{"id":956,"date":"2013-08-21T19:30:39","date_gmt":"2013-08-21T16:30:39","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=956"},"modified":"2013-08-25T18:51:57","modified_gmt":"2013-08-25T15:51:57","slug":"myrskyluodon-maija-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2013\/08\/21\/myrskyluodon-maija-2\/","title":{"rendered":"Myrskyluodon Maija"},"content":{"rendered":"
\"Myrskyluodon<\/a>
Myrskyluodon Maija ja Janne tupansa edustalla<\/figcaption><\/figure>\n

V\u00e4dersk\u00e4r, kaukainen\u00a0 ulkosaariston saari Ahvenanmaan pohjoisosissa on monille tuttu Myrskyluodon Maijan tarinan tapahtumapaikkana. Anni Blomqvist kuvaa kirjasarjassaan 1800-luvun el\u00e4m\u00e4\u00e4 Myrskyluodolla. H\u00e4n kirjoittaa isot\u00e4tins\u00e4 tarinaa myrskyisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 myrskyisell\u00e4 saarella.<\/p>\n

Maija (oikealta nimelt\u00e4\u00e4n Maria Mickelsdotter) naitetaan h\u00e4nelt\u00e4 kysym\u00e4tt\u00e4 Jannelle, ja pari muuttaa Myrskyluodolle. Suomessa aikuinen tyt\u00e4r sai p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 itse avioitumisestaan vasta 1864, jolloin asiasta s\u00e4\u00e4dettiin keisarillinen asetus.<\/p>\n

Heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 on ty\u00f6n tekoa, Janne kalastaa elantonsa eteen ja Maija hoitaa kotia ja lapsia. Maija opettelee tottumaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n saarella, ja lopulta suhde saareen on todella vahva.<\/p>\n

Maija kuitenkin kokee suuren menetyksen kun tarinan mukaan h\u00e4nen miehens\u00e4 hukkuu ja j\u00e4\u00e4 yksin sinnittelem\u00e4\u00e4n V\u00e4dersk\u00e4rill\u00e4. Todellisen Maijan mies menehtyi oikeasti kuitenkin vatsavaivoihin, ja kirjailija onkin ottanut hukkumistapahtuman omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 Blomqvistin oma mies menehtyi hukkumalla.<\/p>\n

Janne ja Maija olivat torppareita, eli he tekiv\u00e4t t\u00f6it\u00e4 vuokrais\u00e4nn\u00e4lleen, jotta he saivat asua saarella. Tarinan Janne kalasti ja osuuden kalasaaliistaan h\u00e4n toimitti tilallisille, jotka olivat alueet torppareiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n antaneet. Maijalla ja Jannella oli my\u00f6s omia lehmi\u00e4, jotka mahdollistivat saarella l\u00e4hes omavaraisen el\u00e4m\u00e4n. Lehmist\u00e4 he saivat maitoa ja siit\u00e4 voita. Lehmist\u00e4 oli my\u00f6s hy\u00f6ty\u00e4 talvella , jolloin heid\u00e4n m\u00f6kkins\u00e4 p\u00e4\u00e4si palamaan. Janne ja Maija meniv\u00e4t y\u00f6ksi navettaan, sill\u00e4 lehmien tuottama l\u00e4mp\u00f6 mahdollisti y\u00f6n yli selvi\u00e4misen kylm\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n

Viisiosaista Myrskyluoto-sarjaa pidet\u00e4\u00e4n ansiokkaana saariston el\u00e4m\u00e4n kuvauksena. Maija Michelsdotterr syntyy vuonna 1824 autonomian ajan Suomessa. Kirjassa kuvataan arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4, ty\u00f6tapoja erityisesti kalastusta, mutta my\u00f6s historiallisia tapahtumia kuten Oolannin sotaa, n\u00e4lk\u00e4vuosia ja siirtolaisuutta Amerikkaan. El\u00e4m\u00e4ntapa saaristossa on ajan hengen mukaan syv\u00e4sti kristillinen.<\/p>\n

Tuona aikana oli monia uskomuksia, jotka saattavat kummastuttaa nyky\u00e4\u00e4n ihmisi\u00e4. Esimerkiksi uskottiin ter\u00e4ksen oven p\u00e4\u00e4ll\u00e4 tuovan turvaa ja suojaavan pahalta. Siit\u00e4 mainittiinkin katkelmassa Myrskyluodon Maijaa:<\/p>\n

\u201d-Tuntuu v\u00e4h\u00e4n omituiselta panna maata t\u00e4ll\u00e4 lailla taivasalla, eik\u00e4 ole olekaan, Maija sanoo asettuessaan pitk\u00e4kseen <\/i><\/p>\n

\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Ei kai meit\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4 kukaan varasta<\/i><\/p>\n

\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 En min\u00e4 nyt ihan varastamista tarkoittanutkaan. Mutta jos jotain pahaa voisi tulla, kun\u00a0 ei oviaukon p\u00e4\u00e4ll\u00e4k\u00e4\u00e4n ole mit\u00e4\u00e4n ter\u00e4ksist\u00e4<\/i><\/p>\n

\u00c4l\u00e4 ajattele mit\u00e4\u00e4n pahoja nyt. Vaikka jos sin\u00e4 luulet ett\u00e4 ter\u00e4aseista jotain hy\u00f6ty\u00e4 on, niin ei muuta kuin nouset ja isket kirveen ovenkamanaan, se nojaa tuolla sein\u00e4\u00e4n<\/i><\/p>\n

Mutta Janne ei nouse. Maija ei tied\u00e4miten suurta hy\u00f6ty\u00e4 ter\u00e4ksest\u00e4 olisi, mutta h\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 ett\u00e4 sit\u00e4 on oltava niiden ovien yl\u00e4puolella, josta ihmiset kulkevat.\u201d<\/i><\/p>\n

\u00a0<\/i><\/p>\n

Konsta Gr\u00f6nberg ja Lauri Leimu<\/i><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

V\u00e4dersk\u00e4r, kaukainen\u00a0 ulkosaariston saari Ahvenanmaan pohjoisosissa on monille tuttu Myrskyluodon Maijan tarinan tapahtumapaikkana. Anni Blomqvist kuvaa kirjasarjassaan 1800-luvun el\u00e4m\u00e4\u00e4 Myrskyluodolla. H\u00e4n kirjoittaa isot\u00e4tins\u00e4 tarinaa myrskyisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 myrskyisell\u00e4 saarella. Maija (oikealta nimelt\u00e4\u00e4n Maria Mickelsdotter) naitetaan h\u00e4nelt\u00e4 kysym\u00e4tt\u00e4 Jannelle, ja pari muuttaa Myrskyluodolle. Suomessa aikuinen tyt\u00e4r sai p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 itse avioitumisestaan vasta 1864, jolloin asiasta s\u00e4\u00e4dettiin keisarillinen asetus. … Jatka lukemista ”Myrskyluodon Maija”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-956","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/956","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=956"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/956\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1068,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/956\/revisions\/1068"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=956"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=956"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=956"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}