Sis\u00e4llysluettelo<\/h2>\n
<\/a><\/p>\n Ohjauksen kehitt\u00e4mishankkeen toteuttaminen peruskoulussa<\/a> <\/a><\/p>\n Kehitt\u00e4mishankkeen l\u00e4ht\u00f6kohtana voi olla havainnot koulun ohjausk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen ep\u00e4tarkoituksenmukaisuudesta sek\u00e4 havainnot koulun k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen ja opetussuunnitelman perusteiden v\u00e4lisest\u00e4 ristiriidasta.<\/p>\n Kehitt\u00e4misymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n eri aikakausien tuottamien opettajien toimintavalmiuksien ja koulun toimintakulttuurin kautta. Hankkeen tavoitteena on uuden toimintamallin luominen, jonka toimintaperiaatteet tukeutuvat opetussuunnitelman perusteisiin.<\/p>\n Kehitt\u00e4misty\u00f6 tukeutuu koulun toimintakulttuurissa jo olemassa oleviin hyviin toimintatapoihin. Normit ja opetussuunnitelman perusteiden linjaukset ovat merkitt\u00e4vimm\u00e4t argumentit kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 opettajien kokemustiedon ja tieteen tuottaman tiedon rinnalla. Ty\u00f6hypoteesi m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 tavoitteen, jota kohti pyrit\u00e4\u00e4n opettaja-, oppilasl\u00e4ht\u00f6isill\u00e4 tai huoltajal\u00e4ht\u00f6isill\u00e4 interventiolla eli kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4 eteenp\u00e4in sys\u00e4\u00e4vill\u00e4 aloitteilla. Koko opettajakunnan osallistaminen kehitt\u00e4misty\u00f6h\u00f6n alusta saakka on sitouttaa opettajat kehitt\u00e4mistulokseen.<\/p>\n Kuvio: Ohjauksen kehitt\u00e4misty\u00f6 peruskoulussa<\/em><\/p>\n Alkuun<\/a><\/p>\n <\/a><\/p>\n Kun kehitt\u00e4mishankkeen tavoitteena on rakentaa kouluun uusi ohjausmalli, voidaan hanke jakaa seuraavaiin vaiheisiin:<\/p>\n Hankesuunnitteluvaiheessa esitett\u00e4\u00e4n projektin idea, tehd\u00e4\u00e4n esitutkimus ja p\u00e4\u00e4t\u00f6s projektin k\u00e4ynnist\u00e4misest\u00e4. Esitutkimuksessa tehd\u00e4\u00e4n a) l\u00e4ht\u00f6kohta-analyysi eli muotoillaan kuvausta nykyisest\u00e4 toimintatavasta, kuvausta toiminnan kehityshistoriasta ja tehd\u00e4\u00e4n nykyisten ristiriitojen analyysi, b) tulevaisuuskatsaus eli aloitetaan ty\u00f6hypoteesin teko ja c) luodaan kehitt\u00e4misty\u00f6n toimintastrategia. Ty\u00f6hypoteesi on teoreettinen idea, jonka uskotaan olevan ratkaisu kehitt\u00e4mishankkeen aikana ratkaistavaan ongelmaan.<\/p>\n Yhteistoimintavaiheen aikana laaditaan projektin organisaatio, tarkennetaan tavoitekuvausta sek\u00e4 suunnitellaan uuden j\u00e4rjestelm\u00e4n rakennetta ja sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Ty\u00f6hypoteesia tarkennetaan vaiheittain hankesuunnittelu- ja yhteistoimintavaiheen aikana. Kaikki kehitt\u00e4misty\u00f6h\u00f6n osallistuvat tarkentavat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n vastineilla ty\u00f6hypoteesia.<\/p>\n Koulun ulkopuolisilla interventioilla tuetaan uutta toimintamallia. Kokeiluvaiheen aikana seurataan uuden j\u00e4rjestelm\u00e4n toimivuutta, korjataan ja edelleen kehitet\u00e4\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ja arvioidaan uutta toimintatapaa. K\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottovaiheen aikana luodaan j\u00e4rjestelm\u00e4lle virallinen status. Vaiheiden v\u00e4linen raja on liukuva.<\/p>\n Kuvio. Ohjauksen kehitt\u00e4misty\u00f6n vaiheet<\/em><\/p>\n Alkuun<\/a><\/p>\n <\/a><\/p>\n Ohjauksen kehitt\u00e4misty\u00f6 on<\/p>\n Kehitt\u00e4misty\u00f6 on vanhojen toimintatapojen kyseenalaistamista ja liikkumista tutusta tuntemattomaan ja kohti parempaa k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 Toimintatutkimuksellinen kehitt\u00e4misty\u00f6 on osoittautunut hyv\u00e4ksi tavaksi l\u00e4hesty\u00e4 ohjauksen kehitt\u00e4mishaasteita. Toimintatutkimuksellinen kehitt\u00e4misty\u00f6 muodostuu suunnittelu – toiminta – havainnointi – reflektointi -syklien sarjasta. Syklin l\u00e4pivieminen johtaa seuraavaan kehitt\u00e4misvaiheeseen. Kehitt\u00e4mishanke muodostuu useamman syklin sarjasta. Ohjauksen kehitt\u00e4misty\u00f6st\u00e4 on mahdotonta laatia tarkkaa kehitt\u00e4misty\u00f6suunnitelmaa.. Siksi vaiheittainen toteutettu ty\u00f6hypoteesin suuntainen kehitt\u00e4misty\u00f6 on tarkoituksenmukaisin tapa edet\u00e4 tavoitteiseen. Kehitt\u00e4misty\u00f6h\u00f6n osallistuvien tulisi siet\u00e4\u00e4 ep\u00e4varmuutta ja viihty\u00e4 vanhan ja uuden syntyv\u00e4n toimintamallin v\u00e4liss\u00e4. Heid\u00e4n tulee uskoa, ett\u00e4 toisiaan seuraavat kehitt\u00e4missyklit tuottavat tuloksen.<\/p>\n Hankkeessa, jossa pyrit\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n toimintatapoja, tulisi kehitt\u00e4mist\u00e4 tarkastella koulutuksen, yhteistoiminnan ja arvioinnin muodostamana kokonaisuutena. Koulutuksessa annetaan vuoropuhelun v\u00e4lineet eli k\u00e4sitteet, joiden ty\u00f6st\u00e4mist\u00e4 jatketaan yhteistoiminnan aikana. Arviointi on toisaalta kehitt\u00e4misty\u00f6kalu ja osa syklien sarjaa, ja toisaalta sen avulla varmistetaan kehitt\u00e4mistuloksen vakiintuminen ja ohjauksen kohdentuminen.<\/p>\n Jos kehitt\u00e4mistulos halutaan aikaansaada yhteisty\u00f6ll\u00e4 ja keskustelemalla, tulee kehitt\u00e4mistoiminnanaikainen koulutus rakentaa kehitt\u00e4mistoimintaa palvelevaksi. Jotta voitaisiin tuottaa diskurtiivinen totuus, tulee osallistujien kyet\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n eriytyvi\u00e4 v\u00e4itteit\u00e4 ja arvioimaan muiden v\u00e4itteit\u00e4 niihin soveltuvilla kriteereill\u00e4, jotka ovat totuus (tieto), autentisuus (kokemus) ja oikeudellisuus (normit).<\/p>\n Kehitt\u00e4misty\u00f6n prosessiluonne ja toimintatutkimuksellisuus edellytt\u00e4v\u00e4t ohjauksen saatavuuden varmistamista. Toimintatutkimuksellinen kehitt\u00e4misty\u00f6 on valtaistavaa ja osallistavaa. Ohjauksella ja arvioinnilla varmistetaan kehitt\u00e4misty\u00f6n tuloksen vakiintuminen. Kehitt\u00e4misty\u00f6n koordinaattorille tulee osoittaa riitt\u00e4v\u00e4t voimavarat. Koulun johdon tulee tukea kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4 koko kehitt\u00e4misprosessin ajan.<\/p>\n Ks. artikkeli kehittamisty\u00f6st\u00e4<\/a><\/p>\n Alkuun<\/a><\/p>\n <\/a><\/p>\n Olemassa olevien voimavarojen hy\u00f6dynt\u00e4minen, tuloksellinen kehitt\u00e4mishankkeen toteuttaminen ja oppimisen tuottaminen edellytt\u00e4v\u00e4t ty\u00f6yhteis\u00f6n voimavarojen arviointia. T\u00e4ll\u00f6in arvioidaan opettajien asiantuntijuutta ja organisaation luonnetta<\/p>\n Arviointiv\u00e4itt\u00e4m\u00e4t, joilla arvioidaan organisaation luonnetta rajautuvat osallisuutta, yhteisty\u00f6t\u00e4 ja yhteist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 korostavista k\u00e4sityksist\u00e4. Arvioinnin kohteena on kouluty\u00f6n demokraattisuus, opettajien valtaistamisen aste, kouluty\u00f6n organisoinnin strategisuus. Lis\u00e4ksi kannattaa arvioida OVTES:n rajaamien voimavarojen hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n Opettajan asiantuntijuuden osa-alueina voi tarkastella opettajien attribuutiota eli syyselityksi\u00e4, reflektiota ja vuoropuhelua. N\u00e4ist\u00e4 osa-alueista johdetutut v\u00e4itt\u00e4m\u00e4t kuvaavat, mit\u00e4 haluamme, ajattelemme, miten toimimme ja mit\u00e4 opimme muiden kanssa. Kehitt\u00e4mistoiminnan n\u00e4k\u00f6kulmasta kannattaa arvioida siis opettajien vuoropuhelun tuottavuutta, opettajien reflektion luonnetta sek\u00e4 opettajien suhtautumista kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n Koulun hallintokulttuurin, opettajien asiantuntijuuden ja ty\u00f6yhteis\u00f6n ty\u00f6ilmapiirin arviointi tukee tuottavien ty\u00f6tapojen valintaa. Toisaalta l\u00e4ht\u00f6tilanteen arvioinnilla luodaan organisaation hallintokulttuurille ja opettajien asiantuntijuudelle mahdollisuus kehitty\u00e4 ty\u00f6n aikana. Tieto toimintavalmiuksista m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4misty\u00f6n ohjauksen luonteen, vaikuttaa kehitt\u00e4misty\u00f6n organisointiin sek\u00e4 yhteistoiminnan sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n ja muotoon.<\/p>\n Kuvio. Toimintaymp\u00e4rist\u00f6l\u00e4ht\u00f6isyys<\/em><\/p>\n Alkuun<\/a><\/p>\n <\/a><\/p>\n Kehitt\u00e4mishanke toteutetaan suunnittelu – toiminta – havainnointi – reflektointi-syklin sarjana. Se on jatkuvaan harkintaan perustuva vaiheittainen prosessi, jossa edet\u00e4\u00e4n suunnitelman teosta toimintaan, jota havainnoidaan ja muutetaan saatujen kokemusten perusteella. Kehitt\u00e4misty\u00f6h\u00f6n kuuluu toiminnan jatkuva arviointi. Arvioinnin tuotoksena syntyy uusi suunnitelma siit\u00e4, miten toimintaa pit\u00e4isi jatkossa kehitt\u00e4\u00e4. Arvioinnin t\u00e4rkein anti on tietoisuus siit\u00e4, mit\u00e4 pit\u00e4isi vastaisuudessa oppia.<\/p>\n Kuvio. Kehitt\u00e4misty\u00f6n vaiheet<\/em><\/p>\n Toimintatutkimuksellisessa kehitt\u00e4misess\u00e4 interventioilla eli v\u00e4liintuloilla sys\u00e4t\u00e4\u00e4n kehityst\u00e4 eteenp\u00e4in. Interventiolla tarkoitetaan v\u00e4liin tulemista, v\u00e4liss\u00e4 olemista, v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimimista ja asioihin puuttumista. Ohjausrooli vaihtelee teknisest\u00e4 asiantuntijasta kehitt\u00e4misprosessin helpottajaksi ja mahdollistajaksi. Vaihtoehtoisten toimintatapojen esittely, keskustelun viritt\u00e4minen, yhteisymm\u00e4rryksen rakentaminen, argumenttien arviointi, monipuolisen argumentoinnin tukeminen (kokemus, tieto ja normit), yhteenvetojen tekeminen ja seuraavan kehitt\u00e4missyklin suunnittelu ovat keskeisi\u00e4 kehitt\u00e4mistoiminnan ohjaajan teht\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n Alkuun<\/a><\/p>\n <\/a><\/p>\n Osoitteeseen www.turku.fi\/oppilaanohjaus<\/a> on koottu kuvaus oppilaan- ja opinto-ohjauksen vaiheista (ohjauspolku). Kuvaus toimii l\u00e4ht\u00f6kohtana arviointity\u00f6lle ja strategiselle ohjauksen kehitt\u00e4misty\u00f6lle. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 arvioida oppilaanohjauksen tuloksellisuutta keskeisill\u00e4 tavoitealueilla ja saatavuutta. Oppilaan- ja opinto-ohjauksen arvioinnin osa-alueiksi oppilaanohjauksen kehitt\u00e4miskaudella 2003-2007 rajautuivat seuraavat osa-alueet:<\/p>\n Peruskoulu<\/strong><\/p>\n Ammatillinen koulutus<\/strong><\/p>\n Alkuun<\/a><\/p>\n <\/a><\/p>\n Ohjauksen tila Turun yl\u00e4kouluissa toteutettiin ensimm\u00e4isen kerran Turussa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2009. Arviointivelvoite l\u00f6ytyy perusopetuslain 5.luvusta 12 \u00a7: Opetuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.\u00a0 Arviointi on tarkoitus toistaa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2012 ja sen j\u00e4lkeen joka kolmas vuosi.<\/p>\n Arvioinnin tavoitteena on tukea koulun ohjauksen kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4, arvioida opetussuunnitelman rajaamien tavoitteiden toteutumista, toimia l\u00e4ht\u00f6tilanteen arviointina tulevalle kehitt\u00e4mistoiminnalle ja kartoittaa keskeisi\u00e4 ohjausty\u00f6n ep\u00e4kohtia. Arvioinnin sis\u00e4ll\u00f6n m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t Opetussuunnitelman perusteet ja Turun kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelman kuntakohtainen osio. Opetushallituksen vuonna 2002 toteuttaman arvioinnin pohjalta tehdyt ohjauksen itsearviointilomakkeet ja Petri Niemen lisensiaatintutkimuksessa rajautuneet ohjauksen kehitt\u00e4misymp\u00e4rist\u00f6n arvioinnin osa-alueet. Arvioinnissa on kyselylomakkeet rehtorille, oppilaanohjaajille, opettajille ja oppilaalle<\/p>\n Arvioinnin kohteena ovat oppilaanohjauksen saatavuus ja resurssit, oppilaanohjaus ja opetussuunnitelma, ohjaus koko koulun toimintamuotona, koulun ohjausymp\u00e4rist\u00f6, koulun ohjauksen kehitt\u00e4misymp\u00e4rist\u00f6, oppilaanohjaajan t\u00e4ydennyskoulutustarve sek\u00e4 oppilaan itsearvio opiskelutaidoista, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4tuntemuksesta, koulutus- ja urasuunnittelutiedoista ja -taidoista. Kaikissa kyselyiss\u00e4 on soveltuvin osin sama rakenne, joka on seuraava:<\/p>\n OHJAUS JA OPETUSUUNNITELMA<\/p>\n Kasvun ja kehityksen ohjaaminen KOULUN OHJAUKSEN KEHITT\u00c4MISYMP\u00c4RIST\u00d6 KOULUN OHJAUSYMP\u00c4RIST\u00d6 OPPILAANOHJAUS JA OPETUSUUNNITELMAN TAVOITTEET OPPILAAOHJAUKSEN SAATAVUUS JA RESURSSIT V\u00e4it\u00f6skirjani<\/a> aineisto perustuu t\u00e4h\u00e4n arviointity\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n Alkuun<\/a><\/p>\n <\/a><\/p>\n Kehitt\u00e4misty\u00f6 kohteena ovat ensisijassa peruskoulun opinto-ohjaajan ty\u00f6 siirtym\u00e4vaiheissa. Ty\u00f6t\u00e4 tarkastellaan opojen yhteisty\u00f6n ja sen koordinoinnin n\u00e4k\u00f6kulmasta sek\u00e4 nivelvaiheyhteisty\u00f6n kehitt\u00e4misen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Keskeisi\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6llisi\u00e4 kehitt\u00e4misalueita ovat tet-harjoittelun ja ennaltaehk\u00e4isev\u00e4n ohjauksen kehitt\u00e4minen.<\/p>\n Yhteinen yl\u00e4koulujen ohjaussuunnitelma tukee koulukohtaista ohjauksen kehitt\u00e4mistoiminta. Samanaikaisesti kootaan siis yl\u00e4koulujen ohjaussuunnitelmia. Ohjaussuunnitelmat rakentuvat kunnan opetussuunnitelmassa velvoitettujen sis\u00e4lt\u00f6jen rinnalle. Kehitt\u00e4miskaudella 2008-2010 yl\u00e4koulut m\u00e4\u00e4rittiv\u00e4t ohjauksen ty\u00f6njaon, yl\u00e4kouluaikaisen ohjausty\u00f6n vaiheet ja ohjausty\u00f6n vuosikellon aihealueilla tet-harjoittelu ja ennaltaehk\u00e4isev\u00e4 ohjaus. Raportti l\u00f6ytyy t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n <\/p>\n Kuvio. Ohjaussuunnitelma<\/em><\/p>\n Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteissa<\/a> velvoitetaan koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n ohjaussuunnitelma ja kuvaamaan,\u00a0 miten oppilaanohjaus j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n. Ohjaussuunnitelmassa tulisi kuvata oppilaanohjauksen j\u00e4rjest\u00e4misen rakenteet, toimintatavat, ty\u00f6n ja vastuunjako sek\u00e4 ty\u00f6skentely monialaisissa verkostoissa, kodin ja koulun yhteisty\u00f6 ohjauksessa, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4yhteisty\u00f6 sek\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n tutustumisen j\u00e4rjestelyt. (2014, 13.) T\u00e4ss\u00e4 suunnitelmassa tulisi huomioida VOP-mallissa<\/a>\u00a0nimetyt ohjauksen tuloksellisuuteen vaikuttavat ulottuvuudet.<\/p>\n Alkuun<\/a><\/p>\n <\/a><\/p>\n Ohjauksen kehitt\u00e4mistoiminnan l\u00e4ht\u00f6kohtana on holistinen ohjausmalli, jossa ohjausty\u00f6t\u00e4 tarkastellaan koko koulun henkil\u00f6kunnan toteuttamana ty\u00f6n\u00e4. Ohjausty\u00f6t\u00e4 jakaantuu mallissa kolmeen teht\u00e4v\u00e4alueeseen: opiskelun ja oppimisen ohjaamiseen, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja uravalinnan ohjaukseen sek\u00e4 persoonallisuuden kasvun tukemiseen.<\/p>\n Ohjauksen kehitt\u00e4mistoimintaa tarkastellaan my\u00f6s VOP-mallin avulla. Mallissa ohjauksen tuloksellisuutta tarkastellaan koko opetus- ja ohjauspalveluita tuottavan organisaation yhteisty\u00f6n tuloksena. Mallin mukaan ohjauksen tuloksellisuuteen vaikuttaa koulussa toteutuva ohjausty\u00f6, koulun opetus- ja ohjausty\u00f6n organisointi ja ohjausta koskeva julkinen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko. Eri toimijoiden v\u00e4linen vuoropuhelu, hallinnon ja ohjausty\u00f6t\u00e4 tekevien yhteisymm\u00e4rryksen rakentaminen, opettajien valtauttaminen, hiljaisen tiedon n\u00e4kyv\u00e4ksi tekeminen ja moniammatillinen yhteisty\u00f6 ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 hyv\u00e4n ohjaustuloksen aikaansaamiseksi.<\/p>\n Oppilaanohjaajan ty\u00f6t\u00e4 tarkastellaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon (yhteishaku) valmistava ohjausprosessina. Prosessin tarkastelun l\u00e4ht\u00f6kohtana on CIP-teoria ja CASVE-sykli. Yl\u00e4kouluun ohjaukseen sovellettuna oppilaanohjaus rakentuu seuraavista osista:<\/p>\n Kuvio. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon valmistavan oppilaanohjausty\u00f6n vaiheet<\/em><\/p>\n Alkuun<\/a><\/p>\n <\/a><\/p>\n Yl\u00e4koulun opetussuunnitelmasta tulisi l\u00f6yty\u00e4 vastaus kunnan opetussuunnitelmassa esitettyyn velvoitteeseen:<\/p>\n Valtakunnallisessa opetussuunnitelman perusteissa on asetettu ohjausty\u00f6n tavoitteet ja kunnan opetussuunnitelmassa on pohdittu ohjausty\u00f6n organisointia ja ty\u00f6njakoa. Koulun opetussuunnitelmassa tulisi olla kuvaus siit\u00e4, miten oppilaanohjausty\u00f6 toteutetaan. T\u00e4m\u00e4n kokonaisuuden arviointia ja kehitt\u00e4mist\u00e4 tuettiin Oppilaanohjauksen tila Turun yl\u00e4kouluissa -arvioinnilla.<\/p>\n Kehitt\u00e4miskaudella 2008-2010 koottiin yl\u00e4koulukohtaisia ohjaussuunnitelmia. Suunnitelmien ensisijainen teht\u00e4v\u00e4 on kuvata yl\u00e4kouluaikaista ohjausty\u00f6t\u00e4 prosessina, ohjausty\u00f6njako ja lukuvuoden aikana tapahtuvaa ohjausty\u00f6t\u00e4 (ohjauksen vuosikello). N\u00e4iden osa-alueiden avulla muodostetaan ohjausty\u00f6st\u00e4 kokonaisuus. Kehitett\u00e4vi\u00e4 ohjausty\u00f6n osa-alueita ovat TET-harjoittelu, ennaltaehk\u00e4isev\u00e4 ohjausty\u00f6 ja oppilaskuntatoiminta.<\/p>\n Alkuun<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Ohjauksen kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 opettajakunta on keskeisin voimavara. Osallistamalla opettajakunta kehitt\u00e4misty\u00f6h\u00f6n edesautetaan opettajien sitoutumista kehitt\u00e4mistulokseen ja juurrutetaan uusi toimintamalli osaksi koulun toimintakulttuuria. Koordinaattorilla on keskeinen rooli koulun ja ohjauksen tuloksellisuuteen vaikuttavien yhteisty\u00f6tahojen muodostamassa rajapinnassa. Koordinaattorin teht\u00e4v\u00e4 on ruokia kehitt\u00e4mistoiminnanaikaista vuoropuhelua ja yhteistoimintaa interventioilla. Kehitt\u00e4misty\u00f6n ohjauksen tulee olla toimintaymp\u00e4rist\u00f6l\u00e4ht\u00f6ist\u00e4. Toimintatutkimukselliselle kehitt\u00e4misty\u00f6lle on opettajakuntaa valtauttavaa ja olemassa olevia toimintatapojen … Jatka lukemista ”Kehitt\u00e4minen”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":138,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-251","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/opo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/251","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/opo\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/opo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/opo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/138"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/opo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=251"}],"version-history":[{"count":48,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/opo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/251\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":583,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/opo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/251\/revisions\/583"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/opo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=251"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\nKehitt\u00e4mishankkeen vaiheet<\/a>
\nOhjauksen kehitt\u00e4misty\u00f6<\/a>
\nToimintaymp\u00e4rist\u00f6l\u00e4ht\u00f6isyys<\/a>
\nKehitt\u00e4misty\u00f6n ohjaus<\/a>
\nOhjauksen arviointi<\/a>
\nOppilaanohjauksen tila Turun yl\u00e4kouluissa -arviointi<\/a>
\nOhjaussuunnitelma<\/a>
\nOppilaanohjausprosessin kehitt\u00e4minen<\/a>
\nOpetussuunnitelma<\/a><\/p>\nOhjauksen kehitt\u00e4mishankkeen toteuttaminen peruskoulussa<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/opo\/files\/2020\/12\/Kehittamishanke-300x124.gif\")
<\/p>\nKehitt\u00e4mishankkeen vaiheet<\/h2>\n
\n
![\"\"](\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/opo\/files\/2020\/12\/Kehittamistyon-vaiheet-257x300.gif\")
<\/p>\nOhjauksen kehitt\u00e4misty\u00f6<\/h2>\n
\n
Toimintaymp\u00e4rist\u00f6l\u00e4ht\u00f6isyys<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/opo\/files\/2020\/12\/Kehittamisymparisto-300x125.gif\")
<\/p>\nKehitt\u00e4misty\u00f6n ohjaus<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/opo\/files\/2020\/12\/sykli-238x300.gif\")
<\/h2>\nOhjauksen arviointi<\/h2>\n
\n
\n
Oppilaanohjauksen tila Turun yl\u00e4kouluissa -arviointi<\/h2>\n
\nKoulun ohjaussuunnitelma
\nTy\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n tutustuminen
\nToiminta eri yhteisty\u00f6tahojen kanssa
\nKodin ja koulun yhteisty\u00f6<\/p>\n
\nHenkil\u00f6st\u00f6
\nJohtaminen ja toiminnan suunnittelu<\/p>\n
\nOppilaiden v\u00e4linen vuorovaikutus ja osallisuus
\nKasvun ja kehityksen ohjaaminen
\nOhjausty\u00f6n ohjaaminen
\nKurinpito<\/p>\n
\nOppilaanohjausty\u00f6n keskeiset sis\u00e4ll\u00f6t
\nTy\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n tutustuminen
\nKasvun ja kehityksen ohjaaminen
\nOPPILAANOHJAAJAN T\u00c4YDENNYSKOULUTUSTARVE<\/p>\n
\nOppilaanohjaajan ty\u00f6tilat
\nOppilaanohjaajan ty\u00f6aika
\nOppilaanohjauksen resurssit
\nTieto- ja viestint\u00e4tekniikka<\/p>\nOhjaussuunnitelma<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/opo\/files\/2020\/12\/Kehittamistoiminta-300x121.gif\")
<\/p>\nOppilaanohjausprosessin kehitt\u00e4minen<\/h2>\n
\n
![\"\"](\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/opo\/files\/2020\/12\/paatoksentekoprosessi-300x143.jpg\")
<\/p>\nOpetussuunnitelma<\/h2>\n
\n