Oppivelvollisuuden pidentäminen. Peruskoulun oppilaanohjauksen näkökulma

Oppivelvollisuuden laajentamisen tavoite on nostaa suomalaisten koulutus- ja osaamistasoa, kaventaa oppimiseroja ja eriarvoisuutta sekä lisätä yhdenvertaisuutta. Oppilaan tarve henkilökohtaiseen ohjaukseen tulisi huomioida aikaisempaa paremmin.

Opinto-ohjauksen näkökulmasta lakiesityksessä kannustetaan tarkastelemaan peruskoulun ja toisen asteen ohjausta kokonaisuutena ja systemaattisena jatkumona. Huomiota tulisi kiinnittää siis kokonaisuuteen ja tavoitteiden saavuttamisen mahdollistaviin ohjausmekanismeihin sekä sen osana yksittäisiin opinto-ohjaajien toimiin.  Tavoitteena on, että perusasteen ja toiseen asteen yhteistyö olisi nykyistä tiiviimpää. (Ks. HE 1773/2020 vp, 82–98).

Oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyy kaksi uutta lakia: oppivelvollisuuslaki ja laki tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta. Muilta osin sovelletaan ja muutetaan ensi sijassa perusopetuslakia, lukiolakia ja lakia ammatillisesta koulutuksesta. Merkittävimmät uudistukset opinto-ohjauksen näkökulmasta ovat seuraavat:

  • oppilaan hakeutumisvelvollisuuden määrittely (Oppivelvollisuuslaki 10§),
  • hakeutumisvelvollisuuden ohjaus ja valvontavastuun määrittely (Oppivelvollisuuslaki 11§),
  • opetuksen järjestäjän velvollisuuden antaa oppilaanohjausta ja tarvittaessa tehostettua oppilaanohjausta (Perusopetuslaki 11 a §) ja
  • tutkintokoulutukseen valmentava nivelvaiheen koulutus (Laki tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta).

Lue loppuun

Peruskoulun oppilaanohjauksen kehittämistarpeita 2021

Sisällysluettelo


Tiivistelmä kehittämistarpeista
Kehittämistarpeiden perustelu
Koordinointi
Työelämän mahdollisuuksien näkyväksi tekeminen
Oppilaanohjauksen vaikuttavuuden parantaminen
Peruskoulun ja toiseen asteen siirtymävaiheen ohjauskäytännöt
Tehostettu oppilaanohjaus
Lähteet

Esitetty muodostaa kolme kehittämiskokonaisuutta

  1. Siirtymävaiheen ohjauksen kehittäminen
  2. Opinto-ohjauksen koordinoinnin kehittäminen
  3. Työelämään ohjaamisen kehittäminen.

Lue loppuun

Neljä tuloksellisen oppilaanohjauksen estettä 2020

Koulun arki on satojen päivittäisten kohtaamisten risteys. Tässä työympäristössä opettajan ja opinto-ohjaajan tulisi kohdata ja kohdella jokaista oppilasta yksilönä, jokaisen koulun virkamiehen tulisi noudattaa toimissaan lakeja ja asetuksia sekä tehdä tuloksellista moniammatillista verkostoyhteistyötä. Ei ole helppo haaste etenkin, jos itse normissa on valuvika.

Lue loppuun

Huomioita oppilaanohjauksen kehittämisestä

Peruskoulun yläluokilla opetellaan vasta urapohdinnan alkeita. Opinto-ohjaajan tulisi panostaa oppituntityöskentelyyn, hyödyntää eri työmuotoja oppilaan urapohdintaprosessin ja suunnitelmallisuuden edistämiseksi ja organisoida mahdollisuuksia ura- ja koulutusvalintaan liittyvien kokemusten hankkimiseen. Opinto-ohjaajan tulisi  huomioida oppilaiden erilaiset valmiudet ja tavat hyödyntää informaatiota, tukea oppilaan valintojen tekemisen ja päätöksenteon harjoittelua sekä  reflektointi-, argumentointi- ja itsearviointitaitojen kehittymistä. (Niemi 2016.)

Lue loppuun