{"id":993,"date":"2013-08-23T21:53:08","date_gmt":"2013-08-23T18:53:08","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=993"},"modified":"2013-08-25T18:44:20","modified_gmt":"2013-08-25T15:44:20","slug":"kreivin-saaren-lumoissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2013\/08\/23\/kreivin-saaren-lumoissa\/","title":{"rendered":"Kreivin saaren lumoissa"},"content":{"rendered":"

\"WP_20130823_019\"<\/a>Aamuseitsem\u00e4n aikaan saavuimme Kreivinsaarelle eli K\u00e4llsk\u00e4riin K\u00f6karin etel\u00e4puolelle. Aamu-uinnin ja \u2013puuron j\u00e4lkeen l\u00e4hdimme tutkimaan saarta maantieteen ja biologian opettajan Nina Branderin johdolla.<\/p>\n

1950-luvulla vapaaherra G\u00f6ran \u00c5kerhjelm eli \u201dkreivi\u201d ihastui saareen ja alkoi viett\u00e4\u00e4 siell\u00e4 kesi\u00e4ns\u00e4. H\u00e4n rakennutti saarelle talon, jonka arkkitehti Reima Pietil\u00e4 suunnitteli. Kreivi halusi yhdist\u00e4\u00e4 perinteisen suomalaisen ja V\u00e4limeren seudun kulttuurin, mik\u00e4 n\u00e4kyy muun muassa siin\u00e4, ett\u00e4 suomalaista hirsim\u00f6kki\u00e4 muistuttavaa taloa ymp\u00e4r\u00f6i vehre\u00e4 v\u00e4limerellinen puutarha. Puutarhan hienoja yksityiskohtia ovat yrttipenkki, syd\u00e4menmuotoinen mansikkamaa ja kauniit ruusuistutukset, joita paksut kivimuurit suojaavat. Kivet varaavat paljon l\u00e4mp\u00f6\u00e4, mik\u00e4 mahdollistaa monien puutarhakasvien kasvun.<\/p>\n

M\u00f6kin sisustusta pirist\u00e4v\u00e4t kreivin V\u00e4limerelt\u00e4 tuomat v\u00e4rikk\u00e4\u00e4t astiat ja matot. Tulisijan yll\u00e4 on kreivin hyv\u00e4n yst\u00e4v\u00e4n Tove Janssonin maalaama muumiaiheinen taulu. Tove Janssonilla on er\u00e4\u00e4n saaren kallionnyppyl\u00e4n p\u00e4\u00e4ll\u00e4 oma majansa, jossa h\u00e4n kirjoitti muumikirjojaan.<\/p>\n

Kreivi kutsui usein taiteilijayst\u00e4vi\u00e4\u00e4n saarelle hakemaan inspiraatiota ja nauttimaan herkullisesta kestityksest\u00e4, kuten juustotarjottimesta puutarhan kivip\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4rell\u00e4. Nykyisin saari kuuluu Ahvenanmaan maakuntahallitukselle.<\/p>\n

Kreivi oli kiinnostunut V\u00e4limeren kulttuureista ja vietti usein talvensa V\u00e4limeren maissa. N\u00e4ilt\u00e4 matkoiltaan kreivi toi K\u00e4llsk\u00e4rille kreikkalaisia jumalpatsaita, joita on kreivin puutarhassa. Yksi patsas eroaa kuitenkin muista. Pronssista valettu Kreikan jumala Hermes on sijoitettu korkealle kalliolle katse kohti aavaa merta. Juoksuasennossa, k\u00e4\u00e4rmesauva vasemmassa k\u00e4dess\u00e4\u00e4n seisova Hermes oli muun muassa luonnonvoimien, kirjallisuuden ja urheilun jumala. Hermes oli my\u00f6s jumalten sanansaattaja ja pystyi kulkemaan manalassa, mink\u00e4 takia h\u00e4nell\u00e4 oli pienet siivet kantap\u00e4iss\u00e4 ja kyp\u00e4r\u00e4ss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

My\u00f6s monet muut suomalaiset kirjailijat ovat saaneet innoitusta ja aiheita saaristolaisten el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Historian ja yhteiskuntaopin opettaja Ala-Nissil\u00e4 kertoi meille Anni Blomqvistin Myrskyluodon Maijasta, \u00a0Volter Kilven Alastalon salista ja Tove Janssonin muumi-kirjoista. H\u00e4n luki meille katkelman2012 Finlandia palkinnon saaneesta Ulla-Maija Lundbergin teoksesta J\u00e4\u00e4, joka kertoo saaristoon muuttavasta nuoresta papista ja h\u00e4nen vaimostaan. Merelle katsellessa hetki oli tunnelmallinen.<\/p>\n

K\u00e4llsk\u00e4rin luonto on henke\u00e4salpaavan kaunis. Ter\u00e4vien graniittikallioiden ja j\u00e4\u00e4n hioman silokallion lomassa kasvoi matalaa katajaa, kanervaa, pihlajaa ja tervalepp\u00e4\u00e4. Saarella n\u00e4kyi monia j\u00e4\u00e4kauden merkkej\u00e4, n\u00e4it\u00e4 olivat silokalliot, sirppimurrokset niiden pinnassa, pirunpellot ja hiidenkirnut. Kannu on poikkeuksellinen ja suuri hiidenkirnu, joka on avoin toisesta reunasta. Kannu muistutti korkeaa pilaria.<\/p>\n

Vierailumme aikana s\u00e4\u00e4 oli mainio ja meri oli tyyni. Nyt laineet liplattivat kevyesti rantaan, mutta syysmyrskyjen aikaan meri on varmasti toisenlainen. Alemmilla kallioilla ei kasva j\u00e4k\u00e4li\u00e4, koska aallot ja j\u00e4\u00e4t kuluttavat ne pois, mutta ylemp\u00e4n\u00e4, jonne mainingit eiv\u00e4t ulotu, lajeja on useita.<\/p>\n

Kreivin saaressa vierailtuamme emme yht\u00e4\u00e4n ihmettele, miksi kreivi aikoinaan rakastui t\u00e4h\u00e4n uljaaseen saareen.<\/p>\n

Vilma ja Krista<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Aamuseitsem\u00e4n aikaan saavuimme Kreivinsaarelle eli K\u00e4llsk\u00e4riin K\u00f6karin etel\u00e4puolelle. Aamu-uinnin ja \u2013puuron j\u00e4lkeen l\u00e4hdimme tutkimaan saarta maantieteen ja biologian opettajan Nina Branderin johdolla. 1950-luvulla vapaaherra G\u00f6ran \u00c5kerhjelm eli \u201dkreivi\u201d ihastui saareen ja alkoi viett\u00e4\u00e4 siell\u00e4 kesi\u00e4ns\u00e4. H\u00e4n rakennutti saarelle talon, jonka arkkitehti Reima Pietil\u00e4 suunnitteli. Kreivi halusi yhdist\u00e4\u00e4 perinteisen suomalaisen ja V\u00e4limeren seudun kulttuurin, mik\u00e4 n\u00e4kyy … Jatka lukemista ”Kreivin saaren lumoissa”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-993","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/993","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=993"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/993\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1066,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/993\/revisions\/1066"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=993"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=993"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=993"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}