Oppivelvollisuuden pidentäminen. Peruskoulun oppilaanohjauksen näkökulma

Oppivelvollisuuden laajentamisen tavoite on nostaa suomalaisten koulutus- ja osaamistasoa, kaventaa oppimiseroja ja eriarvoisuutta sekä lisätä yhdenvertaisuutta. Oppilaan tarve henkilökohtaiseen ohjaukseen tulisi huomioida aikaisempaa paremmin.

Opinto-ohjauksen näkökulmasta lakiesityksessä kannustetaan tarkastelemaan peruskoulun ja toisen asteen ohjausta kokonaisuutena ja systemaattisena jatkumona. Huomiota tulisi kiinnittää siis kokonaisuuteen ja tavoitteiden saavuttamisen mahdollistaviin ohjausmekanismeihin sekä sen osana yksittäisiin opinto-ohjaajien toimiin.  Tavoitteena on, että perusasteen ja toiseen asteen yhteistyö olisi nykyistä tiiviimpää. (Ks. HE 1773/2020 vp, 82–98).

Oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyy kaksi uutta lakia: oppivelvollisuuslaki ja laki tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta. Muilta osin sovelletaan ja muutetaan ensi sijassa perusopetuslakia, lukiolakia ja lakia ammatillisesta koulutuksesta. Merkittävimmät uudistukset opinto-ohjauksen näkökulmasta ovat seuraavat:

  • oppilaan hakeutumisvelvollisuuden määrittely (Oppivelvollisuuslaki 10§),
  • hakeutumisvelvollisuuden ohjaus ja valvontavastuun määrittely (Oppivelvollisuuslaki 11§),
  • opetuksen järjestäjän velvollisuuden antaa oppilaanohjausta ja tarvittaessa tehostettua oppilaanohjausta (Perusopetuslaki 11 a §) ja
  • tutkintokoulutukseen valmentava nivelvaiheen koulutus (Laki tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta).

Lakikokonaisuus sisältää muita uudistuksia tai kehittämisehdotuksia, jotka edellyttävät koulutuksen järjestäjältä tai asuinkunnalta toimia. Keskeisimpiä on oppilaan oikeus maksuttomaan koulutukseen (oppivelvollisuuslaki 16 §) ja asuinkunnan velvollisuus osoittaa oppivelvolliselle valmentava opiskelupaikka (oppivelvollisuuslaki 15 §).

Ohjaus- ja valvontavastuu

Oppivelvollisuuslaki ei muuta perusopetuslailla määriteltyä perusopetuksen kestoa eikä päättöarvioinnin kriteerejä. Oppivelvollinen opiskelija suorittaa oppivelvollisuuttaan perusopetuksessa, kunnes saa perusopetuksen päättötodistuksen tai sen lukuvuoden loppuun asti, jona hän täyttää 17-vuotta. Myöskään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ohjeet päättöarvioinnille eivät ole muuttuneet.  “Päättöarvosana on oppiaineen tavoitteiden ja kriteerien perusteella muodostettu kokonaisarviointi”. “Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, joka on saavuttanut perusopetuksen koko oppimäärän tavoitteet vähintään arvosanan 5 edellyttämän osaamisen mukaisesti”. ”Paremman osaamisen tason saavuttaminen jonkin tavoitteen osalta voi kompensoida hylätyn tai heikomman suoriutumisen jonkin muun tavoitteen osalta”. (OPH 2014, 54).

Peruskoulujen opinto-ohjaajat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että niiden oppilaiden määrä, joilla on ongelmia käydä säännöllisesti koulu ja näin suorittaa peruskoulu loppuun, on lisääntynyt. Oppivelvollisuuden pidentäminen ei ratkaise ongelmaa, mutta haastaa etsimään vaihtoehtoisia tapoja suorittaa perusopetusta, osoittaa osaamista peruskoulun lopulla ja tulkita oikein opetussuunnitelman perusteiden ohjeita päättöarvioinnista.

Oppivelvollisuuslaissa (10 §) säädetään oppilaan velvollisuus hakea jatkokoulutukseen, perusopetuksen järjestäjän velvoite ohjata ja valvota hakeutumisvelvollisuuden toteutumista (11 §) ja koulutuksen järjestäjän ohjaus- ja valvontavastuun päättyminen (12§). Perusopetuksen järjestäjällä on velvollisuus ohjata ja valvoa, että oppivelvollinen hakeutuu peruskoulun jälkeiseen koulutukseen perusopetuksen 9. vuosiluokan keväällä.  Koulutuksen järjestäjän ohjaus- ja valvontavastuu päättyy, kun oppivelvollisen opiskeluoikeus tai oppivelvollisuus päättyy. (HE 1773/2020 vp, 167).

Hakeutumisvelvollisuuden ohjaus- ja valvontavastuun päättyy vasta, kun oppilas aloittaa opintonsa muualla tai Opetus- ja kulttuuriministeriön päättämänä ajankohtana. Tähän ajankohtaan mennessä koulutuksen järjestäjän tulee selvittää, missä oppivelvolliset ovat aloittaneet oppivelvollisuuslain 4 §:ssä tarkoitetun koulutuksen (lukion, ammatillisen koulutuksen tai esim. valmentavan koulutuksen). Yhteishaun tulosten julkaisemisen jälkeen perusopetuksen järjestäjän tulee tarkistaa, onko oppilas saanut opiskelupaikan ja ottanut opiskelupaikan vastaan (virkailija.opintopolku.fi > opo-raportti). Jos oppilas ei ole saanut opiskelupaikkaa, opetuksen järjestäjä tulee olla yhteydessä oppivelvolliseen ja tarjota ohjausta. Oppivelvollisuuslaki ei siis muuta tältä osin nykyistä oppilaanohjauskäytäntöämme.

Turun opinto-ohjaajat ovat tilastoineet vuodesta 2015 oppilaiden jatkokoulutukseen sijoittumista. Elokuussa tulisi selvittää myös se, onko oppilas aloittanut opintonsa. Aikaisemman koonnan lisäksi tulisi tilastoida myös opiskelun aloittaminen. Tieto opintojen aloittamisesta on saatavilla Koski-tietovarannosta (HE 1773/2020 vp, 168).

Vaikka oppivelvollisuus on muuttunut, OVTES ei ole muuttunut. “Oppilaanohjauksen lehtorin virassa työnantajan ajan ja paikan suhteen määrättävissä oleva työaika on 1221 tuntia lukuvuodessa“. ”Osa työnantajan määrättävissä olevasta työajasta tulee sijoittaa koulun kesäkeskeytysaikaan. Tämä lähinnä yhteisvalintatyöhön liittyvä aika on 30–50 tuntia em. työajasta.” (OVTES, Osio B, 13 § 1. ja 2. mom.). Peruskoulun opinto-ohjaajien laskennallinen vuosiloma alkaa OVTES:n mukaan 16.6. ja jatkuu heinäkuun loppuun (OVTES, Osio A, 33§).  Nivelvaiheuraohjaaja, yhteistyössä Turun Ohjaamon henkilökunnan kanssa, on vastannut ohjauksesta peruskoulun opinto-ohjaajien vuosiloman aikana.

Oppivelvollisuuslain 15 §:n mukaan, jos vailla opiskelupaikkaa oleva oppivelvollinen ei saamansa ohjauksen jälkeen ole vapaaehtoisesti hakeutunut koulutukseen tai ei ole saanut opiskelupaikka, asuinkunnan tehtävä on osoittaa hänelle opiskelupaikka valmentavasta koulutuksesta.

Oppivelvollisuuslain (6 §) mukaan nuoren opinnot tulee edistyä opinnoissaan riittävästi. Opintojen riittävä edistyminen on määritelty koulutuksia koskevissa laissa. Perusopetuslain (9 ja 24 §) mukaan opetussuunnitelman perusteiden mukaiset tavoitteet ja tuntijaon mukaisen ajan jakaminen vuosiluokittain säätävät jokaisen vuosiluokan tavoitteet perusopetuksen suorittamisen edistymiselle. Opetusta järjestetään ottaen huomioon oppilaiden erilaiset edellytykset.   Oppivelvollisuuteen kuuluvien valmentavien opintojen katsotaan edistyvän riittävästi, kun oppivelvollinen noudattaa hänelle laadittua henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa (Laki tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta 14 §). Lukion tavoitteellinen suorittamisaika on kolme vuotta mutta opiskelijalla on oikeus suorittaa lukiokoulutuksen oppimäärä neljässä vuodessa (Lukiolaki 10 § ja 23 §). Ammatillisessa koulutuksessa opintojen katsotaan edistyvän riittävästi, kun oppivelvollinen noudattaa hänelle laadittua henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa (Laki ammatillisesta koulutuksesta 15 § ja 44 §).

Oppivelvollisen huoltajalla on huolehdittava siitä, että oppivelvollinen suorittaa oppivelvollisuuden ja velvollisuuden laiminlyönnistä voidaan tuomita sakkoa (Oppivelvollisuuslaki 9 § ja 22 §). Oppivelvollisuuden suorittaminen voidaan keskeyttää vain oppivelvollisen tai hänen huoltajan hakemuksen perusteella (Oppivelvollisuuslaki 7 §). Opiskeluoikeuden voi kuitenkin menettää määräajaksi ja oppilas voidaan erottaa (Oppivelvollisuuslaki 8 §).

Oppilaan oikeus maksuttomaan koulutukseen peruskoulun jälkeen velvoittaa koulutuksen järjestäjää puuttumaan mahdollisiin motivaatio-ongelmiin ajoissa. Oppivelvollisuuslain perustelujen mukaan on tärkeää puuttua mahdollisiin motivaatio-ongelmiin ja etsiä ratkaisuja jo opintojen alkuvaiheessa, jolloin opiskelun kokonaisaika ei pidentyisi (HE 1773/2020 vp, 179). Motivaatio-ongelma ei ole oppivelvollisuuslain 16 §:ssä tarkoitettu muu painava syy pidentää nuoren oikeutta maksuttomaan koulutukseen.

Viime kädessä asuinkunnalla on velvollisuus osoittaa oppivelvolliselle opiskelupaikka valmentavasta koulutuksesta (Oppivelvollisuuslaki 15 §). Koulutuksen järjestäjän ja asuinkunnan yhteistyöstä on säädelty oppivelvollisuuslain pykälissä 12-15. Oppivelvollisuuslain ja nuorisolain (11 §) mukaan koulutuksen järjestäjällä on ilmoitusvelvollisuus kunnalle, jos nuori keskeyttää opintonsa. Oppivelvollisuusikäinen on siis joko koulutuksen järjestäjän tai asuinkunnan turvaverkossa.

Tehostettu oppilaanohjaus

Hallituksen esityksessä on runsaasti huomioita ohjauksen laadun parantamisesta. Niitä yhdistää ajatus tuen kolmiportaisuudesta. Laadukkaan oppilaanohjauksen ytimen muodostaa kaikille tarjolla oleva ura- ja koulutusvalinnan ohjaus, joka toimeenpannaan siirtymävaiheen moniammatillisena ohjausyhteistyönä. THL:n tuoreen tutkimuksen (2020) mukaan nuorten saama tuki koulussa vähentää̈ koulutuspudokkaiden määrää̈ ja estää̈ syrjäytymistä̈.

Perusopetuslain 11 a § lisäyksen mukaan opetuksen järjestäjän velvollisuus on antaa oppilaanohjausta ja tehostettua henkilökohtaista ohjausta sitä tarvitseville. Vaatimus kohdentuu siis opetuksen järjestäjään eikä yksittäiseen opinto-ohjaajaan. OKM (2010, 45) on laatukriteereissään ottanut vuonna 2010 kantaa siihen, miten ohjaustyö tulisi organisoida. Kutakin päätoimista opinto-ohjaaja kohden tulisi olla enintään 250 oppilasta. Jotta opetussuunnitelman mukainen oppilaanohjaus olisi mahdollista, Turkuun tarvittaisiin 6 päätoimista opinto-ohjaajaa lisää. Tarkempi esitys löytyy täältä.

Perusopetuslaki 11 a § määritellään oppilaan oikeus saada opetussuunnitelman mukaista oppilaanohjausta ja tarpeiden mukaista henkilökohtaista ohjausta eli tehostettua oppilaanohjausta. Hallituksen esityksen perusteluissa (HE 1773/2020 vp, 217) mainitaan mahdollisiksi tehostetun oppilaanohjauksen kohderyhmiksi, vierakieliset, koulukiusatut ja oppilaat, joilla on oppimisvaikeuksia. Tehostettua henkilökohtaista ohjausta saavalle 8.-9.-luokkalaiselle tulee laatia henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma.

 

Muita uudistuksia tai kehittämisehdotuksia

Opetuksen kannalta välttämättömät oppimateriaalit ja -välineet ovat oppilaille maksuttomia oppivelvollisuuslain rajaaman opiskelun ajan. Tämä on merkittävin uusi kustannus, minkä oppivelvollisuuslaki tuo tullessaan koulutuksen järjestäjälle. Esityksessä ehdotetaan lainauspalvelujen kehittämistä ja vuokrapalvelujen hyödyntämistä. Esityksessä huomautetaan, että opettajien koulutukseen ja työnkuvaan ei kuulu oppimateriaalien tekeminen. Yhteiskäyttöön tarkoitetun oppimateriaalin tekemisestä ja tekijänoikeuksista tulisi sopia erikseen (HE 1773/2020 vp, 100–101).

Jos perusopetuksen päättäneellä ei olisi vielä valmiuksia siirtyä toisen asteen tutkintotavoitteiseen koulutukseen, hän voisi suorittaa oppivelvollisuuttaan nivelvaiheen koulutuksissa ja korottaa perusopetuksen arvosanoja. Perustellusta syystä ja koulutuksen järjestäjän harkinnan mukaan, valmentavaan koulutukseen voidaan ottaa sellainen hakija, joka ei enää ole velvollinen suorittamaan perusopetuslaissa tarkoitettua perusopetusta. (HE 1773/2020 vp, 200). Vailla riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa oleva oppivelvollinen, voi suorittaa oppivelvollisuuttaan aikuisten perusopetuksessa. (HE 1773/2020 vp, 86).

Uusi laki tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta (TUVA-koulutus) yhdenmukaistaa nivelvaiheen koulutukset. Opiskelijan ei tarvitse nivelvaiheen koulutukseen siirryttäessä valita, haluaako hän suuntautua ammatilliseen koulutukseen vai lukiokoulutukseen. (HE 1773/2020 vp, 112). On hyvin todennäköistä, että valmentavan koulutuksen kysyntä lisääntyy, koska valmentavassa koulutuksessa tulee olla mahdollista korottaa peruskoulun arvosanoja ja jatkaa ura- ja koulutusvalintasuunnitelmien tekemistä.  Valmentavan koulutuksen aikana tulee olla mahdollisuus suorittaa lukion oppimäärään kuuluvia opintoja ja ammatillisen perustutkinnon osia (Laki tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta 12 §). Kun koulutuksen järjestäjä on sama peruskoulussa ja toisella asteella, tulisi synnyttää uuden lain mukainen valmentava koulutus kuntaan. Laki astuu voimaan 1.8.2021 ja lain rajaamia koulutuksia järjestetään 1.8.2022 alkaen.

Opetussuunnitelman perusteiden (OPH 2014, 12-13) mukaan koulutuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa, miten oppilaanohjaus järjestetään. Määrätyn kaltainen kuvaus puuttuu Turun kaupungin opetussuunnitelmasta. Opetushallituksen tiedotteessa oppivelvollisuuden laajentamisesta (OPH 2021) todetaan, että ”perusopetuksen opetussuunnitelman liitteenä olevassa ohjaussuunnitelmassa kuvataan 1.8.2021 alkaen oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet, toimintatavat, työn ja vastuunjako sekä työskentely monialaisissa verkostoissa, kodin ja koulun yhteistyö ohjauksessa, tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus, jatko-ohjaus perusopetuksen jälkeisiin opintoihin, työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt.”

Lähteet

HE 1773/2020 vp. (2020). Hallituksen esitys eduskunnalle oppivelvollisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.  Noudettu osoitteesta https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/HE_173+2020.pdf (luettu 8.1.2021).

OKM. (2010). Perusopetuksen laatukriteerit. Opetusministeriön julkaisuja 2010:6. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto. Noudettu osoitteesta https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75311/okm29.pdf?sequence=1pdf (luettu 8.1.2021)

OPH. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014.  Noudettu osoitteesta https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf (luettu 8.1.2021).

OPH. (2021). Oppivelvoolisuuden laajentamisen uudistus. Noudettu osoitteesta  https://wiki.eduuni.fi/download/attachments/189204598/Tiedote_opinto-ohjaajille_12.1.2021.pdf?version=1&modificationDate=1610444100545&api=v2 (luettu 12.1.2021).

OVTES 2020-2021. (2020). Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus. Noudettu osoitteesta https://www.kt.fi/sopimukset/ovtes/2020-2021 (luettu 8.1.2021).

THL. (2020).  Nuorten saama tuki koulussa vähentää koulutuspudokkaiden määrää ja estää syrjäytymistä. Noudettu osoitteesta  https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140048/URN_ISBN_978-952-343-519-3.pdf?sequence=1&isAllowed=y&fbclid=IwAR3x4T0AaE-JpCo0ub-0Bnm7RhoQcUrBejC3gDOHZAobSiXzMCcnEI7ch_g (luettu 8.1.2021).

Peruskoulun oppilaanohjauksen kehittämistarpeita 2021

Sisällysluettelo


Tiivistelmä kehittämistarpeista
Kehittämistarpeiden perustelu
Koordinointi
Työelämän mahdollisuuksien näkyväksi tekeminen
Oppilaanohjauksen vaikuttavuuden parantaminen
Peruskoulun ja toiseen asteen siirtymävaiheen ohjauskäytännöt
Tehostettu oppilaanohjaus
Lähteet

Esitetty muodostaa kolme kehittämiskokonaisuutta

  1. Siirtymävaiheen ohjauksen kehittäminen
  2. Opinto-ohjauksen koordinoinnin kehittäminen
  3. Työelämään ohjaamisen kehittäminen.

Lue loppuun

Huomioita oppilaanohjauksen kehittämisestä

Peruskoulun yläluokilla opetellaan vasta urapohdinnan alkeita. Opinto-ohjaajan tulisi panostaa oppituntityöskentelyyn, hyödyntää eri työmuotoja oppilaan urapohdintaprosessin ja suunnitelmallisuuden edistämiseksi ja organisoida mahdollisuuksia ura- ja koulutusvalintaan liittyvien kokemusten hankkimiseen. Opinto-ohjaajan tulisi  huomioida oppilaiden erilaiset valmiudet ja tavat hyödyntää informaatiota, tukea oppilaan valintojen tekemisen ja päätöksenteon harjoittelua sekä  reflektointi-, argumentointi- ja itsearviointitaitojen kehittymistä. (Niemi 2016.)

Lue loppuun

Motivaatio ja oppilaanohjaus

Ohjaus on teonsana. Kysymys kuuluu, mitä opinto-ohjaaja pystyy tekemään tehtävässään oppilaan ja oppilaiden motivaation parantamiseksi. Ohjaus on neuvottelua, jossa tässä tapauksessa opinto-ohjaaja auttaa nuorta keskustelun keinoin saavuttamaan tavoitteensa.  Keskustelun aiheena ovat motiivit: tarpeet, halut ja seuraukset.

Peruskoulun alkuajoista saakka opinto-ohjaajan tehtävä koulussa on jakaantunut kahteen osaan: oppilaan urapohdintaprosessin edistäminen, ja koko opettajakunnan ohjaustyön koordinointi oppilaan työelämään tutustumisen ja valintojen sekä päätöksentekovalmiuksien kehittämisen osalta (Niemi 2016).  Koulukohtainen koordinointityö liittyy oppilaan metakognition eli oppimaan oppimisen valmiuksien kehittämiseen.

Lue loppuun

Oppilaanohjauksen saatavuus Turun peruskouluissa

Saatavuudella tarkoitetaan opinto-ohjaajan työaikaa, jota on varattu oppilasta kohden oppilaanohjaukseen yläkouluissa. Vuodesta 2009 lähtien on Turun sivistystoimen virkamiesjohdolle esitetty, että jokaisella oppilaalla tulisi olla mahdollisuus saada henkilökohtaista, pienryhmä ja työelämään ohjausta tarpeensa mukaisesti ja yhdenvertaisin laskennallisin perustein. Merkittävää parannusta oppilaiden oikeudessa saada oppilaanohjausta ei ole tapahtunut. Lukuvuonna 2018-2019 ensi sijassa yleisopetusta antavissa yläkouluissa tilanne näytti alla olevan taulukon mukaiselta. Turkulaisilla opinto-ohjaajilla oli keskimäärin 311 oppilasta ohjattavana lukuvuonna 2018-2019.

Lue loppuun

Peruskoulun päättöluokkalaiselle koulutusvalinnasta ja yhteishausta

Tässä muutamia vinkkejä ura- ja koulutusvalintaa tekevälle päättöluokkalaiselle.

Sinun kannattaa itsearvoida omaa tapaasi oppia akselilla lukeminen – tekeminen ja valita se tapa, joka on sinulle tuloksellisin myös nykyisten arvosanojen (lukuaineet – taito- ja taideaineet) näkökulmasta. Samalla kannattaa muistaa, että vaikka lukioon haettaessa painottuvat lukuaineet ja ammatilliseen koulutukseen haettaessa taito- ja taideaineet, kaikkien aineiden keskiarvo vaikuttaa tai saattaa vaikuttaa valintaprosessissa molemmissa tapauksissa. Vaikka (työ)elämälle voikin asettaa tavoitteita, polku kohteeseen tulee tarpoa ilolla ja matkan tulee olla kannustava ja innostava.

Lue loppuun

Turkulaisen oppilaanohjauksen kehittämisen lähihistoria (2008-2019)

Oikeastaan tarinani alkaa jo vuodesta 2001, jolloin aloitettiin yksittäisen koulun ohjauksen kehittämishanke. Hankkeessa kehitettiin kurinpitojärjestelmää, jossa ongelman siirtelyn ja rankaisemisen sijaan pyrittiin käytäntöön, jossa oppilaan ja opettajan kohtaaminen ongelmatilanteissa otettiin käyttövoimaksi ohjaus ja kasvatustyölle. Uusi käytäntö rakentui systeemisten, sovittelevien ja ratkaisukeskeisten työmenetelmien ympärille ja sitä kutsuttiin seuraamusjärjestelmäksi. Silloin muurattiin yksi kaikki ohjaavat -periaatteen kulmakivistä. Tästä hyvästä käytännöstä tiedotettiin opetus- ja kulttuuriministeriä, kun valmisteltiin lakia kurinpitokäytännöistä. Perusopetuslakiin päätyi kasvatuskeskustelu-käsite 2013.

Lue loppuun

TET-jaksot ja sen kehittäminen kunnassa

Kuten Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisussa, aiemmissa aihetta käsittelevissä raporteista ja minun ohjausta ja oppilaiden urapohdintaa käsitelevässä väitöskirjassa todettiin, TET-jakso on osalle nuorille tarkoituksenmukainen ja osalle ”epämieluisa, haastava tai jopa mahdoton toteuttaa”. TET-jakso on tarkoituksenmukainen silloin, kun se toimii yhtenä perusteena nuoren ura- ja koulutusvalinnalle.

Lue loppuun

Peruskoulun opinto-ohjaajan ammatinhallinnan ja työn tulosten arviointi. Perusteet henkilökohtaiselle lisälle

Yleistä

Opinto-ohjaajan työsuorituksen arvioinnissa voinee noudattaa pääpiirteittäin samoja
kriteerejä ja perusteita, kuin muiden opettajien kohdalla. Olennaisinta lienee se, että
perusteet ja kriteerit on tuotu julki ja työntekijää arvioidaan niiden mukaisesti.

Opinto-ohjaajan rooli poikkeaa kahdessa syystä muusta opettajakunnasta: Opinto-ohjaajalle annettiin koulun ohjauksen asiantuntijan rooli, kun peruskoulujärjestelmää rakennettiin 60–70 -lukujen taitteessa. Tässä roolissaan opinto-ohjaajan tulisi tuoda esille ne epäkohdat, jotka estävät opettajakuntaa saavuttamasta ohjaustyölle asetetut tavoitteet. Ratkaisua edeltää ongelman rajaaminen. Tässä tehtävässään opinto-ohjaaja voi joutua kyseenalaistamaan koulun käytäntöjä ja kritisoimaan kouluun toimintakulttuuria. Lähiesimiehen ja sivistystoimen johdon tulisi tukea ja kannustaa opinto-ohjaajaa tässä kehittämistyössä.

Lue loppuun