{"id":899,"date":"2013-08-20T08:33:16","date_gmt":"2013-08-20T05:33:16","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=899"},"modified":"2013-08-22T23:03:01","modified_gmt":"2013-08-22T20:03:01","slug":"isokarin-majakka-180-vuotta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2013\/08\/20\/isokarin-majakka-180-vuotta\/","title":{"rendered":"Isokarin majakka 180 vuotta"},"content":{"rendered":"

 <\/p>\n

\"Isokarin<\/a>
Isokarin majan lyhty, kuvat Niko Penttil\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n

\"isokari<\/a>Hyv\u00e4\u00e4 syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4 Isokari 180 vuotta!<\/p>\n

Isokari on majakkasaari Uudenkaupungin ulkopuolella. T\u00e4n\u00e4 viikonloppuna majakka t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 180 vuotta.<\/p>\n

1800-luun alussa Englannin sotalaivasto oli Euroopan ja samalla maailman mahtavin. Ranska halusi olla Euroopan johdossa ja siksi laati muiden Euroopan valtioiden kanssa kauppasaarto sopimuksen Englantia vastaan, koska ei onnistunut valloittamaan sit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tarkoitti kauppasaartoa Englannille ja t\u00e4ll\u00e4 tavoin koetettiin ulkoisesti heikent\u00e4\u00e4 sen sotakyky\u00e4, mik\u00e4 olisi tuonut Ranskalle Euroopan herruuden. Ruotsille, johon my\u00f6s Suomi kuului, ei sopimuksesta olisi ollut etua, koska puutavarakauppa Englannin kanssa oli niin suurta ja tuottoisaa. T\u00e4m\u00e4 kauppa mahdollisti molemmille, niin Ruotsille, ett\u00e4 Englannillekin etuja, sill\u00e4 Ruotsi sai varallisuutta ja Englanti puutavaraa mahtavaa sotalaivastoa varten.<\/p>\n

Ranskan keisari Napoleon halusi saada Ruotsin suostumaan sopimukseen ja n\u00e4in Ranska solmi Ven\u00e4j\u00e4n kanssa Tilsit-sopimuksen vuonna 1807, ett\u00e4 jos Ven\u00e4j\u00e4 saa Ruotsin alistettua, saa Ven\u00e4j\u00e4 Suomen osaksi valtakuntaa. Ven\u00e4j\u00e4n saadessa Suomen osaksi valtiota, j\u00e4iv\u00e4t t\u00e4rke\u00e4t kauppav\u00e4yl\u00e4 Ruotsin puolelle. T\u00e4m\u00e4n takia Ven\u00e4j\u00e4n piti perustaa uusia laivav\u00e4yli\u00e4 l\u00e4pi Suomen vaarallisen saariston ja alkoi rakennuttaa sen ajan mahtavimpia majakoita. Isokari on yksi n\u00e4ist\u00e4 majakoista. Ilman sit\u00e4 kaupank\u00e4ynti olisi ajautunut karille.<\/p>\n

Isokarin majakka valmistui vuonna 1833 ja on Suomen kolmanneksi vanhin valomajakka. Sit\u00e4 suunniteltiin 17 vuotta. Rakennusvaiheessa Turusta tuotiin muurareita, jotka olivat parhaimpia Suomessa. Samat muurarit korjasivat Turun palon aiheuttamia vahinkoja Turun tuomiokirkossa. Isokarin majakka on rakennettu t\u00e4ysin ilman muottia sen ajan ty\u00f6v\u00e4lineill\u00e4, ja rakennus on aloitettu kivijalasta, joka on makkarakennuksessa sen t\u00e4rkein osa. Arkkitehti suunnitteli aluksi Isokarin majakan kivijalasta lopullista korkeampaa, mutta saaren kiviaines oli niin haurasta, ettei siit\u00e4 saanut kest\u00e4v\u00e4\u00e4 tai hienoa. T\u00e4m\u00e4n takia kivijalan korkeus j\u00e4i muutaman metrin korkeuteen. Majakka rakennettiin l\u00e4hes kokonaan punatiilest\u00e4, jota tuotiin muualta suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4. Tiili\u00e4 upposi laivojen mukana paljon, sen perusteella, ett\u00e4 saaren edustalla meren pohjassa on suuria tiilikasoja. Paljon tiili\u00e4 onkin tarvittu, sill\u00e4 niit\u00e4 majakkarakennuksessa on jopa 600\u00a0000 kappaletta. \u00a0My\u00f6hemmin majakkarakennusta on muokattu niin, ett\u00e4 siihen on valettu 15cm betonikerros pintaan. Jatkuvat vesisateet ja auringonpaiste oli vahingoittanut sein\u00e4\u00e4 niin paljon, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4n armoilla ollut rakennus alkoi hapertua ja kosteus tuli sis\u00e4lle saakka.<\/p>\n

Isokarin majakan valo on kirkas ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tiet\u00e4 veneilij\u00f6ille. Majakka sai ensimm\u00e4isen linssikoneistonsa vuonna 1872 ja s\u00e4hk\u00f6valo tuli vuonna 1952. Ennen s\u00e4hk\u00f6valoa k\u00e4ytettiin \u00f6ljylamppuja, jotka k\u00e4yttiv\u00e4t \u00f6ljyn\u00e4 nauris\u00f6ljy\u00e4, jota saatiin l\u00e4heisilt\u00e4 saarilta. \u00d6ljylamppu ker\u00e4si nokea linssin lasiin. Ven\u00e4j\u00e4 l\u00e4hetti pirtua lasin putsaukseen, mutta majakanvartijat joivat sen parempiin suihin. Sen takia majakan valo ei joskus ollut toiminnassa. Ven\u00e4l\u00e4iset korvasivat pirtun my\u00f6hemmin glyserolilla, jota ei voinut juoda.<\/p>\n

Niko Penttil\u00e4, Pirita Nurmi, Juulia Rahila<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

  Hyv\u00e4\u00e4 syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4 Isokari 180 vuotta! Isokari on majakkasaari Uudenkaupungin ulkopuolella. T\u00e4n\u00e4 viikonloppuna majakka t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 180 vuotta. 1800-luun alussa Englannin sotalaivasto oli Euroopan ja samalla maailman mahtavin. Ranska halusi olla Euroopan johdossa ja siksi laati muiden Euroopan valtioiden kanssa kauppasaarto sopimuksen Englantia vastaan, koska ei onnistunut valloittamaan sit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tarkoitti kauppasaartoa Englannille ja t\u00e4ll\u00e4 tavoin … Jatka lukemista ”Isokarin majakka 180 vuotta”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-899","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/899","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=899"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/899\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":978,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/899\/revisions\/978"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=899"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=899"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=899"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}