Ut\u00f6 on merkitt\u00e4v\u00e4 majakkasaari keskeisen asemansa vuoksi niin yksityiselle kuin my\u00f6s kaupalliselle meriliikenteelle. Ut\u00f6n merihistoria ulottuu Ruotsin vallan aikaiseen aikaan ja sill\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 sotahistoria, kuin my\u00f6s ik\u00e4v\u00e4 haaksirikkohistoria haastavana \u00a0sek\u00e4 karikkoisena merialueena. \u00a0Ut\u00f6 on toiminut 1600-luvusta asti merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 luotsien asemana.<\/p>\n
Ut\u00f6ss\u00e4 toiminut ensimm\u00e4inen majakka oli vipumajakka, jonka toimintaperiaate perustuu koriin, jossa palaa liekki ja koria nostetaan tarpeen mukaan yl\u00f6s n\u00e4kyvyyden parantamiseksi kauas merelle.\u00a0 Nykyinen majakka on niin sanotusti moderni kivimajakka, joka rakennettiin 1800-luvulla korvaamaan vanhan.<\/p>\n
Saaren ensimm\u00e4iset pysyv\u00e4t asukkaat olivat luotseja ja he asettuivat asumaan saarelle 1700-luvulla. Ut\u00f6 on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 kauppaliikenteen kannalta vuosisatoja nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti saaren keskeisen sijainnin vuoksi. T\u00e4m\u00e4n takia saaresta tulikin luotsiasema. Nykyinen luotsiasema on rakennettu 1958 ja se korvasi samassa paikassa aikaisemmin sijainneen puisen rakennuksen, jonka runko oli tiett\u00e4v\u00e4sti per\u00e4isin 1840-luvulta. Ut\u00f6n haastavien olosuhteiden ja vilkkaan liikenteen vuoksi alueesta onkin muodostunut niin sanotusti \u201dlaivojen hautausmaa\u201d. Yksi saarta koskettanut haaksirikko oli amerikkalaisen Park Victory- aluksen turma, jossa menehtyi 10 henkil\u00f6\u00e4. Alus oli kivihiili ja \u00f6ljylastissa. Turmassa pelastuneet 38 henkil\u00f6\u00e4 tuotiin Ut\u00f6seen. Turman muistoksi teetettiin hopeinen kynttelikk\u00f6, joka rahoitettiin turmasta selvinneiden merimiesten l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kiitoslahjalla. Kiitoslahja oli siihen aikaan hyvin arvokas, eli 50 kiloa ja 50 kiloa kahvia. Toisen maailmansodan aikana sek\u00e4 sen j\u00e4lkeen saarella k\u00e4rsittiin ruokapulasta, niin kuin my\u00f6s koko Suomessa. T\u00e4m\u00e4n vuoksi kiitoslahja oli eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4 ja osa siit\u00e4 myytiinkin saariston muille asukkaille.\u00a0 \u00a0Kynttelikk\u00f6 sijaitsee Ut\u00f6n kappelissa ja siin\u00e4 lukee kaikkien kymmenen turmassa menehtyneen nimet.<\/p>\n
Viimeisin suuri turma Ut\u00f6n l\u00e4hell\u00e4 oli 35 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 sattunut Estonia matkustajalaivan uppoaminen. Saarelle perustettiin v\u00e4liaikainen ensiapuasema, jonne kuljetettiin turman uhreja.<\/p>\n
Ik\u00e4v\u00e4n\u00e4 yksityiskohtana voidaan pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 Coca-Cola saapui Ut\u00f6\u00f6n 5-vuotta aikasemmin kuin mantereelle. Ik\u00e4v\u00e4n faktasta tekee kuitenkin se, ett\u00e4 juomat l\u00f6ytyiv\u00e4t Park Victoryn hylyst\u00e4. Mantereelle Coca-Cola saapui olympialaisten aikaan.<\/p>\n
Nyky\u00e4\u00e4n saarella asuu vakituisesti v\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4lle nelj\u00e4kymment\u00e4 henkil\u00f6\u00e4. Puolustusvoimien lopetettua toimintansa vuonna 2005 saaren p\u00e4\u00e4elinkeino on yksityisyritt\u00e4jyys.<\/p>\n
Itse vierailuna saari teki minuun suuren vaikutuksen ja kaupunkilaisena onkin vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kuinka saarella pystyy asumaan ymp\u00e4rivuotisesti. Asuminen saarella on varmasti haastavaa, mutta olen iloinen ett\u00e4 meill\u00e4 Suomessa s\u00e4ilyy ulkosaaristo asuttuna.<\/p>\n
<\/p>\n
Miro ja Tero<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Ut\u00f6 on merkitt\u00e4v\u00e4 majakkasaari keskeisen asemansa vuoksi niin yksityiselle kuin my\u00f6s kaupalliselle meriliikenteelle. Ut\u00f6n merihistoria ulottuu Ruotsin vallan aikaiseen aikaan ja sill\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 sotahistoria, kuin my\u00f6s ik\u00e4v\u00e4 haaksirikkohistoria haastavana \u00a0sek\u00e4 karikkoisena merialueena. \u00a0Ut\u00f6 on toiminut 1600-luvusta asti merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 luotsien asemana. Ut\u00f6ss\u00e4 toiminut ensimm\u00e4inen majakka oli vipumajakka, jonka toimintaperiaate perustuu koriin, jossa palaa liekki ja … Jatka lukemista ”El\u00e4v\u00e4\u00e4 historiaa keskell\u00e4 merta”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-785","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/785","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=785"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/785\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":787,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/785\/revisions\/787"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=785"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=785"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=785"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}