{"id":913,"date":"2013-08-20T21:24:38","date_gmt":"2013-08-20T18:24:38","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=913"},"modified":"2013-08-20T21:34:35","modified_gmt":"2013-08-20T18:34:35","slug":"selkameren-kansallispuistossa-isokarin-luonto-glojarvia-ja-silokallioita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2013\/08\/20\/selkameren-kansallispuistossa-isokarin-luonto-glojarvia-ja-silokallioita\/","title":{"rendered":"Selk\u00e4meren kansallispuistossa Isokarin luontoa – gloj\u00e4rvi\u00e4 ja silokallioita"},"content":{"rendered":"

\"20130820_092437\"<\/a>Isokarin luonto on todella monimuotoinen. Saarella kohtaavat v\u00e4h\u00e4suolainen It\u00e4meri ja\u00a0 viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4suolaisempi Pohjanlahti, joka luo aivan ainutlaatuiset elinymp\u00e4rist\u00f6t lajeille. Isokarin luonnosta l\u00f6ytyy yhteens\u00e4 yli 380 kasvilajia, jotka ovat tulleet saarille monien eri vaiheiden j\u00e4lkeen. Saaren luontoon on tullut kasvilajeja muun muassa muuttolintujen mukana. Esimerkiksi Isokarilla kasvaa sembram\u00e4nty, joka on per\u00e4isin kaukaa Siperiasta. Saarella on k\u00e4ytetty ennen kasveja erilaisina rohtoina. Hyvi\u00e4 rohtoja olivat esimerkiksi ketosilm\u00e4nruoho, joiden uskottiin auttavan silm\u00e4sairauksiin. My\u00f6s Maarian verijuuresta erittyv\u00e4\u00e4 maitiaisnestett\u00e4 k\u00e4ytettiin sis\u00e4elinsairauksien hoitoon.<\/p>\n

Saarelta l\u00f6ytyy my\u00f6s paljon muita hy\u00f6dyllisi\u00e4 kasvilajeja kuten m\u00e4kimeiramia (oreganoa) ja villikuminaa, joita voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ruoanlaitossa. Saarella l\u00f6ytyy my\u00f6s sikoangervoa, jonka t\u00e4rkkelyspitoisista marjoista saatiin n\u00e4lk\u00e4vuosina ravintoa. Siit\u00e4 saatiin my\u00f6s poltettua viinaa. Hietakastikka valtaa nyky\u00e4\u00e4n syksyisin saaren niityt, mutta ensi kes\u00e4n\u00e4 saarelle tuodaan lampaita, jotka laiduntavat saaren niittyj\u00e4 ja pit\u00e4\u00e4 maiseman avoimena. Kallioimarteen lakritsan makuista juurta on k\u00e4ytetty ennen mausteena ja nyky\u00e4\u00e4n se on l\u00e4hinn\u00e4 mukavan makuinen luonnon herkku. Tyrni, korpipaatsama ja suomyrtti kuuluvat my\u00f6s Isokarin lajistoon.<\/p>\n

Saaren l\u00e4nsipuolella sijaitsevat mahtavat \u00a0j\u00e4\u00e4kauden muovaamat ja kelien piiskaamat silokalliot, joissa oli n\u00e4kyvill\u00e4 ruhjeita sek\u00e4 siirroksia ja eri mineraaleista muodostuneita juonikuvioita. Kalliolammikoissa on v\u00e4lill\u00e4 makeaa ja toisinaan suolaista vett\u00e4, koska merelt\u00e4 tulevat suuret mainingit ly\u00f6v\u00e4t kalliolle merivett\u00e4 ja p\u00e4rskeet voivat lent\u00e4\u00e4 jopa majakalle asti. Talvella j\u00e4\u00e4t painautuvat yl\u00f6s kallioille ja kuluttavat siit\u00e4 l\u00e4hes kaikki kasvit ja j\u00e4k\u00e4l\u00e4t pois, paitsi haavankeltaj\u00e4k\u00e4l\u00e4n, joka v\u00e4ritt\u00e4\u00e4 graniittikalliot laikuittain keltaiseksi. Kalliossa olevista halkeamista kovalla kelill\u00e4 aallot ly\u00f6v\u00e4t jopa 20 metriin asti kohti taivasta.<\/p>\n

K\u00e4velimme takaisin venesatamaan uutta tekeill\u00e4 olevaa luontopolkua pitkin. Sen varrella olevan glo-j\u00e4rven rannalta l\u00f6ytyi kaksi kivist\u00e4 1800 luvun venelaituria, jotka t\u00f6rr\u00f6ttiv\u00e4t jo tukevasti \u00a0sis\u00e4maassa maankohoamisen vuoksi. Polku oli toistaiseksi melko vaikeakulkuista mutta polkua tullaan raivaamaan ennen sen virallistamista. Isokarin glo-j\u00e4rvet ovat syntyneet, kun maa on kohonnut ja merenlahdet ovat kasvaneet umpeen ja niist\u00e4 on muodostunut makeita sis\u00e4j\u00e4rvi\u00e4.<\/p>\n

Kaksi vuotta t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 Selk\u00e4meren kansallispuisto<\/strong>
\nPinta-alaa on alueella noin 912 km2<\/sup>, josta 98 % on veden alla, joten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 alueella suojellaan merenpohjaa. Se sijaitsee Lounais-Suomessa Kustavista Merikarvialle yhteens\u00e4 kahdeksan kunnan alueella. Vertailun vuoksi Saaristomeren kansallispuisto on 500 km2<\/sup> pinta-alaltaan ja se on perustettu vuonna 1983 kun taas Selk\u00e4meren kansallispuisto on perustettu vuonna 2011.<\/p>\n

Selk\u00e4meren kansallispuistoon meid\u00e4t tutustutti Kari Laaksonen ja kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 piikilt\u00e4 pelastettu koira \u2019Vili Perkele\u2019 joka oli innoissaan mutta rauhallinen uudessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Lauri Leimu ja Konsta Gr\u00f6nberg<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Isokarin luonto on todella monimuotoinen. Saarella kohtaavat v\u00e4h\u00e4suolainen It\u00e4meri ja\u00a0 viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4suolaisempi Pohjanlahti, joka luo aivan ainutlaatuiset elinymp\u00e4rist\u00f6t lajeille. Isokarin luonnosta l\u00f6ytyy yhteens\u00e4 yli 380 kasvilajia, jotka ovat tulleet saarille monien eri vaiheiden j\u00e4lkeen. Saaren luontoon on tullut kasvilajeja muun muassa muuttolintujen mukana. Esimerkiksi Isokarilla kasvaa sembram\u00e4nty, joka on per\u00e4isin kaukaa Siperiasta. Saarella on k\u00e4ytetty … Jatka lukemista ”Selk\u00e4meren kansallispuistossa Isokarin luontoa – gloj\u00e4rvi\u00e4 ja silokallioita”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-913","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/913","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=913"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/913\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":924,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/913\/revisions\/924"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=913"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=913"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=913"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}