{"id":133,"date":"2019-12-02T07:42:16","date_gmt":"2019-12-02T05:42:16","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/?p=133"},"modified":"2023-02-07T14:36:19","modified_gmt":"2023-02-07T12:36:19","slug":"peruskoulun-strategian-luominen-ja-ohjauksen-kehittaminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/2019\/12\/02\/peruskoulun-strategian-luominen-ja-ohjauksen-kehittaminen\/","title":{"rendered":"Peruskoulun strategian luominen ja ohjauksen kehitt\u00e4minen"},"content":{"rendered":"

Strategia<\/span> tarkoittaa suunnitelmaa, jolla pyrit\u00e4\u00e4n saavuttamaan tavoiteltu p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. Suunnitelmassa yhdistyy tavoitteet ja koulun toiminta. Tavoitteet voivat olla, ja koska on kyse peruskoulun toiminnasta ovat, annettuja. Arvot m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t sit\u00e4, mit\u00e4 me pid\u00e4mme tavoiteltavana. Kun otamme tavoitteet annettuna, strategiaty\u00f6n kannalta riitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4 on yhteinen ymm\u00e4rrys siit\u00e4, miksi tavoite on t\u00e4rke\u00e4. Koulun strategiaty\u00f6n kannalta ei ole ensisijaista arvokeskustelu vaan se, ett\u00e4 meill\u00e4 on yhteinen k\u00e4sitys siit\u00e4, miksi asettu tavoite on t\u00e4rke\u00e4 ja mihin arvoihin se kytkeytyy.\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n

Strategiaty\u00f6n t\u00e4rkein kysymys on <\/span>miten,<\/b> vaikka prosessin aikana jokaisen tulee tiedostaa se, mik\u00e4 on tavoitteemme ja miksi. Strategiaty\u00f6n aikana tulee tehd\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi se, mill\u00e4 toimin koulu pyrkii rajaamiinsa tavoitteisiin ja mill\u00e4 voimavaroilla. Kaikki kouluaikana ja eri oppimisymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 tapahtuva toiminta tulee hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 n\u00e4iden tavoitteiden saavuttamiseen.<\/span><\/p>\n

<\/p>\n

Kun tarkastellaan tavoitteita kansallisten, EU:n ja kansainv\u00e4listen tavoiteasiakirjojen sek\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n odotusten n\u00e4k\u00f6kulmasta, louhiutuu esiin nelj\u00e4 tavoitteiden osa-aluetta. Ne ovat <\/span>oppiminen, yhteisty\u00f6, osallisuus ja ekologisuus<\/b>. Strategiaty\u00f6 tulisi aloittaa n\u00e4iden nelj\u00e4n sanan avaamista. Kaikki nelj\u00e4 sanaa ovat jossain m\u00e4\u00e4rin v\u00e4\u00e4rin ymm\u00e4rrettyj\u00e4. Strategiaty\u00f6n aikana opettajakunnalle tulisi synty\u00e4 yhteinen ymm\u00e4rrys siit\u00e4, mit\u00e4 sanoilla ohjausty\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta tarkoitetaan.<\/span><\/p>\n

Edell\u00e4 mainituista nelj\u00e4st\u00e4 tavoitteiden osa-alueesta voi johtaa nelj\u00e4 suurta kysymyst\u00e4. Ne ovat seuraavat: 1. Miten koulumme tuottaa <\/span>kaikille <\/span>oppilaille valmiuden elinik\u00e4iseen oppimiseen (= omien vahvuuksien tunnistaminen ja osaamisensa kehitt\u00e4minen)? 2. Miten koulumme hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 erilaisia oppimisymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 oppilaiden yhteisty\u00f6valmiuksien kehitt\u00e4miseen? 3. Miten osallistamme oppilaita arkity\u00f6ss\u00e4mme? 4. Miten kehit\u00e4mme nuoren ja ymp\u00e4rist\u00f6n vuorovaikutusta, oman toiminnan arviointitaitojen kehittymist\u00e4 ja ekologisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4nasennetta?<\/span><\/p>\n

Strategiaty\u00f6ss\u00e4 kannattaa panostaa etenkin osallistaminen ja oppiminen k\u00e4sitteiden avaamiseen. Suorittamiseen perustuvassa peruskoulussa kaikille oppilaalle tulisi synty\u00e4 toimintakyky\u00e4. Vaikka oppilas suoriutuu hyvin peruskoulussa h\u00e4nell\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kehity toimintakyky\u00e4. Oppilas, joka ei menesty hyvin koulussa peruskoulun arviointiperusteiden n\u00e4k\u00f6kulmasta, voi olla hyvin toimintakykyinen, oma-aloitteinen ja osaava. Strategiaty\u00f6n aikana meid\u00e4n tulee tunnistaa tai synnytt\u00e4\u00e4 ne mekanismit, joilla erilaisten oppilasryhmien toimintakyky\u00e4 ja valmiuksia suoriutua kehitet\u00e4\u00e4n. <\/span><\/p>\n

Osallistamisessa on vahva yhteiskunnallinen intressi ja siksi vanha sosiaalistaminen-sana kuvaa kohta paremmin toimintaa ja sen taustalla olevaa tavoitetta. Osallistaminen tulee olla ohjausty\u00f6mme ydint\u00e4 eik\u00e4 irrallinen satunnainen teko. Kun saamme innostettu kaikkia oppilaat yhteisty\u00f6h\u00f6n eri oppimisymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, syntyy kaikille oppilaille osallisuuden kokemus. Oppilailla on kuitenkin erilaisia valmiuksia yhteisty\u00f6h\u00f6n. Strategiaty\u00f6n aikana tulee pohtia sit\u00e4, mit\u00e4 ohjausty\u00f6 on niiden oppilaiden kohdalla, jolla valmiudet ovat puutteelliset. Osallistuminen ja osallisuus (kokemus) ovat kaksi eri sanaa.\u00a0<\/span><\/p>\n

Jotta nuorelle voisi kehitty\u00e4 ekologinen el\u00e4m\u00e4nasenne, h\u00e4nen tulee kyet\u00e4 antaa arvo ymp\u00e4rist\u00f6lle. Jotta nuorella olisi tarve suojella luontoa, h\u00e4nell\u00e4 tulee olla my\u00f6nteisi\u00e4 luontokokemuksia. Kun h\u00e4n kykenee antamaan arvoa rakennetulle ymp\u00e4rist\u00f6lle ja luonnolle, h\u00e4nell\u00e4 syntyy kyky antaa merkitys ekologiselle el\u00e4m\u00e4nasenteelle ja halu kehitt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n. T\u00e4ll\u00e4 strategiaty\u00f6n alueella m\u00e4\u00e4rit\u00e4mme oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00e4mme ja kehit\u00e4mme ohjausta niiss\u00e4.<\/p>\n

Toinen strategiaty\u00f6n keskeinen tavoite on opettajakunnan yhteisen ymm\u00e4rryksen kehitt\u00e4minen. Opettajakuntaan pit\u00e4isi synty eetos, yhteinen k\u00e4sitys siit\u00e4, miksi ohjauksen tiettyihin osa-alueisiin pit\u00e4\u00e4 panostaa ja miksi ohjausymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 tulee rakentaa ja kehitt\u00e4\u00e4, miksi tietyt ohjaustavat ovat muita tarkoituksenmukaisia ja miksi kaikkia ohjausymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 ja -tilanteita tulee hy\u00f6dynt\u00e4 tavoitteiden saavuttamiseen. Opettajakunnalle tulisi synty\u00e4 kyky antaa merkitys pienille p\u00e4ivitt\u00e4in toistuville ohjaus teoille.<\/span><\/p>\n

Jokaisen koulun opettajan pit\u00e4isi pysty\u00e4 nime\u00e4m\u00e4\u00e4n keskeiset mekanismit, joilla koulu pyrkii kasvuun ja oppimiseen liittyviin tavoitteisiin. Mekanismeilla tarkoitetaan osatekij\u00f6it\u00e4, jotka johtavat koulutuksen vaikuttavuuden paranemiseen. Toisaalta mekanismilla tarkoitetaan kouluarjen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4mi\u00e4 toistuvia ohjaustilanteita. Toisaalta mekanismilla tarkoitetaan ohjausresurssia, joka on koulussa. Mekanismeja tulee kuvata ja m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4, koska toimien n\u00e4kyv\u00e4ksitekeminen edist\u00e4\u00e4 yhteisen ymm\u00e4rryksen kehittymist\u00e4 <\/span>(ks. lis\u00e4\u00e4 s. 67-68)<\/span><\/a>.<\/span><\/p>\n

On yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tunnistaa koulun vahvuudet ja ne ongelmakohdat, joissa ohjausty\u00f6mme ei palvele tavoitteidemme saavuttamista. Ohjauksen kehitt\u00e4minen alkaa ongelman rajaamisesta ja siksi ongelman \u00e4\u00e4neen lausuminen voi olla alku ohjauksen kehitt\u00e4misty\u00f6lle. \u00a0Koulun arjessa on v\u00e4h\u00e4n aikaa kehitt\u00e4misty\u00f6lle. Onnistumisen kannalta on olennaista se, ett\u00e4 kehitt\u00e4mistavoitteet asetetaan resurssien mukaan. \u00a0<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Strategia tarkoittaa suunnitelmaa, jolla pyrit\u00e4\u00e4n saavuttamaan tavoiteltu p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. Suunnitelmassa yhdistyy tavoitteet ja koulun toiminta. Tavoitteet voivat olla, ja koska on kyse peruskoulun toiminnasta ovat, annettuja. Arvot m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t sit\u00e4, mit\u00e4 me pid\u00e4mme tavoiteltavana. Kun otamme tavoitteet annettuna, strategiaty\u00f6n kannalta riitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":138,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[38765],"tags":[256620,256570,59512,6056],"class_list":["post-133","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ohjauksen-kehittaminen","tag-johtaminen","tag-kehittaminen","tag-ohjaus","tag-strategia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/133","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/138"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=133"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/133\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":390,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/133\/revisions\/390"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=133"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=133"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/oppilaanohjaus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=133"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}