![\"\"](\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/opo\/files\/2020\/12\/CIP-pyramidi-300x144.gif\")
<\/p>\nPerinteisesti uraohjaus on perustunut kahdenkeskiseen vuorovaikutukseen. Yl\u00e4koulunaikaisesta oppilaanohjauksesta voidaan rakentaa koko kouluasteen kest\u00e4v\u00e4 prosessi,\u00a0 joka p\u00e4\u00e4ttyy p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon kouluasteen lopulla.\u00a0 T\u00e4ll\u00e4 sivulla tarkastellaan oppilaanohjausta oppilasl\u00e4ht\u00f6isen\u00e4, kokonaisvaltaisena p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoprosessina (CIP-teoria).<\/p>\n
Ohjausty\u00f6ss\u00e4 oppilasta autetaan muokkaamaan omaa k\u00e4sityst\u00e4 todellisuudesta. \u00a0Yksil\u00f6n kannalta keskeisi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa vaativia asioita ovat koulutusta ja uraa koskevat valinnat. \u00a0Oppilaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko tulisi rakentua omien voimavarojen tunnistamisen p\u00e4\u00e4lle.<\/p>\n
Ohjausty\u00f6n toteuttaminen edellytt\u00e4\u00e4 suunnitelmaa, jossa on koottu oppituntity\u00f6skentely, henkil\u00f6kohtainen ohjaus, pienryhm\u00e4ohjaus ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n tutustuminen johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. \u00a0Kognitiivisen informaation prosessointiteorian avulla (CIP-teoria, Cognitive Information Processing) voidaan kuvata urasuunnittelun vaiheita peruskoulussa. CIP -teorian mukaan urasuunnitteluun liittyy 1. valmiudet tunnistaa itse\u00e4\u00e4n, arvojaan, tietojaan sek\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko-valmiuttaan, 2. tieto toimintaymp\u00e4rist\u00f6n mahdollisuuksista ja 3. p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekotaidot.<\/p>\n
<\/p>\n
Kuvio 1. CIP-pyramidi<\/em><\/p>\n Ohjausty\u00f6ll\u00e4 tuetaan opiskelijan itsetuntemuksen, \u00a0arvojen, tietojen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekovalmiuksien kehittymist\u00e4. Oppiminen ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n yksil\u00f6lliseksi ja yhteis\u00f6lliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi.\u00a0O<\/span>pinto-ohjaajan antaman tuen m\u00e4\u00e4r\u00e4 tulisi arvioida opiskelijan valmiuksien ja tarpeiden mukaan.<\/p>\n Ajatus yksil\u00f6n ja ymp\u00e4rist\u00f6n vuorovaikutteisesta suhteesta oppimisen l\u00e4ht\u00f6kohtana on vanha mutta edelleen ajankohtainen ja yl\u00e4koulun ohjausta kuvaava. \u00a0Kurt Lewinin (1951) kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kentt\u00e4teoreettisessa oppimismallissa tarkastellaan ihmisen ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n maailman v\u00e4list\u00e4 suhdetta. Kentt\u00e4teorian mukaan oppilaan kognitiivisuus ilmenee siin\u00e4, kuinka h\u00e4n saavutta ymm\u00e4r\u00adryksen itsest\u00e4\u00e4n ja ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n ja kuinka he t\u00e4t\u00e4 tietoa k\u00e4ytt\u00e4en toimiii ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 suhteen. Op\u00adpiminen m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n suhteessa niihin yksil\u00f6n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4riin, jotka ohjaavat sit\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4nen ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n todellisuuden v\u00e4lill\u00e4 tapahtuu. Maailma muodostuu vuorovaikutuksen verkostosta, jonka osa ihminen on.<\/p>\n Patton ja McMahon (2006) ovat koonneet \u00a0systeemiteoreettiseen viitekehykseens\u00e4 (STF) eri uravalintateorioista. Kuvauksen rakenne ja ajatus yksil\u00f6n vuorovaikutuksesta on sama kuin Lewinin kentt\u00e4teoriassa. Patton ja McMahon ovat jakaneet mallinsa kolmeen kentt\u00e4\u00e4n: yksil\u00f6, sosiaalinen systeemi ja yhteiskunnalliset tekij\u00e4t.<\/p>\n Kuvio 2.<\/em>\u00a0 Nuori ja ymp\u00e4rist\u00f6 s<\/i>ysteemiteoreettinen n\u00e4k\u00f6kulma (Patton, W., & McMahon, M. 2006)<\/i><\/p>\n Systeemiteoreettisen viitekehyksen ytimess\u00e4 on yksil\u00f6 ja mallissa tarkastellaan tekij\u00f6it\u00e4, jotka est\u00e4v\u00e4t tai edist\u00e4v\u00e4t yksil\u00f6n uran muodostumista. Yksil\u00f6ll\u00e4 on suhde n\u00e4ihin muuttuviin tekij\u00f6ihin tai n\u00e4m\u00e4 tekij\u00e4t vaikuttavat yksil\u00f6\u00f6n. Yksil\u00f6 -kentt\u00e4\u00e4n kuuluvat seuraavat tekij\u00e4t: uskomukset, tieto ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4, taidot, mielenkiinnon kohteet, arvot, kyvyt, rajoitteet, luonne, ik\u00e4, min\u00e4k\u00e4sitys, fyysiset ominaisuudet, terveys, soveltuvuus, sukupuoli ja etnisyys. Sosiaalinen systeemi -kentt\u00e4\u00e4n kuuluvat perhe, ik\u00e4toverit, tiedotusv\u00e4lineet, yhteis\u00f6lliset ryhm\u00e4t, ty\u00f6paikat ja oppilaitokset. Uloimmassa eli yhteiskunnalliset tekij\u00e4t -kent\u00e4ss\u00e4 yksil\u00f6n uran muodostumiseen vaikuttavat sosioekonominen tilanne, globalisaatio, kehityshistoria, poliittinen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko, maantieteellinen sijainti ja ty\u00f6markkinat.<\/p>\n Ohjaus on systeemiteorian n\u00e4k\u00f6kulmasta siltojen rakentamista ja uravalinnan esteiden purkamista. Se on prosessi, jonka aikana edistet\u00e4\u00e4n nuoren toimintakykyvyn ja itsearviointitaitojen kehittymist\u00e4, omien vahvuuksien tunnistamista, opetetaan tekem\u00e4\u00e4n valintoja sek\u00e4 tieto, jota tarvitaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa.<\/p>\n Bandura (1986) tarkastelee sosiokognitiivisessa teoriassaan ihmisen kehittymist\u00e4 vuorovaikutuksena yksil\u00f6n k\u00e4ytt\u00e4ytymisen, kognitiivisten ja biologisten tekij\u00f6iden ja ymp\u00e4rist\u00f6n v\u00e4lill\u00e4. H\u00e4nen mukaansa ihmisen el\u00e4m\u00e4n kulkua m\u00e4\u00e4ritt\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 ovat kyky ennakoida tulevaa, kyky vastavuoroisuuteen, kyky itses\u00e4\u00e4telyyn ja kyky itsereflektiivisyyteen.\u00a0 Tarkoitushakuisuus, tavoitteellisuus ja ennakoiva harkinta ovat ihmiselle tyypillist\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Banduran (1986) min\u00e4pystyvyys-k\u00e4sitteell\u00e4 tarkoitetaan ihmisen kyky\u00e4 suunnitella ja toteuttaa toimintaansa.<\/p>\n <\/p>\n Kuvio 3. Ura- ja koulutusvalinnan ohjaus Banduran sosiaalis-kogintiivinen teorian n\u00e4k\u00f6kulmasta<\/em><\/p>\n Ajattelu, tunteet, odotukset, uskomukset, itse\u00e4\u00e4n koskevat havainnot m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t tavoitteellista toimintaamme. Ihmiset ovat ymp\u00e4rist\u00f6n tuotteita ja tuottajia.\u00a0 Kehittyminen on henkil\u00f6n ja ymp\u00e4rist\u00f6n vuorovaikutuksen tulos.\u00a0 Osallisuus edellytt\u00e4\u00e4 toimijuuden kokemusta ja sit\u00e4, ett\u00e4 nuori voi kokea, ett\u00e4 omalla toiminnalla on merkityst\u00e4. Osallistamalla kehit\u00e4mme nuoren toimijuutta ja valmiutta tartua mahdollisuuksiin.<\/p>\n Toki ura- ja koulutusvalinnan ohjaus peruskoulussa on tiedottamista, arviointia ja neuvontaa mutta sen tulisi olla ensisijassa urapohdintataitojen opettamista, verkostoyhteisty\u00f6t\u00e4 ja ohjauksen jatkuvaa kehitt\u00e4mist\u00e4. Hyv\u00e4 oppilaanohjausprosessin aikana nuoren on mahdollista hankkia kokemuksia koulutusvaihtoehdoista ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Prosessin tulsi kehitt\u00e4\u00e4 seuraavia osa-alueita:<\/p>\n P\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekotaidon kehitt\u00e4miseksi on CIP-teorian avulla luotu malli (CASVE-sykli), jonka avulla kuvata uravalintaan liittyv\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa ja oppimisprosessia. \u00a0CASVE muodostuu sanoista Communication, Analysis, Synthesis, Valuing ja Execution. CASVE:ssa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon liittyy viisi vaihetta: 1. tietoisuus valintatilanteesta, 2. tilanteen analyysi, 3. synteesi eri ratkaisuvaihtoehdoista, 4. vaihtoehtojen priorisointi ja vaihtoehdon valinta sek\u00e4 5. ratkaisun implementointi ja tulosten arviointi.<\/p>\n Oppilaan ty\u00f6 oppilaanohjauksessa<\/span><\/p>\n Opetussuunnitelman (2014, 20) perusteiden mukaan ajattelun oppiminen on ensisijainen peruskoulussa opeteltava laaja-alaisen osaamisen osa-alue. Ajattelun oppimisen taidot luovat perustan muun osaamisen kehittymiselle ja elinik\u00e4iselle oppimiselle. N\u00e4it\u00e4 laaja-alaisia valmiuksia tarvitaan mm. oman uran valinnassa ja urapolun suunnittelussa. Urapohdinta-sanalla voidaan\u00a0 kuvata oppilaan ty\u00f6t\u00e4 oppilaanohjauksessa.<\/p>\n Opinto-ohjaajan ohjausty\u00f6 alkaa ohjausymp\u00e4rist\u00f6n rakentamisesta ja\u00a0 oppilaiden yhteistoimintataitojen kehitt\u00e4misest\u00e4.\u00a0 CIP-teoriaan ja CASVE-sykliin tukeutuen oppilaan oppilaanohjaukseen liittyv\u00e4 ty\u00f6 voidaan jakaa seuraaviin vaiheisiin:<\/span><\/p>\n <\/p>\n Kuvio 4. Oppilaan urapodinnan edist\u00e4misen osa-alueet oppilaanohjauksen n\u00e4k\u00f6kulmasta<\/em><\/p>\n Oppilaanohjauksen oppitunneilla tulisi olla seuraavia sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4:<\/p>\n Yl\u00e4koulun aikana kannattaa ohjauksen eri vaiheissa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 erilaisia ohjausmenetelmi\u00e4. Ryhm\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ja toiminnalliset menetelm\u00e4t (ks. Niemi 2011, 54-59<\/a>) sek\u00e4 erilaiset valintoja ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa harjoittavat leikilliset harjoitteet (ks. Innostus-peli, video<\/a>) sopivat\u00a0 hyvin oppilaanohjaukseen orientoivaksi ty\u00f6skentelytavaksi. Kokemusten reflektointi, oman ajattelun ja tunteiden sanoittaminen ovat kiinte\u00e4 osa oppilaanohjauksen oppituntity\u00f6skentely\u00e4. N\u00e4in harjoitellaan valintojen perustelua.<\/p>\n Michel Foucaultin (2010) mukaan maailma on merkkien ja sanojen punos ja kieli kuvaa ajattelua. Sanojen ja nime\u00e4misen kautta opettamme nuorelle vuoropuhelussa tarvittavaa sanastoa ja edist\u00e4mme tiet\u00e4myst\u00e4 maailmasta. Ajattelun tietoinen harjoittelu luovat perustan oppimaan oppimisen taitojen kehitt\u00e4miselle, suunnitelmallisuuden ja itseohjautuvuuden kehittymiselle (ks. Niemi 2016, 158-166<\/a>). Keskeisi\u00e4 oppilaanohjauksessa k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 sanoja tulee tehd\u00e4 tutuksi nuorille. Kielitietoinen ja sanoja selitt\u00e4v\u00e4 ohjausty\u00f6 on keskeist\u00e4.\u00a0 Vinkkej\u00e4 kielitietoiseen ohjaukseen l\u00f6yd\u00e4t t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n Nuorella tulisi olla mahdollista hankkia kokemuksia koulutusvaihtoehdoista ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 yl\u00e4koulun aikana. \u00a0Kokemukset ja niiden reflektointi tulisi olla t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa yl\u00e4kouluaikaisessa oppilaanohjausty\u00f6ss\u00e4. TET-jaksot (ks. www.tet-tori.fi<\/a>), \u00a0yritys- ja oppilaitosvierailut tulisi olla toteutettu niin, ett\u00e4 ne edist\u00e4v\u00e4t nuoren uravalintavalmiuksien kehittymist\u00e4. Vaihtoehdot tulee tehd\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi. \u00a0Vierailuihin liittyvien teht\u00e4vien tavoitteena on helpottaa peruskouluik\u00e4ist\u00e4 nuorta tekem\u00e4\u00e4n havaintoja itsest\u00e4\u00e4n ja ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n. Opinto-ohjaajan ja opettajan teht\u00e4v\u00e4 \u00a0on rikastaa nuoren havaintoja, auttaa nuorta tekem\u00e4\u00e4n tulkintoja ja luomaan kokemuksista merkityksi\u00e4, jotka edist\u00e4v\u00e4t nuoren toimijuutta.<\/p>\n Ohjauksen ja oppilaanohjauksen huomio tulisi kohdentaa rakentavaan vuorovaikutukseen ja oppimaan oppimisen edellytysten luomiseen. \u00a0Koulun tulisi tarjota oppilaille erilaisia kokemuksia ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 koko oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 oppilaan itsearviointitaitojen sek\u00e4 reflektointi- ja argumentointitaitojen kehitt\u00e4misess\u00e4. Oppimisymp\u00e4rist\u00f6n (esim. www.tet-tori.fi<\/a>) tulisi toisaalta mahdollistaa oppilaan itseohjautuvuus ja toisaalta ohjaajien tulisi huomioida se, ett\u00e4 on joukko oppilaista tarvitsee kaikilla tai joillakin ohjauksen \u00a0osa-alueilla tukea.<\/span><\/p>\n <\/p>\n Kuvio 4.\u00a0 Kaikki ohjaavat -periaate\u00a0 ja urapohdinnan edist\u00e4misen osa-alueet<\/span><\/i><\/p>\n Perusopetuksen ohjaus, joka edist\u00e4\u00e4 oppilaan urapohdintaa, jakaa kolmeen osa-alueeseen: 1) itsearviointi, 2) oppilaan elinpiiri\u00e4 laajentavat kokemukset sek\u00e4 3) kokemusten reflektointi ja oman toiminnan perustelu. Ohjaus, joka edist\u00e4\u00e4 oppilaan itsetuntemusta, on yhteydess\u00e4 my\u00f6s oppilaan urapohdintataitojen kehittymiseen. Kokemukset omasta oppimisesta ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 tulisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 oppilaan ura- ja koulutusvalintaa suuntaavassa ohjauksessa. Reflektointi ja argumentointi -osa-alue liittyy systeemiteoriassa (ks. kuvio 1) esitetyn ajatuksen toimeenpanoon. Koko koulun oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 tulisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ohjausty\u00f6ss\u00e4. Jokaisen opettajan tulisi tehd\u00e4 tilaa ohjausty\u00f6lle, jossa oppilaalla on mahdollisuus jakaa kouluty\u00f6h\u00f6n kytkeytyvi\u00e4 kokemuksiaan ja harjoitella perustelemista ja valintojen tekemist\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4 voidaan johtaa opinto-ohjaajan koordinointiteht\u00e4v\u00e4 koulussa<\/span><\/p>\n Yl\u00e4kouluaikaista ohjausta tulisi tarkastella erityisen\u00e4 ajanjaksona, jonka aikana oppilas ker\u00e4\u00e4 kokemuksia ura- ja koulutusvalinnan perustaksi. Urapohdinnan alussa olevan nuoren ohjaaminen on ik\u00e4\u00e4n kuin siltojen rakentamista nuoren min\u00e4n ja ymp\u00e4rist\u00f6n v\u00e4lille. Kasvava, kehittyv\u00e4 ja identiteetti\u00e4\u00e4n etsiv\u00e4 nuori pyrkii liitt\u00e4m\u00e4\u00e4n havainnot, jotka h\u00e4n on tehnyt omasta itsest\u00e4\u00e4n, tulevaisuuden tarjoamiin mahdollisuuksiin. \u00a0Erilaisten ihmisten kohtaaminen, omaa elinpiiri\u00e4 laajentavat kokemukset ja merkitysten luominen koulup\u00e4iv\u00e4n tapahtumille edist\u00e4v\u00e4t oppilaan urapohdintaa ja oppilaan valmiuksia tarttua tulevaisuuden tarjoamiin mahdollisuuksiin ja sijoittua yhteisty\u00f6h\u00f6n perustuville ty\u00f6markkinoille. (Ks. Niemi 2016<\/a>).<\/span><\/p>\n Opetussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus 2014<\/a>) oppilaanohjaus-oppiaineelle ei ole m\u00e4\u00e4ritelty tavoiteltavaa hyv\u00e4n osaamisen tasoa. Alla on kuvattu, milt\u00e4 voisivat n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 oppilaan toimijuutta korostava hyv\u00e4n osaamisen kriteerit oppilaanohjaus-oppiaineessa. Kriteerit on j\u00e4sennetty opetussuunnitelman perusteiden oppilaanohjaus-oppiaineen tavoitteiden mukaan ja rajattu oppilaan urapohdinnan edist\u00e4misen mukaan (ks. Niemi 2016, 163<\/a>).<\/span><\/p>\n Osallisuus ja aktiivinen toiminta Oppimaan oppimisen taidot Elinik\u00e4inen oppiminen Itsetuntemus Tavoitteiden asettaminen Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n suuntautuva oppiminen Koulutus ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4tiedon hy\u00f6dynt\u00e4minen omassa urasuunnittelussa Monikulttuurisuus ja kansainv\u00e4lisyys Arviointi-sana\u00a0 voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 oppiaineelle asetettujen tavoitteiden ja saavutettujen tulosten v\u00e4liseksi vertailuksi. Vaikkei oppilaan suoriutumista ura- ja koulutusvalintaan valmentavassa oppiaineessa arvioitaisi numeerisesti, tulisi oppiainetta tarkastella arvioinnin n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n Bandura, A. (1986). Social foundations of thought and action. A social cognitive theory. Englewood Cliffs. New Jersey: Prentice-Hall.<\/span><\/p>\n Foucalt, M. (2010). Sanat ja asiat. Gaudeamus.<\/p>\n Lewin, K. (1951). Field Theory in Social Science: selected theoretical papers. (D. Cartwright, toim.). New York: Harper & Brothers.<\/span><\/p>\n Niemi, P. (2011). Kyl m\u00e4\u00e4ki. Turun peruskoulujen oppilaanohjauksen k\u00e4sikirja. Turun ammatti-instituutti, Painoviestint\u00e4. Noudettu osoitteesta http:\/\/www.oppilaanohjaus.fi\/materiaalit\/OKE-kasikirja.pdf<\/a> (luettu 2.12.2020).<\/p>\n Niemi, P. (2016). Ohjaus ja oppilaiden urapohdinta. Turkulaisten peruskoulun p\u00e4\u00e4tt\u00f6luokkalaisten ohjauskokemukset urapohdinnan selitt\u00e4jin\u00e4. V\u00e4it\u00f6skirja. Turun yliopisto. https:\/\/www.utupub.fi\/bitstream\/handle\/10024\/124526\/AnnalesC423Niemi.pdf?sequence=2&isAllowed=y<\/a> (luettu 2.12.2020).<\/p>\n Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Noudettu osoitteesta https:\/\/www.oph.fi\/sites\/default\/files\/documents\/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf <\/a>(luettu 19.12.2020).<\/p>\n Patton, W., & McMahon, M. (2006). Career Development and Systems Theory. Connecting Theory and Practice (Second Edition p.). Rotterdam: Sense Publishers.<\/p>\n Peterson, G. W., Sampson J. P., Jr., & Readon, R. C. (1991). Career development and services: A Cognitive Approach. Pacific Grove (CA): Brooks\/Cole Publishing Company.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Oppilaanohjauksen pedagogiikka Perinteisesti uraohjaus on perustunut kahdenkeskiseen vuorovaikutukseen. Yl\u00e4koulunaikaisesta oppilaanohjauksesta voidaan rakentaa koko kouluasteen kest\u00e4v\u00e4 prosessi,\u00a0 joka p\u00e4\u00e4ttyy p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon kouluasteen lopulla.\u00a0 T\u00e4ll\u00e4 sivulla tarkastellaan oppilaanohjausta oppilasl\u00e4ht\u00f6isen\u00e4, kokonaisvaltaisena p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoprosessina (CIP-teoria). Ohjausty\u00f6ss\u00e4 oppilasta autetaan muokkaamaan omaa k\u00e4sityst\u00e4 todellisuudesta. \u00a0Yksil\u00f6n kannalta keskeisi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa vaativia asioita ovat koulutusta ja uraa koskevat valinnat. \u00a0Oppilaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko tulisi rakentua omien voimavarojen tunnistamisen … Jatka lukemista ”Pedagogiikka”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":138,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-482","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/opo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/482","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/opo\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/opo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/opo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/138"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/opo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=482"}],"version-history":[{"count":49,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/opo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/482\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":604,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/opo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/482\/revisions\/604"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/opo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=482"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Vuorovaikutus<\/h3>\n
![\"\"](\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/opo\/files\/2020\/12\/Systeemi-300x176.gif\")
<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/opo\/files\/2020\/12\/Ymparisto-300x217.jpg\")
<\/p>\nOhjausprosessi<\/h3>\n
\n
\n
\n
\n
\n
\nP\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon prosessointi alkaa, kun oppilas tunnistaa oman tilanteensa ja tarpeensa koulutus ja\/tai uranvalinnalle. T\u00e4m\u00e4n valinnan merkityksen ymm\u00e4rt\u00e4misen aikana nuori tunnistaa eron olemassa olevan ja tavoitetilanteen v\u00e4lill\u00e4. Tietoisuus valintatilanteen ajankohtaisuudesta syntyy joko ulkoisista tai sis\u00e4isist\u00e4 vaatimuksista. T\u00e4llaisena ulkoisena tekij\u00e4n\u00e4 voidaan n\u00e4hd\u00e4 koulutuksen nivelvaiheet.<\/li>\n
\nAnalyysivaiheessa kartoitetaan omia vahvuuksia ja omaa tapaa oppia suhteessa koulutuksen tai
\nty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tarjoamiin mahdollisuuksiin. Analyysivaiheessa tavoitteena on yhdist\u00e4\u00e4 tiet\u00e4mys omasta\u00a0itsest\u00e4, kiinnostuksista ja arvoista mielikuviin, tietoon ja k\u00e4sitykseen, jotka ovat syntyneet eri koulutus- ja ammattivaihtoehdoista. T\u00e4ll\u00f6in tunnistetaan my\u00f6s valinnan ongelmien syit\u00e4 ja niiden osatekij\u00f6it\u00e4.<\/li>\n
\nSynteesivaiheessa keskeinen kysymys on, mink\u00e4 toimintamallin avulla olisi mahdollista p\u00e4\u00e4st\u00e4
\nparhaimpaan mahdolliseen p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen. Synteesivaihe jakaantuu kahteen vaiheeseen. Ensin pyrit\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n mahdollisimman monta mahdollista vaihtoehtoa prosessin aikana hankitun informaation perusteella (elaborointi). Sen j\u00e4lkeen n\u00e4ist\u00e4 vaihtoehdoista karsitaan sellaiset koulutus- ja ammattialat, jotka eiv\u00e4t t\u00e4ysin vastaa yksil\u00f6n kiinnostuksia, kykyj\u00e4 tai arvoja (kristallisointi). T\u00e4ll\u00f6in j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 muutama todenn\u00e4k\u00f6inen vaihtoehto, joista lopullinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s on mahdollista tehd\u00e4.<\/li>\n
\n<\/strong>Arviointivaiheessa vaihtoehdot priorisoidaan. T\u00e4ll\u00f6in arvioidaan, mit\u00e4 hy\u00f6tyj\u00e4 ja haittoja valinnasta koituu. Eri vaihtoehtoja arvioitaessa pohditaan kunkin valinnan merkityst\u00e4 itselle sek\u00e4 merkitt\u00e4ville l\u00e4heisille henkil\u00f6ille. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa pyrit\u00e4\u00e4n valitsemaan ensisijainen vaihtoehto ja sen lis\u00e4ksi muutamia varasuunnitelmia. <\/span><\/li>\n
\nToimeenpanovaiheessa pyrit\u00e4\u00e4n rakentamaan sellainen toimintasuunnitelma, joka parhaiten soveltuu omaan el\u00e4m\u00e4ntilanteeseen. Samalla pohditaan, kuinka suunnitelma toteutetaan aivan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasolla sek\u00e4 millaista sitoutumista sen toteuttaminen edellytt\u00e4\u00e4. Mallin keh\u00e4 sulkeutuu uudelleen kommunikaatiovaiheeseen, jossa arvioidaan prosessia, tehtyj\u00e4 ratkaisuja, toimenpiteit\u00e4 ja saavutettuja tuloksia.\u00a0<\/span><\/li>\n<\/ol>\n<\/li>\n<\/ol>\n\n
\n
\n
![\"\"](\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/opo\/files\/2020\/12\/peda2-300x200.jpg\")
<\/p>\n\n
\n
\n
Valintojen \u00a0ja argumentoinnin harjoittelu<\/h3>\n
![\"\"](\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/opo\/files\/2020\/12\/Kaikki-ohjaavat-300x152.gif\")
<\/span><\/p>\nArviointi<\/h3>\n
\n<\/b>Oppilas osaa tehd\u00e4 valintoja.
\nOppilas osaa perustella valintojaan ja sitoutuu tekemiins\u00e4 valintoihin.<\/p>\n
\n<\/b>Oppilas osaa laatia omaa opiskelua edist\u00e4vi\u00e4 suunnitelmia.
\nOppilas pystyy tuottamaan ratkaisuja ristiriitatilanteessa, jossa oma urapohdinta ja muiden ehdottamat koulutusvaihtoehdot eroavat toisistaan.<\/p>\n
\n<\/b>Oppilas osaa arvioida omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan oppijana.<\/p>\n
\n<\/b>Oppilas osaa valita omiin vahvuuksiinsa perustuvia koulutusvaihtoehtoja.<\/p>\n
\n<\/b>Oppilas suunnittelee toisen asteen j\u00e4lkeen jatkuvaa uraansa.<\/p>\n
\n<\/b>Oppilas osaa tehd\u00e4 havaintoja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/p>\n
\n<\/b>Oppilas osaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 kuvaavia k\u00e4sitteit\u00e4.
\nOppilas osaa etsi\u00e4 tietoja koulutus- ja ammattivaihtoehdoista.<\/p>\n
\n<\/b>Oppilas osaa toimia monikulttuurisessa yhteis\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 ty\u00f6mahdollisuuksia on tarjolla Suomessa, Euroopassa ja muualla ulkomailla<\/p>\nL\u00e4hteet<\/h3>\n