Ajatuksia retkipyöräilystä

Kokoan ja reflektoin tässä neljän pitkän (n. 700 -1000 km) pyöräretken kokemuksia. Olen koonnut ajatukseni tärkeysjärjestykseen.

Yhdessä vai yksin. Tärkein valinta lienee se lähteekö matkalle yksin vai yhdessä. Itse olen yhdessä retkeilyn ystävä. Tällöin syntyy yhdessä jaettavia kokemuksia (hyviä ja huonoja), joista riittää keskusteltavaa jälkikäteenkin. Kun retkellä lähdetään yhdessä, molempien tai kaikkien tulee kokea retki omaksi. Jos retkeä ei ole suunniteltu yhdessä, vastoinkäymisissä on helpointa syyttää kaveri, ja se ei ylläpidä ja edistä hyvää retki-ilmapiiriä. Kun päätetään lähteä yhdessä retkelle, on tärkeä suunnitella ja sopia retken yksityiskohdistakin yhdessä. Sovittavia asioita ovat reitti, päivän rytmitys, aikataulu ja etapit, ja se mitä retkellä ollaan tekemässä (vain pyöräilemässä, pyöräilemässä ja ihailemassa nähtävyyksiä, pyöräilemässä ja lomailemassa vai pyöräilemässä ja jotain muuta).

Majoittuminen. Majoittumisvalinta (teltta, b&b vai sekä-että) määrittää mukaan otettavan retkivarusteiden määrän ja jokainen meistä halunnee pyöräillä mahdollisimman keveällä pyörällä. Pyöräilypäivän päätteeksi on mukava päästä suihkuun ja vaatteet olisi kiva pyykätä edes kerran viikossa.

Ruokailut, energia ja juominen. 6-7 tunnin pyöräilyssä kulunee energiaa 600-700 kilokaloria tunnissa ja 6-7 tunnissa kuluu siis 3600 – 4900 kcal. Tähän päälle päivän muu energian tarve. Pyöräilypäivän energiantarve lienee noin 5000-6000 kcal. Tämä voinee kertyä seuraavasti:

250 kcal 2 pikapuuropussia (1 annos 126 kcal
120 kcal 2 lusikallista ruokaöljyä (1 lusikallinen ruokaöljyä 60 kcal)
120 kcal kourallinen pähkinöitä (20 g 120 kcal)
140 kcal 50 g kuivattuja helmiä
120 kcal 2 kuppia kahvia (60 kcal/1 dl)

320 kcal 2 banaania (1 banaania n. 160 kcal)
100 kcal 2 omenaa (yksi omena n. 50 kcal),
500 kcal 2 energiapatukkaa (esim. Snickers 50 g 240 kcal tai Clif Bar 270 kcal),

240 kcal 2 kourallista pähkinöitä  (20 g 120 kcal),
280 kcal 2 pientä cokista (1 cola 330 ml 140 kcal) tai
210 kcal 3 kourallista makeisia (1 kourallinen 20 g n. 70 kcal).
300 kcal pullakahvit

300 kcal kevyt keittolounas (3 dl)

600 kcal päivällinen

olut (n. 50 kcal/dl)

Yhteensä pyöräilypäivän aikana ruokailuista kertynee n. 2000 -3000 kcal.  Aamupuuroa tuunaamalla pääsee hyviin kcal-lukuihin ja panostamalla päivälliseen luodaan perustaa tulevalle pyöräilypäivälle.  Raskasta lounasta ei kannata syödä. Mitä useampi henkilö on mukana retkellä, sitä tärkeämpää on sopia ruokailurytmistä ja pitää kiinni tästä suunnitelmasta. Varmaa on, että päivän aikana tarvitsen säännöllisesti energiaa ja nestettä sekä se, että illalla on (tai pitäisi olla) jumalaton nälkä. Mitä rankempi päivä sitä huonompi ruokahalu illalla. En tiedä miksi.  Seuraavaa päivää varten on kuitenkin tankattava.

Päivän aikana pitää saada tasaisesti energiaa ja juoda jatkuvasti. Päivän aikana voi syödä mitä vaan, kunhan kone saa polttoainetta. Mieluummin syön terveellisesti kuin epäterveellisesti. Yhden ohjeen mukaan pitäisi juoda pari desiä tunnissa ja syödä jotain tunnin välein. 6-7 pyöräilytunnin aikana pitäisi siis juoda 2-3 litraa. Ed. lähteen mukaan glykogeenivarastojen täyttö kannattaa aloittaa heti pyöräilypäivän jälkeen ja näin odotella varsinaista päivällistä. Tässä on vielä opeteltavaa… ja terveellisemmässä syömisessä ja juomisessa.

Aikataulu ja päivän pyöräilykilometrit. Minun pyöräilypäivääni mahtuu keskimäärin 6-7 pyöräilytuntia. Jokaiseen pyöräilypäivään tulee mahtua lounastuokio ja kaksi evästaukoa. Jos retki toteutetaan b&b -vaihtoehdon ympärille saadaan päivään 1 h lisää. Majoittuessa teltassa pyöräilypäivä alkanee n. klo 10 ja päättynee n. klo 18. B&b -majoituksessa pyöräilypäivä alkanee n. klo 9.00 ja päättynee n. klo 18. Jos pyöräilytunteja on 6-7 h päivässä, pyöräilykilometrejä voi kertyä noin 100 – 140 km.

Kilometrit ja tempo. Flow-pyöräily eli pyöräily, jossa itse pyöräilyn huuma hallitsee tajuntaa, alkaa vasta 80 km kohdalla. Mikään ei ole sen lystimpää kuin ripeä tempoinen pyöräily (ka 20-30 km/h) hyvissä tuuliolosuhteissa. Tästä näkökulmasta yli 100 km päivät ovat toivottavia, kunhan pidetään huolta nesteytyksestä ja energian saamisesta. Jos pyöräretkellä ei ole tarkoitus perehtyä kyliin, kaupunkeihin ja maisemiin, lomailla ja nauttia aamuista ja illoista, pyöräilyviikolle varatut etapit voivat olla pitkiä. Jos taas pyöräretkellä on tarkoitus tehdä jotain muutakin kuin pyöräillä, mielestäni noin 70 km/päivä keskiarvo lienee aika lähellä totuutta. Jokaiseen pyöräilyviikkoon tulisi kokemuksieni perusteella mahtua 1 lepo- ja huoltopäivä. Ed. laskukaavalla yhteen pyöräilyviikkoon ei kannattane suunnitella paljon yli 500 kilometriä. Jos pyöräilypäivästä halutaan rakentaa tasapainoinen, lyhyet tauot huomioiva viikon kokonaisuus sekä huomioida erilaiset maasto- ja tuuliolosuhteet, laskennallinen pyöräilyvauhti lienee 15 km/h.

Pyöräilypäivä ja -viikko kokonaisuutena. Pyöräretken suunnitteluun on hyviä työkaluja: Googlemaps, Eurovelo- ja kansalliset pyöräilyreitistöt ja Komoot. Jo ajan rajallisuuden takia on järkevää tehdä kokonaissuunnitelma retkestä. Siinä tulisi huomioida kilometrien lisäksi, valitsevat tuulet, maaston muodot ja pyöräilyolosuhteet (esim. tien pinta, tunnelit ja sillat), elintarvikekaupat ja majoitusvaihtoehdot sekä mielenkiintoiset taukopaikat. Hyvä suunnittelu ja mikään yksittäinen työkalu ei kuitenkaan saa viedä pyöräretken perimmäistä tarkoitusta. Se on mielestäni etsiminen ja löytäminen. Epämääräinen ”haahuilu” (vastaantuleviin mielenkiintoisiin kohteisiin ja asioihin perehtyminen) pitää sopia päiväohjelmaan.

Päivittäin vaihtelevat pyöräilyolosuhteet (esim. lämpö, tuuli ja oma kunto) vaikuttavat siihen paljonko päivän aikaa kertyy kilometrejä. Aikaikkuna (esim. klo 9-18), jossa päivän retki mielestäni tulisi toteuttaa, pitäisi olla määrittävin tekijä eikä etukäteen kuvitellut kilometrit tai suunnitelma. Jos olosuhteet tai tiukka aikataulu vaativat retken tarkempaa suunnittelu, tulee suunnitelmaa olla valmis päivittämään ja muuttamaan matkan aikana.

Yksittäinen pyöräilypäivä voi olla pitkäkin (yli 120 km) ja voi olla kivakin keskittyä vain pyöräilyyn. Kun pyöräilypäiviä on paljon peräkkäin ei näitä pitkiä päiviä voi olla kovin monta jo oman pyöräilykunnon ylläpitämisen takia. Kokonaiskilometrit vaihtelevat luonnostaan jo siksi, että pyöräretkellä on mielestäni muitakin tarkoituksia kuin kilometrien ahmiminen. Ei ole järkeä lähteä retkelle, jos ei ole aikaa syventyä vastaan tuleviin asioihin.

Kokonaissuunnitelman lisäksi retki on järkevää koota etapeista. Pyöräilypäivä voi rakentua yhdestä tai useammasta etapista. Samaan kohteeseen voi suunnitella useampia vaihtoehtoisia reittejä (etappeja). Etapin voi rajata pyöräilypäivä, lounastauko, lossimatka tai mielenkiintoinen taukopaikka.  Sen sijaan, että kaupunkeihin tutustuminen tehtäisiin itse tarkoitus, tekisin siitä pyöräilypäivästä palautumista. En siis varaisi paljon aikaa yksittäisiin kohteisiin perehtymistä, jos sillä ei ole pyöräilyn kannalta merkitystä. Voisi kokeilla seuraavalla retkellä, olisiko se ideaalia retkipyöräilyä, jos retki etenisi kolmen päiväetapin sarjoissa. Tähän sarjaan kuuluisi kaksi pitkää päivää ja yksi lyhyt päiväetappi. Järjestys vaihtelisi tuuli- ja muiden olosuhteiden mukaan.

Hyvä suunnitelma helpottaa retken toteuttamista mutta ennakkosuunnitelma ei saa tehdä retkestä suorittamista. Suunnitelma tulee tarkastaa tai muuttaa päivittäin ja suunnitelmasta tulee olla valmis poikkeamaan.

Mielestäni pyöräretkeilyn perimäinen tarkoitus on tutustua uusiin maisemiin satulan päältä ja viedä oma mielenmaisema pois työympäristöstä. Satulan päältä ja ohjaustangon takaa asioita havainnoi ihmisen kokoisena ja samalla voit hankkia kokemuksia aika suurelta alueelta. Gotlannin kierros mahtuu viikkoon (kesä 2019), Riikasta Tallinnaan (kesä 2020) saarien kautta (Saarenmaan ja Hiidenmaan) kannattaa varata pari viikkoa eikä Rovaniemeltä Savonlinnan kautta Helsinkiin (kesä 1996) ihan hetkessä pyöräilty. Retki Tromsasta Senjan ja Andoyan saaren kautta Lofoottien kärkeen ja sieltä Narvikin kautta Kiirunaan (kesä 2018) oli ikimuistoinen… vaikka Lofootteilla pyöräilyä ei oikein voi suositellakaan.

Vanhoja retkiä muistellessa innostuu suunnittelemaan uusia. Tässä muutamia kohteita, joissa pyöräily voisi olla kiinnostavia: