u00e4 samalla, kun pohdimme, miten pyrimme tavoitteiseen. T\u00e4m\u00e4n ty\u00f6n tueksi tulee rajata oppimisymp\u00e4rist\u00f6t, joissa ohjaus oletetaan tapahtuvan (oppitunti, ruokailu, v\u00e4litunti, koulun ulkopuolella).<\/p>\n Ohjauksen kehitt\u00e4misen ja asioista keskustelun pulmana on yhteisen ty\u00f6ajan rajallisuus. T\u00e4m\u00e4n takia tulee helpottaa tai ruokkia opettajakunnan ty\u00f6t\u00e4 normitekstill\u00e4 ja tutkimustiedolla, jotta he p\u00e4\u00e4sev\u00e4t itse asiaan ty\u00f6ajan puitteissa.\u00a0N\u00e4in mahdollistetaan omien kokemusten kriittisen reflektion ja hiljaisen tiedon hy\u00f6dynt\u00e4misen.<\/p>\n Parasta, mit\u00e4 rehtori voi tehd\u00e4 ohjauksen kehitt\u00e4misess\u00e4 on se, ett\u00e4 h\u00e4n osoittaa, ett\u00e4 kehitt\u00e4miskohde on t\u00e4rke\u00e4, varaa kehitt\u00e4miselle riitt\u00e4v\u00e4sti ty\u00f6aikaa ja auktorisoi, jonkun opettajakunnasta johtamaan kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4. Rehtorin tulee tiedostaa ohjauksen kehitt\u00e4misen monivaiheisuus ja pitk\u00e4kestoisuus etenkin silloin kun, kehitt\u00e4mistulos edellytt\u00e4\u00e4 toimintakulttuurin muutosta eli yksitt\u00e4isten opettajien asenteiden muuttamista. Uuden toimintatavan juurruttaminen edellytt\u00e4\u00e4 prosessin jatkamista vaikka uusi toimintamalli on saatu rajattua ja kuvattua. Jalkautumisen arviointi ja toimintamallin korjaaminen muodostaa t\u00e4m\u00e4n ty\u00f6vaiheen sis\u00e4ll\u00f6n. Monivaiheisen kehitt\u00e4misty\u00f6n aikana opettajakunta osallistetaan ja vaiheittain sitoutetaan uuteen toimintamalliin jo kehitt\u00e4misprosessin aikana.<\/p>\n Pahinta mit\u00e4 rehtori voi tehd\u00e4 on se, ett\u00e4 h\u00e4n kuvittelee ohjauksen kehittyv\u00e4n k\u00e4skyill\u00e4. No, k\u00e4skyill\u00e4 johdetussa opettajakunnassa ei muutoinkaan ohjaus kehity tai synny yhdess\u00e4 tekemisen toimintakulttuuria saatikka eetosta, yhteiseksi koetun tavoitteen mukaista toimintaa. Vaikka uusi toimintamalli tuleekin kuvata, ei kuvaus ole viel\u00e4 kehitt\u00e4mistulos. Koko opettajakunnan osallistava kehitt\u00e4misprosessi muuttaa koulun toimintakulttuuria ja tekee mahdolliseksi uuden toimintamallin vakiintumisen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kun peruskoulua rakennettiin ja peruskoulun oppilaanohjaajan roolia rajattiin, Saari totesi vuonna 1969 Psykologia-lehdess\u00e4 seuraava: \u201dOhjanta-asiantuntijalla tulisi olla my\u00f6s uudistajan rooli peruskoulussa. Yksin toimiessaan koulussa ty\u00f6skentelev\u00e4 asiantuntija joutuu vakava ymp\u00e4rist\u00f6paineen puristukseen.\u201d Vaikka teht\u00e4v\u00e4 on haastava ja saattaa synnytt\u00e4\u00e4 vastakkainasettelua ja haastaa … Lue loppuun \n
Pinnallista huttua vai ohjauksen laadun kehitt\u00e4mist\u00e4<\/h1>\n
Rehtori ja ohjauksen kehitt\u00e4minen<\/h1>\n