Oppilaanohjauksen saatavuus Turun peruskouluissa

Saatavuudella tarkoitetaan opinto-ohjaajan työaikaa, jota on varattu oppilasta kohden oppilaanohjaukseen yläkouluissa. Vuodesta 2009 lähtien on Turun sivistystoimen virkamiesjohdolle esitetty, että jokaisella oppilaalla tulisi olla mahdollisuus saada henkilökohtaista, pienryhmä ja työelämään ohjausta tarpeensa mukaisesti ja yhdenvertaisin laskennallisin perustein. Merkittävää parannusta oppilaiden oikeudessa saada oppilaanohjausta ei ole tapahtunut. Lukuvuonna 2018-2019 ensi sijassa yleisopetusta antavissa yläkouluissa tilanne näytti alla olevan taulukon mukaiselta. Turkulaisilla opinto-ohjaajilla oli keskimäärin 311 oppilasta ohjattavana lukuvuonna 2018-2019.

Taulukko 1. Oppilaanohjauksen saatavuus Turussa 2018–2019

Koska opetussuunnitelman perusteiden mukaan opinto-ohjaajan työtehtäviin kuuluu oppilaan henkilökohtainen ohjaaminen, ohjattavien oppilaiden määrä on yhteydessä työn tuloksellisuuteen. Opetusministeriö on ottanut jo 2010 perusopetuksen laatukriteereissä kantaa siihen, millä resursseilla oppilaanohjausta tulisi järjestää: ”Riittävän henkilökohtaisen ohjauksen varmistamiseksi suositeltava enimmäisoppilasmäärä yhtä opinto-ohjaajaa kohden perusopetuksen yläluokilla on 250”.  Suomen opinto-ohjaajat ry:n tekemän tuoreen selvityksen (n=121) mukaan (Opinto-ohjaaja -lehti 2/2019) muualla valtakunnassa valtaosalla (59,2 %) opinto-ohjaajilla on alle 250 oppilasta ohjattavana ja 85,6 prosentilla on alle 300 oppilasta. Opinto-ohjauksen tila 2002 raportin mukaan (ks. karvi.fi) tilanne oli samansuuntainen jo 2002. Opetusministeriön määrittämä tavoitetaso saavutetaan, kun kullekin oppilaalle varataan 5 h opinto-ohjaajan työaikaa (ks. taulukko 2). Sopo ry (Suomen opinto-ohjaajat ry) ja OAJ (Opettaja-lehti 1/2020) on asettanut tavoitetason 200 oppilaaseen opinto-ohjaajaa kohden.

Taulukko 2. Tavoitteen mukainen tilanne

Turun kaupunkistrategian 2029 mukaan Turussa pyritään ”tehokkaasti ehkäisemään syrjäytymistä ja varmistamaan, että nuoret pääsevät koulutukseen ja vastavalmistuneet työelämään mahdollisimman nopeasti”. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ehdotan, että Turun sivistystoimi siirtyy käytäntöön, jossa opinto-ohjauksen koulukohtainen resurssi kohdennetaan laskennallisin perusteiden siten, että jokaiselle oppilaalle varataan 5 tuntia oppilaanohjaukseen.  Tämä tarkoittaisi sitä, että jokaisessa koulussa olisi yksi päätoiminen opinto-ohjaaja ja melkein jokaisessa koulussa osa-aikainen opinto-ohjaaja.  Lukuvuonna 2018–2019 tilanne olisi korjaantunut muiden suurten kaupunkien mukaiseksi palkkaamalla kolme opinto-ohjaajaa kouluille (ks. taulukko 2).

KT opinto-ohjaaja Petri Niemi

TET-tori -sivuston seutukunnallistaminen

23.1.2020 Petri Niemi

Työelämään tutustuminen, ohjaus ja oppilaanohjaus

Monelle peruskoulun oppilaalle TET-viikko on ensimmäinen kokemus työelämästä. TET-jaksolla on suuri yksilöllinen mutta myös yhteiskunnallinen merkitys. Tämän takia koulun, yrityksen ja kodin aktiivinen osallistuminen ohjaustyöhön on tärkeää. TET-jakso on koulun opetussuunnitelmaan määrittämää toimintaa ja oppilaalla tulisi olla mahdollisuus tutustua oman ura- ja koulutusalakiinnostuksensa mukaiseen toimialaan. Näiden tavoitteiden toteuttamisen tueksi on koottu TET-tori -sivusto ks. www.tet-tori.fi.

Toisaalta TET on peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden rajaama toiminta ja se asemoituu koulun, kodin ja työelämän rajapintaan. Toisaalta TET-jakso on monelle nuorelle ensimmäinen ja ainoa työkokemus, yhteiskunta kaipaa ratkaisuja nuorisotyöttömyyteen ja yritykset haluavat kantaa yhteiskuntavastuutaan. TET-tori voisi olla opetussuunnitelmamme toimeenpanon lisäksi ratkaisu useampaan ongelmaan.

Tutkimukseni mukaan erilaiset nuoret heidän koulumenestyksestä riippumatta pitävät TET-jaksoa merkittävänä. TATin tuoreen TET-tutkimuksen mukaan nuoret ovat kokeneet, että jakson aikana voi harjoitella moni opetussuunnitelmamme painottamia työelämätaitoja. TET-jaksoon kytkeytyy monet tavoitealueet: osallisuus, toimijuus, itseohjautuvuus. Myös Lapsiasianvaltuutettu kiinnitti keväällä 2019 huomiota TET-jaksoihin. Selvityksessä huomiota kiinnitettiin yhdenvertaisuuteen. Selvityksen mukaan toisille TET on myönteinen kokemus ja toisille ”TET-jakso on syystä tai toisesta epämieluisa, haastava tai jopa mahdoton toteuttaa”.

TET-tori -sivusto

Turun www.tet-tori.fi -sivusto valmistui keväällä 2019. TET-paikkaverkostoa on kuitenkin koottu vuodesta 2009 alkaen. Sivustossa oli TET-paikkoja 23.1.2020 645 kappaletta.  Sivuston kokoaminen on ollut ensi sijassa verkostoyhteistyötä, opinto-ohjaajien yhteistyötä ja didaktista kehittämistyötä. Sivuston tekninen toteutus on mahdollistanut oppilaalle kerätyn tiedon hyödyntämisen.

TET-torissa yritys voi esitellä toimintaansa, ja siellä työelämäkokemusta vailla oleva nuori voi löytää omia urasuunnitelmia vastaavan TET-paikan. TET-torilla on jo kattavasti eri toimialojen yrityksiä, mutta lisää paikkoja tarvitaan etenkin kasvualoille. Ilmoittautumalla TET-paikaksi yritys voi osallistua nuorten urapolkujen rakentamiseen. Tämän lisäksi yritys voi esitellä toimintaansa toimipaikkakohtaisen TET-kortin avulla ja näin parantaa oman alansa vetovoimaa.

TET-tori on peruskoulun oppilaiden ja yritysten kohtaamispaikka. Tällä hetkellä Turun TET-tori on ainoa toimiva TET-tori Suomessa, koska Turun peruskoulujen opinto-ohjaajat ovat koonneet ja hallinneet verkostoaan koko ajan itse.

TET-torin sisältöjen määrittelyssä on huomioitu opetussuunnitelman perusteissa määritellyt tavoitteet. Se on oppilaslähtöinen ja palvelee oppilaan urasuunnittelutaitojen kehittymistä. Oppilaalla on mahdollista hakea TET-paikkoja oppiaine-, koulutus- ja ammattialamielenkiintonsa mukaan.

TET-polku

TET-jakso on parhaimmillaan koulun ja yrityksen yhdessä rakentama kokonaisuus. Tätä yhteissuunnittelua kutsumme TET-poluttamiseksi. TET-polku tarkoittaa TET-paikalla ennalta sovittua käytäntöä, jolla toteutetaan peruskoululaisten työelämään tutustuminen. Mielekkäiden työtehtävien ohella on tärkeää, että oppilaalla on mahdollisuus perehtyä yrityksen koko toimintaan, ja siksi on toivottavaa, että yritys jakaisi työviikon tutustumispisteisiin sekä sopisi vastuunjaosta ja ohjauksen järjestämisestä tutustumispisteissä.

TET-tori -sivuston seutukunnallistaminen ja edelleen kehittäminen

Tavoitteena on laajentaa TET-tori sivustoa niin, että Turun seudun opetustoimenfoorumiin (TSO) kuuluville kunnilla (Mynämäki, Aura, Masku, Rusko, Nousiainen, Lieto, Naantali, Paimio, Sauvo, Raisio, Turku, Kaarina, Parainen, Salo) olisi mahdollisuus koota TET-paikkojaan sivustoon.

Oppilaalla tulee toisaalta olla mahdollisuus tutustua kotiseutunsa työelämään ja uravaihtoehtoihin ja toisaalta hänellä tulee olla mahdollisuus hakea koulutus- ja ammattialamielenkiintonsa mukaista TET-paikkaa. TET-tori on koottu oppilaslähtöiseksi ja siten, että yritys voi hallita omaa TET-paikkakorttiaan ja sitä, millä ehdoilla oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia tutustua työelämään.

TET-torin avulla voidaan suunnata oppilaiden mielenkiintoa aloihin, jotka työllistävät alueella. Näistä klustereissa, joissa työvoiman kysyntä on suurinta, voidaan rakentaa nostoja, joissa kuvataan alaa ja mahdollisuuksia lyhyesti ja selkokielisesti.

TET-toriin, verkostoyhteistyöhön ja työelämään tutustumiseen liittyvä ohjauksen kehittämistarve voidaan jakaa seuraaviin osiin: verkoston taajentaminen, TET-tori -sivuston tekninen ja sisällöllinen kehittäminen.  Kehittämistyö tulee toimeenpanna kunnan, opinto-ohjaajien, peruskoulun oppilaiden ja yritysten kehittämistarpeiden mukaan.

TET-verkoston kokoaminen ja didaktinen kehittämistyö edellyttää koordinoitua yhteistyötä opinto-ohjaajien kanssa. Nostojen rakentaminen taas edellyttää koordinoitua yhteistyötä ammattiliittojen ja yritysjärjestöjen kanssa.

TET-torin seutukunnallistamiseksi sivustoon tulee rakentaa sisäinen ja ulkoinen käyttäjäjaottelu, joka mahdollistaa alueellisten yritystietojen syöttämisen.  TET-tori -projektin aikana voidaan yhtenäistää ja jakaa ohjauskäytäntöjä.

Projektin toteutus

Turun TET-torin laajentaminen seutukunnalliseksi sisältää kolme vaihetta:

  1. Johdantokoulutuksessa käydään läpi se, mitä verkoston kokoamisessa tulee huomioida ja luodaan perusta verkoston rakentamiselle TET-paikkojen julkaisemiselle www-näkymässä.
  2. Tekninen toteutuksessa luodaan kullekin mukaan lähtevälle kunnalle oma käyttäjäprofiili, jotta sisäinen käyttäjäjaottelu, tietoturvapäivityksiä, tiedostosyöttö, pienpäivitykset olisivat mahdollisia.
  3. Käyttöönottokoulutuksessa esitelleen sivuston ominaisuudet opinto-ohjaajille ja opastetaan TET-paikkakorttien syöttäminen järjestelmään. Seutukunnan opinto-ohjaajille järjestetään yhteisiä TET-pajoja, jossa päivitetään ja laajennetaan TET-verkostoa.

TET-torin laajenemisen aikataulu ja kulut

TET-torin laajentaminen seutukunnalliseksi voisi edetä seuraavalla tavalla:

  1. TET-torin laajentamisen valmistelu
  2. TET-torin laajentaminen seutukunnalliseksi
    1. Seutukunnallisen TET-tori verkoston rakentamisen valmistelu
    2. Verkoston kokoaminen
    3. Seutukunnallisen TET-tori -sivuston tekniset muutokset valmiina toukokuussa 2020, päivityksiä ja korjauksia tehdään koko hankeajan
    4. TET-paikkakorttien kokoaminen
    5. TET-polutus seutukunnan yrityksissä
  3. TET-paikkakorttien kokoaminen (kierros 2) omakustanteisesti (opinto-ohjaajien työaika)
  4. TET-torin ylläpito omakustanteisesti (opinto-ohjaajien työaika, sivuston tekninen ylläpito, palvelinkulut)

TET-torin laajentamisessa tulee huomioida seuraavat kulukohdat:

Koordinointi ja ohjaus

  • Hankeen koordinointi
  • Kuntakohtainen koordinointi
  • TET-polutus

Tekniikka

  • Päivitykset
  • Uudet ominaisuudet
  • Ylläpito

Muut kulut

  • Matkakulut
  • Kuvitus
  • Painatukset yms.
  • Seminaarit

Lisätietoja

https://www.tet-tori.fi/

KT opinto-ohjaaja Petri Niemi
petri.niemi(at)turku.fi
044 9074 673

Arvokasta arvokeskustelua

Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä

Kun peruskoulua rakennettiin ja peruskoulun opinto-ohjaajan roolia rajattiin, Saari totesi vuonna 1969 Psykologia-lehdessä seuraava: ”Ohjanta-asiantuntijalla tulisi olla myös uudistajan rooli peruskoulussa. Yksin toimiessaan koulussa työskentelevä asiantuntija joutuu vakava ympäristöpaineen puristukseen.” Vaikka tehtävä on haastava ja saattaa synnyttää vastakkainasettelua ja haastaa rehtorin määräämisoikeutta,  ​opinto-ohjaajan tehtävien joukkoon kuuluu ottaa kantaa koulun ohjauksen kehittämiseen ja melkein kaikki opettajakunnalle yhteinen työ on tätä.

Koulun strategiatyö, arvokeskustelu ja ohjauksen kehittäminen

Strategiatyön tärkein kysymys on se, miten koulu pyrkii saavuttamaan asettamansa tavoitteet.  Arvokeskustelun sijaan päähuomio tulee kiinnittää ohjaustekoihin. Työn aikana on tärkeää toisaalta tunnistaa opettajien voimavaroista nousevat vahvuudet ja toisaalta puutteet, jotka hankaloittavat tavoitteiden saavuttamista.

Arvoista on haastavaa keskustella. Opetussuunitelman perusteissa asialle on uhrattu vain 1 sivu (ks. 15-16).  Raja arvojen ja tavoitteiden välillä on hämärä. Ohjaus on arvonantoa ja merkitysten luominen alkaa siitä, että nimeämme keskustelu-aiheemme oikein. Arvoja ja tavoitteita ei saa sotkea toisiinsa. Koulun arvot voidaan ottaa annettuna. Arvojen kanssa puuhastelun sijaan voisi olla helpompi keskustella tavoitteista ja jakaa tavoitteet vähintään kahteen osaan: metatavoitteet ja ohjauksen konkreettiset tavoitteet yläkoulussa. Jos OPS-teksti ei riitä koulun arvojen (tai tavoitteiden) arvottamiseen, tässä muutamia lähteitä:

Yleensä strategiatyöllä pyritään aikaansaamaan läpinäkyvää johtamista. Jos näin on, opettajakunnan pitää tiedostaa, että ollaaan punomassa johtamisen ohjenuoraa ja lopputuloksesta johdetaan työmme tuloksellisuuden arviointikriteerit. Tästä logiikasta lähtee virkaehtosopimuksemme.  TSA-korvausten määräytyminen tulee perustua arviointikriteereihin, joka on opettajakunnan tiedossa etukäteen. Jokaisen opettajan työn tuloksellisuutta tulee ohjata ja arvioida henkilökohtaisesti.

Pinnallista huttua vai ohjauksen laadun kehittämistä

Ohjauksen kehittäminen on kone, joka tuottaa, mitä sille syötetään. Pinnallista huttua syntyy helposti ja sen synnyttämiseen ei kannatta uhrata koko opettajakunnan yhteistä työaikaa. Tavallisesti tuloksellinen ohjauksen kehittäminen etenee suunnittelu-toiminta- havainnointi-reflektointi -syklissä. Syklin eri tasoilla vaiheet tarkoittavat eri toimia.

Jokaisen koulun opettajan tulisi tiedostaa, miksi tietyt arvot ja/tai metatavoitteet on valittu koulun painopisteeksi. Kun tämä on tehty, kannattaa ryhtyä puhumaan konkreettisista tavoitteista ja se tulisi tehdä samalla, kun pohdimme, miten pyrimme tavoitteiseen. Tämän työn tueksi tulee rajata oppimisympäristöt, joissa ohjaus oletetaan tapahtuvan (oppitunti, ruokailu, välitunti, koulun ulkopuolella).

Ohjauksen kehittämisen ja asioista keskustelun pulmana on yhteisen työajan rajallisuus. Tämän takia tulee helpottaa tai ruokkia opettajakunnan työtä normitekstillä ja tutkimustiedolla, jotta he pääsevät itse asiaan työajan puitteissa. Näin mahdollistetaan omien kokemusten kriittisen reflektion ja hiljaisen tiedon hyödyntämisen.

Rehtori ja ohjauksen kehittäminen

Parasta, mitä rehtori voi tehdä ohjauksen kehittämisessä on se, että hän osoittaa, että kehittämiskohde on tärkeä, varaa kehittämiselle riittävästi työaikaa ja auktorisoi, jonkun opettajakunnasta johtamaan kehittämistyötä. Rehtorin tulee tiedostaa ohjauksen kehittämisen monivaiheisuus ja pitkäkestoisuus etenkin silloin kun, kehittämistulos edellyttää toimintakulttuurin muutosta eli yksittäisten opettajien asenteiden muuttamista. Uuden toimintatavan juurruttaminen edellyttää prosessin jatkamista vaikka uusi toimintamalli on saatu rajattua ja kuvattua. Jalkautumisen arviointi ja toimintamallin korjaaminen muodostaa tämän työvaiheen sisällön. Monivaiheisen kehittämistyön aikana opettajakunta osallistetaan ja vaiheittain sitoutetaan uuteen toimintamalliin jo kehittämisprosessin aikana.

Pahinta mitä rehtori voi tehdä on se, että hän kuvittelee ohjauksen kehittyvän käskyillä. No, käskyillä johdetussa opettajakunnassa ei muutoinkaan ohjaus kehity tai synny yhdessä tekemisen toimintakulttuuria saatikka eetosta, yhteiseksi koetun tavoitteen mukaista toimintaa. Vaikka uusi toimintamalli tuleekin kuvata, ei kuvaus ole vielä kehittämistulos. Koko opettajakunnan osallistava kehittämisprosessi muuttaa koulun toimintakulttuuria ja tekee mahdolliseksi uuden toimintamallin vakiintumisen.