Meill\u00e4 perusopetuksen opettajilla on kaksi teht\u00e4v\u00e4\u00e4: opettaminen ja kasvattaminen. N\u00e4iden teht\u00e4vien ja oppimisymp\u00e4rist\u00f6jen muodostamaa kokonaisuutta voidaan kutsua ohjaukseksi. Oppilaanohjaus on oppilaan ura- ja koulutusvalintaan rajautuva osa t\u00e4t\u00e4 kokonaisuutta<\/p>\n
Olen per\u00e4\u00e4nkuuluttanut sit\u00e4, ett\u00e4 uravalintavalmiutta tulisi tarkastella opetettavana, opeteltavana ja opittavana taitona. Samoin voimme l\u00e4hesty\u00e4 elinik\u00e4isen oppimisen valmiuksia. T\u00e4ll\u00f6in ohjauksen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on itseohjautuva vapaa moraalisubjekti, jolla on hyv\u00e4\u00e4n pyrkiv\u00e4 tahdon lujuus. Oppiaineen sis\u00e4lt\u00f6tavoitteiden sijaan olemme kiinnostuneita siit\u00e4, miten voimaannutamme oppijat hyv\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Perusopetuksen ohjauksen tulisi kehitt\u00e4\u00e4 jokaisen oppilaan valinnan- ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon taitoa, toimijuutta ja halua osallistua. Etenkin vuosiluokkien 7\u20139 ohjauksen tulisi laajentaa oppilaiden toimintahorisonttia, tarjota kokemuksia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja jatkokoulutusvaihtoehdoista. T\u00e4m\u00e4 on yhteinen teht\u00e4v\u00e4mme.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 tarkastelen perusopetuksen ohjausta kokonaisuutena oppilaan ura- ja koulutusvalintavalmiuksien kehitt\u00e4misen n\u00e4k\u00f6kulmasta ja perustelen, miksi valmiuden kehitt\u00e4miseksi tarvitaan koko opettajakunnan ty\u00f6panosta.\u00a0 Parhaimmillaan koko opettajakunnan ja oppilaanohjaajan toimeenpane ohjausty\u00f6 muodostaa ehe\u00e4n kokonaisuuden, joka tuottaa valinta- ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekovalmiuden, jota tarvitaan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja siirtym\u00e4vaiheissa.<\/p>\n
<\/p>\n
Oppivelvollisuuden laajentaminen toi mukanaan oppilaille oikeuden tarpeen mukaiseen oppilaanohjaukseen. Oppilaanohjauksella on suuri merkitys ura- ja koulutusvalinnan ohjaamisessa mutta uravalintavalmiuksien arviointiin ja kehitt\u00e4miseen tarvitaan moniammatillista yhteisty\u00f6t\u00e4. Ohjaus ja oppilaanohjaus sek\u00e4 niiden tehostaminen rakentuvat samojen sis\u00e4lt\u00f6jen ymp\u00e4rille ja ohjausty\u00f6t\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 samat lainalaisuudet.<\/p>\n
Nuoren oppimisen ongelmat ja koulunk\u00e4yntiin suhtautuminen viestiv\u00e4t ohjauksen tehostamisen tarpeesta ja voivat kertoa tehostetun henkil\u00f6kohtaisen oppilaanohjauksen tarpeesta. Oppilaan yksin\u00e4isyys, kotitilanne, el\u00e4m\u00e4ntilanteessa tapahtuneet muutokset ja sosiaalinen toimintakyky, on syyt\u00e4 huomioida ohjauksessa ja voivat olla sosiaalisia syit\u00e4 tehostaa oppilaanohjausta. Oppilaan terveydentila voi olla my\u00f6s peruste tehostaa ohjausta ja oppilaanohjausta. Ohjauksessa tulisi kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota oppilaan tapaan suhtautua vastoink\u00e4ymisiin ja ajattelu- ja toimintaprosesseihin.<\/p>\n
Kognitiivisen informaation prosessointiteorian\u00a0eli CIP-teorian mukaan, oppijan metakognitio selitt\u00e4\u00e4 oppijan uravalintavalmiutta.\u00a0 Metakognitio on oman kognitiivisen toiminnan ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4. Avun pyyt\u00e4minen, oman oppimisen ongelman tunnustaminen ja oman oppimisen esteen etsiminen ja tunnistaminen ovat jo osoituksia kehittyv\u00e4st\u00e4 metakognitiosta.<\/p>\n
Jos metakognitio, <\/b>tieto- ja taito tehd\u00e4 valintoja ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n t\u00e4rkeimm\u00e4ksi ohjausta m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4ksi tekij\u00e4ksi, siit\u00e4 voidaan johtaa monta erilaisten oppijoiden ohjausta m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4\u00e4 tekij\u00e4\u00e4. CIP-teorian mukaan urasuunnitteluun liittyv\u00e4t\u00a0valmiudet tunnistaa itse\u00e4\u00e4n, arvojaan, tietojaan sek\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekovalmiuttaan, tieto toimintaymp\u00e4rist\u00f6n mahdollisuuksista ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekotaidot.<\/p>\n
T\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta koulussa tavoiteltavat metataidot ovat oppimaan oppimisen taito ja\u00a0ongelmanratkaisutaito. Metataidot liittyv\u00e4t\u00a0ajatteluun, tuntemiseen, tahtomiseen, motivaatioon, reflektiokykyyn, suunnittelu- ja\u00a0vuorovaikutustaitoon sek\u00e4 kykyyn siet\u00e4\u00e4 ep\u00e4varmuutta ja pettymyksi\u00e4.<\/p>\n
Ohjausprosessi n\u00e4ytt\u00e4ytyy t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 metakognition kehitt\u00e4misess\u00e4. Ohjausprosessin aikana tulisi tarjota ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kokemuksia. Oppijan itsetuntemus tulisi kehitty\u00e4 ja itsetunto parantua ohjauksen aikana.\u00a0 Jo kertynytt\u00e4\u00a0tietoa- ja kokemusta tulisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ohjauksessa sek\u00e4 tehd\u00e4 tilaa argumentointitaitojen kehitt\u00e4miselle.\u00a0Kaiken ohjauksen tulisi olla oppilasl\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 ja tapahtua oppijan l\u00e4hikehityksen vy\u00f6hykkeell\u00e4.<\/p>\n
Ohjauksen vaikuttavuutta selitt\u00e4\u00e4 moni tekij\u00e4 esimerkiksi oppimisymp\u00e4rist\u00f6. T\u00e4ll\u00e4 tarkoitan opettajien rakentamaa ohjausymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, koulup\u00e4iv\u00e4n ja vuosisuunnitelman rajaamaa kouluty\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 oppijan omatoimisuutta ja tiedon hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 tukevaa digitaalista toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Erilaisissa oppimisymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 ohjaaja\u00a0n\u00e4ytt\u00e4ytyy prosessiasiantuntijana, jonka teht\u00e4v\u00e4 on oppilaan voimaannuttaminen, toimijuuden ja toimintakyvyn kehitt\u00e4minen koulun arjessa<\/p>\n
Oppijan metakognitiota voidaan kehitt\u00e4\u00e4 siten, ett\u00e4 autetaan h\u00e4nt\u00e4 arvioimaan oppimisprosessiaan ja asettamaan mielekk\u00e4it\u00e4 tavoitteita. Reflektointi ja itsearviointi johtavat metakognition kehittymiseen. Oman edistymisen, suoritusten ja toiminnan arviointi sek\u00e4 vahvuuksien ja kehitt\u00e4miskohteiden etsiminen on itsearviointia. \u00a0Omien tunteiden, ajatusten ja oppimisen tarkkailu on reflektointia.<\/p>\n
Kohtaamisen t\u00e4rkeydest\u00e4 on helppo puhua mutta, mit\u00e4 tulisi kohdata ja miten me teemme sen erilaisten oppijoiden kanssa oikea-aikaisesti. Kurt Lewinin (1951) oppimisen kentt\u00e4teorian mukaan, yksil\u00f6n elintilan ulkopuolella oleva maailma tulee osaksi ihmisen elintilaa, kun h\u00e4n reagoi siihen. Ohjauksen teht\u00e4v\u00e4 on auttaa oppijaa rakentamaan suhdetta asioihin ja ilmi\u00f6ihin, jotka vaikuttavat yksil\u00f6n el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Kentt\u00e4teorian mukaan yksil\u00f6n kognitiivisuus ilmenee siin\u00e4, kuinka yksil\u00f6 saavuttaa ymm\u00e4rryksen itsest\u00e4\u00e4n ja ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n ja kuinka h\u00e4n t\u00e4t\u00e4 kognitiota k\u00e4ytt\u00e4en toimii ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 suhteen. Maailma muodostuu vuorovaikutuksen verkostosta, jonka osa ihminen on. Vuorovaikutuksen toinen osapuoli on yht\u00e4 todellinen kuin toimiva subjekti. Vuorovaikutus on kahden tai useamman objektin tai tapahtuman v\u00e4linen vaikutussuhde, jossa kumpikin osapuoli vaikuttaa toiseen. Ohjauksen tulisi kehitt\u00e4\u00e4 oppijan toiminnan ohjaamisen ja suunnittelun taitoa. Oppimisymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tulisi olla tilaa kokeilulle ja erehtymiselle.<\/p>\n
Hyv\u00e4 ohjaus on vuoropuhelua, kahden osapuolen kunnioittavaa kohtaamista. Kohtaaminen, kuulluksi tuleminen ja vuorovaikutus ovat my\u00f6s ohjauksen johtamisen ja ohjauksen kehitt\u00e4misen johtoajatuksia. Vuorovaikutuksen tulisi olla vuoropuhelua, vastavuoroista keskustelua kahden osapuolen v\u00e4lill\u00e4. Vuoropuhelu edellytt\u00e4\u00e4 turvallisuuden tunnetta, kyky\u00e4 kuunnella, puhua, k\u00e4sitell\u00e4 omia tunteitaan ja n\u00e4hd\u00e4 taustalla vaikuttavia voimia. Osapuolten tulisi ilmaista ajatuksia ja tarkastella erilaisia kantoja rakentavassa hengess\u00e4.<\/p>\n
Opetussuunnitelman perusteiden mukaan ohjaus on heijastuma koulun toimintakulttuurista, jonka tulisi olla demokraattista vuoropuhelua ja hyvinvointia edist\u00e4v\u00e4\u00e4. Kouluty\u00f6n tulisi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tilaisuuksia harjoitella mielipiteiden rakentavaa esitt\u00e4mist\u00e4, neuvottelemista, sovittelemista ja ristiriitojen ratkaisemista.\u00a0 Oppilaalla tulisi oppia kohtaamaan my\u00f6s ep\u00e4onnistumisia ja pettymyksi\u00e4, jotta h\u00e4nen sisukkuutensa ja sinnikkyytens\u00e4 kehittyisi. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi oppilaan tulisi saada kokemuksia ty\u00f6nteosta sek\u00e4 yhteisty\u00f6st\u00e4 koulun ulkopuolisten toimijoidenkin kanssa. (OPS 2014, 21\u201328.)<\/p>\n
Ohjauksen tavoitteena on elinik\u00e4isen oppimisen halun synnytt\u00e4minen jokaiseen oppijaan. Parhaimmillaan elinik\u00e4inen oppiminen n\u00e4ytt\u00e4ytyy mielest\u00e4ni tilana, jossa ihminen on halukas ja kykenev\u00e4inen purkamaan oman hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n esteit\u00e4 muuttuvissa el\u00e4m\u00e4ntilanteissa.<\/p>\n
Ty\u00f6 ja el\u00e4m\u00e4 on\u00a0jatkuvaa muutosta. Nopeakin muutos on dynaaminen prosessi. Ohjauksessa tulisi pyrki\u00e4 yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 hetkess\u00e4 todettavat vahvuudet mahdollisuuksien kautta n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4 olevaan tulevaisuuteen.<\/p>\n
Ihminen haluaa olla aktiivinen toimija, joka ohjaa omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Toimijuus on toimintavalmiutta. Kaikissa oppimisymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 tapahtuu toimijuuden kehittymist\u00e4, kun oppilaat m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t omaa suhdetta toimintaa ohjaaviin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin. Sosiaaliset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t voivat joko est\u00e4\u00e4 tai tukea ihmisen toimijuutta tai sen kehittymist\u00e4. Mahdolliset konfliktit voivat liitty\u00e4 siihen, ett\u00e4 nuori alkaa kehitt\u00e4\u00e4 toimijuuttaan.<\/p>\n
Ihminen pyrkii hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6n tarjoamia tietoresursseja ja liitt\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 osaksi omaa ajatteluaan ja toimintaansa. Uusi tieto opitaan aiemman tiedon pohjalta. Kukin oppija rakentaa omaa tietorakennettaan arkikokemustensa pohjalta. Ohjaus on silta vahvuuksien ja arvojen tunnistamisesta el\u00e4m\u00e4n tarjoamiin mahdollisuuksiin. Oppijalla tulisi ohjauksen eri vaiheissa olla mahdollisuuksia omien vahvuuksien tunnistamiseen ja hy\u00f6dynt\u00e4miseen sek\u00e4 mahdollisuuksien kartoittamiseen ja niiden yhdist\u00e4miseen.<\/p>\n
Lewin (1951) tarkasteli oppimista yksil\u00f6ss\u00e4 tapahtuvana muutoksena ja prosessina, jossa oppija omien p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4riens\u00e4 ohjaamana joko keksii uusia oivalluksia tai muuttaa vanhoja oivalluksiaan. H\u00e4nen mukaansa oppiminen on prosessi, jossa tottumuksiin liittyvien kokemuksien merkitys tulkitaan uudelleen. Kokemukset omasta oppimisesta tulisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 oppilaan ohjauksessa. Jokaisen opettajan tulisi tehd\u00e4 tilaa ohjausty\u00f6lle, jossa oppilaalla on mahdollisuus jakaa kouluty\u00f6h\u00f6n kytkeytyvi\u00e4 kokemuksiaan ja harjoitella perustelemista ja valintojen tekemist\u00e4.<\/p>\n
Koulun arkea tulisi tarkastella kentt\u00e4n\u00e4, jossa harjoitellaan my\u00f6hemmin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvittavia taitoja. Kouluty\u00f6n tulisi tukea oppilaan kyky\u00e4 kohdata ongelmia, auttaa h\u00e4nt\u00e4 ratkaisemaan ongelmia ja auttaa h\u00e4nt\u00e4 muokkaamaan haasteista mahdollisuuksia.\u00a0 Ohjausty\u00f6ss\u00e4 tulisi osoittaa opetettavan tiedon hy\u00f6dyllisyys ja auttaa oppilaita siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n oppisis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 omaan toimintaansa. Ohjauksen lopputulemana oppijan tulisi tunnistaa vahvuutensa ja arvonsa sek\u00e4 kyett\u00e4v\u00e4 yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n ne koulutus ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n mahdollisuuksiin.<\/p>\n
Osallisuus edellytt\u00e4\u00e4 toimijuuden kokemusta ja sit\u00e4, ett\u00e4 nuori voi kokea, ett\u00e4 omalla toiminnalla on merkityst\u00e4. Perusopetusik\u00e4isten osallisuus ja toimijuus rakentuvat luontevimmin osana heid\u00e4n arkista el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja kouluty\u00f6t\u00e4ns\u00e4. Oppimisprosessi tulee rakentaa niin, ett\u00e4 oppilaalla on mahdollisuus omatoimisuuteen. H\u00e4nell\u00e4 tulisi kehitty\u00e4 taito edist\u00e4\u00e4 omaa oppimistaan ja arvioida kasvuaan. Oppimisen ja kasvamisen tukirakenteet tulisi m\u00e4\u00e4r\u00e4yty\u00e4 oppijan tarpeen mukaan.<\/p>\n
Kun pohditte oppilaiden osallistamista, kysyk\u00e4\u00e4 itselt\u00e4nne, mill\u00e4 arkisilla teoilla synnyt\u00e4tte oppilaille kokemuksia siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n pystyy vaikuttamaan omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4, koulumenestykseen, ty\u00f6rauhaan, omaan ja muiden hyvinvointiin.\u00a0 Mill\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ill\u00e4 synnyt\u00e4tte yhteen kuulumisen tunteita, edist\u00e4tte tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sek\u00e4 vuoropuhelua. Ohjausmahdollisuudet eiv\u00e4t rajaudu oppitunteihin. Koko koulup\u00e4iv\u00e4\u00e4 tulee tarkastella ohjauksen n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n
Koulua tulee tarkastella pienoisyhteiskuntana, jossa harjoitellaan my\u00f6hemmin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvittavia taitoja. Deweylle<\/a> (1916) toivon kohde on demokratia, jolla h\u00e4n tarkoittaa tasa-arvoa, osallistumisoikeutta, oikeudenmukaisuutta, moniarvoisuutta ja yhdenvertaisuuttaa arjen toimissa. Se on p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4, johon tulee pyrki\u00e4 kaikissa toimissa.\u00a0Polarisoituminen rapauttaa yhteiskuntamme demokratiaa ja eheytt\u00e4. Se ei luo vuoropuhelua ja kompromisseja, vaan pyrkii turvaamaan omien etuja.<\/p>\n Koulun tulisi olla jokaiselle paikka oppimiselle ja kasvulle. Opettajien teht\u00e4v\u00e4 on tukea jokaisen oppilaan tavoitteellista ty\u00f6skentely\u00e4 ja auttaa h\u00e4nt\u00e4 toimimaan suunnitelmallisesti. Jokaisen oppilaan p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isyyden tunteen her\u00e4\u00e4misen lis\u00e4ksi tarvitsemme onnistumista ennustavia polkuja tavoitteisiin. Ohjausty\u00f6mme haaste on toivon kipin\u00e4n synnytt\u00e4minen jokaiseen oppilaaseen.\u00a0Toivo ruokkii mielikuvaa onnistuneesta toiminnasta.<\/p>\n Koulun tulee muodostaa oppimisymp\u00e4rist\u00f6, jossa on jaettu tieto toiminnan tavoitteista ja siit\u00e4, miten tavoitteet saavutetaan. Tieto k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 tulee olla jaettua ja niiden syist\u00e4 ja merkityksist\u00e4 tulisi olla yhteinen ymm\u00e4rrys. Koulua tulee arvioida mekanismina, jonka tulisi tuottaa hyvinvointia, oppimista ja osallisuutta. Hyvin toimiva koulu on samaan suuntaan pyrkivien erilaisten toimintamallien summa. Kunkin toimijan ja tiimin teht\u00e4v\u00e4 tulisi m\u00e4\u00e4ritty\u00e4 yhteisen ja jaetun tavoitteen mukaisesti.<\/p>\n Edellisen oppilaanohjauksen hankekauden v\u00e4liraportissa (Atjonen, M\u00e4kinen, Manninen & Vanhalakka-Ruoho 2010, 40\u201342) kiinnitettiin huomiota siihen, ett\u00e4 ilman jokaisen ohjauksen toimijan vastuunkantoa ja oman toimijapaikkansa kirkastamista, yhteisty\u00f6ll\u00e4 ei ole kehitt\u00e4v\u00e4\u00e4 voimaa. Jotta p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin hyv\u00e4\u00e4n moniammatilliseen yhteisty\u00f6h\u00f6n tulisi eri ty\u00f6teht\u00e4vien rajojen olla selv\u00e4t ja eri toimijoilla tulisi olla yhteinen ymm\u00e4rrys toisten toimenkuvista. Yhteis\u00f6llisyys syntyy siit\u00e4, kun liitet\u00e4\u00e4n yhteen resurssit sek\u00e4 yhteinen ymm\u00e4rrys tavoitteista ja prosesseista.<\/p>\n Opettajan tulisi tiedostaa oman ohjauksen perimm\u00e4inen tavoite. Oletko edist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 oppijan toimintakyky\u00e4 vai tuetko pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n oppilaan suorittamista? Jos tuet vain suorittamista, oppija voi m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 ainoaksi p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi ohjaustilanteesta selviytymisen. Hyv\u00e4n ohjauksen tulisi ensisijassa pyrki\u00e4 siihen, ett\u00e4 ihmisell\u00e4 syntyy ja s\u00e4ilyy tutkiva ote el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Uusien mahdollisuuksien etsimisen halua ja l\u00f6yt\u00e4misen riemu pit\u00e4isi kest\u00e4\u00e4 l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n Oppilaan urapohdintavalmiuden kehitt\u00e4miseen tarvitaan kaikkien opettajien ty\u00f6panosta. Ilman jokaisen ohjauksen toimijan vastuunkantoa ja oman toimijapaikkansa kirkastamista, yhteisty\u00f6ll\u00e4 ei ole kehitt\u00e4v\u00e4\u00e4 voimaa. Jotta p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin hyv\u00e4\u00e4n moniammatilliseen yhteisty\u00f6h\u00f6n tulisi eri ty\u00f6teht\u00e4vien rajojen olla selv\u00e4t ja eri toimijoilla tulisi olla yhteinen ymm\u00e4rrys toisten toimenkuvista.<\/p>\n Oppilaan uravalintavalmiuksien arviointiin ja\u00a0 kehitt\u00e4miseen tarvitaan moniammatillista yhteisty\u00f6t\u00e4. Tehostetun henkil\u00f6kohtaisen oppilaanohjauksen tarpeen arvioinnissa tulee huomioida useita tekij\u00f6it\u00e4. Oppilaalla voi olla oppimiseen tai terveydentilaan liittyvi\u00e4 syit\u00e4 tai sosiaalisia syit\u00e4, joiden vuoksi h\u00e4n tarvitsee tehostettua ohjausta.<\/p>\n Oppimisen tuen, oppilashuollon ja tehostetun henkil\u00f6kohtaisen oppilaanohjauksen prosessit ovat itsen\u00e4isi\u00e4 ja eri asioita jo lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Eri ohjauksen toimijoiden tulee kuitenkin tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4. Koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t tulisi tehd\u00e4t vaikuttavaa siirtym\u00e4vaiheen yhteisty\u00f6t\u00e4. Perusopetuksessa ja toisella asteella toimeenpantu ohjaus tulisi olla\u00a0 jatkumo. Ohjaustekojen\u00a0 ansiosta oppijoiden eriarvoisuus tulisi\u00a0 v\u00e4henty\u00e4 ja yhdenvertaisuus lis\u00e4\u00e4nty\u00e4. (Ks. Tehostettu ja henkil\u00f6kohtainen oppilaanohjaus<\/a>.)<\/p>\n Monialaisella yhteisty\u00f6ll\u00e4 tarkoitetaan eri hallinnon\u00a0 yhteen kokoavaa ja niiden rajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 toimintaa. Monialainen ty\u00f6yhteis\u00f6 voi koostua esimerkiksi eri organisaatioiden ja ammattiryhmien yhteisty\u00f6kumppaneista. Moniammatillinen yhteisty\u00f6 on esimerkiksi opetustoimen tavoitteiden mukaista\u00a0 yhteisty\u00f6t\u00e4. Asiantuntijoiden yhteinen ty\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t ja tavoitteet tunnistetaan. Moniammatillisuuden k\u00e4sitteell\u00e4 voidaan kuvata ammattilaisten v\u00e4list\u00e4 suunnittelua, tavoitteiden m\u00e4\u00e4rittely\u00e4 ja yhteisen ty\u00f6n koordinointia. (Ks. Elinik\u00e4isen oppimisen strategia 2020-2023<\/a>.)<\/p>\n Erityist\u00e4 tukea tarvitsevien nuorten ohjauksessa painottuu monialainen ja riitt\u00e4v\u00e4n varhain aloitettu ohjausyhteisty\u00f6. Yhteisty\u00f6 rakentuu oppilaan kokonaistilanteen ymp\u00e4rille. Ohjaus tapahtuu rinnalla kulkien, pienin askelin ja sit\u00e4 tarjotaan oppilaan tarpeen mukaan. Nuoren vahvuudet ja voimavarat tehd\u00e4\u00e4n n\u00e4kyviksi. Opintojen sujuminen edellytt\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tiedonsiirtoa. Tiedonsiirto eri hallintokuntien v\u00e4lill\u00e4 edist\u00e4\u00e4 hakeutujan ja opiskelijan tavoitteiden toteutumista. Urasuunnittelussa korostuu el\u00e4m\u00e4nkaariajattelu ja nuoren opintopolkua tarkastellaan osana oppijan el\u00e4m\u00e4nkulun pitk\u00e4n aikav\u00e4lin tavoitteita<\/p>\n Opetushallitus julkaisi hyv\u00e4n ohjauksen kriteerit 17.3.2023<\/a>. Niiden mukaan <\/span><\/p>\n Hyv\u00e4 ohjaus on oppijan kokonaistilanteen tukena, kun oppijan oppimaan oppimisen taidot kehittyv\u00e4t, oppijan yhteisty\u00f6- ja vuorovaikutustaidot kehittyv\u00e4t, oppija tunnistaa omia vahvuuksiaan ja oppijan osallisuus vahvistuu.<\/p>\n Hyv\u00e4 ohjaus on oppijal\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 ja vuorovaikutteista, kun oppijan tarpeet ja valmiudet huomioidaan, ohjaus edist\u00e4\u00e4 yksil\u00f6llisten opinto- ja urasuunnitelmien toteutumista ja ohjaus muodostaa jatkumon erilaisissa siirtym\u00e4vaiheissa<\/p>\n Hyv\u00e4 ohjaus tukee urasuunnittelutaitojen kehittymist\u00e4, kun oppijan elinik\u00e4isen oppimisen taidot kehittyv\u00e4t, ohjaus t\u00e4ht\u00e4\u00e4 tulevaisuuteen ja huomioi oppijan motivaation ja valmiudet hakeutua jatko-opintoihin ja ohjaus mahdollistaa realistisen urasuunnitelman laatimisen.<\/p>\n Hyv\u00e4 ohjaus on monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4, kun toimijoilla on yhteinen ymm\u00e4rrys tavoitteista, sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4, menetelmist\u00e4 ja ty\u00f6tavoista. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi toimijoilla tulisi olla selke\u00e4t vastuut ja ty\u00f6njako ja ohjausta koordinoidaan. Hyv\u00e4 ohjaus tukee laajennettua oppivelvollisuutta ja siirtym\u00e4vaiheen yhteisty\u00f6t\u00e4, kun seon koordinoitua ja johdettua opetuksen ja koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n taholta.<\/p>\n Hyv\u00e4 ohjaus edist\u00e4\u00e4 vaikuttavaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4yhteisty\u00f6t\u00e4, kun se tukee ja kehitt\u00e4\u00e4 oppijan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4- ja ty\u00f6nhakutaitoja ja tarjoaa tilan tunnistaa omia vahvuuksia. Ohjaus linkitt\u00e4\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tutustumisjakson kiinte\u00e4sti opetukseen ja jakso selvent\u00e4\u00e4 oppijan urasuunnitelmia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Meill\u00e4 perusopetuksen opettajilla on kaksi teht\u00e4v\u00e4\u00e4: opettaminen ja kasvattaminen. N\u00e4iden teht\u00e4vien ja oppimisymp\u00e4rist\u00f6jen muodostamaa kokonaisuutta voidaan kutsua ohjaukseksi. Oppilaanohjaus on oppilaan ura- ja koulutusvalintaan rajautuva osa t\u00e4t\u00e4 kokonaisuutta Olen per\u00e4\u00e4nkuuluttanut sit\u00e4, ett\u00e4 uravalintavalmiutta tulisi tarkastella opetettavana, opeteltavana ja opittavana taitona. … Lue loppuun Moniammatillinen ja monialainen yhteisty\u00f6<\/b><\/h2>\n
Hyv\u00e4 ohjaus<\/h2>\n
\n