{"id":3463,"date":"2023-11-18T19:09:41","date_gmt":"2023-11-18T16:09:41","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=3463"},"modified":"2023-11-18T19:09:41","modified_gmt":"2023-11-18T16:09:41","slug":"samppanjaa-syvyyksista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2023\/11\/18\/samppanjaa-syvyyksista\/","title":{"rendered":"Samppanjaa syvyyksist\u00e4"},"content":{"rendered":"

Samalla kun v\u00e4istelimme kareja tutkan avulla matkalla Silversk\u00e4riin, kuulimme Ala-Nissil\u00e4lt\u00e4 siit\u00e4, miten It\u00e4meri ja etenkin Saaristomeri on tunnettu laivojen hautausmaana. Saaristomeren karit ja kapeat v\u00e4yl\u00e4t ovat olleet otollisia paikkoja haaksirikoille. T\u00e4m\u00e4 yhdistettyn\u00e4 suhteellisen matalaan suolaprosenttiin ja t\u00e4st\u00e4 johtuvaan laivamatojen ja muiden pieneli\u00f6iden puutteeseen selitt\u00e4\u00e4 hylkyjen valtavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n ja vanhojen hylkyjen s\u00e4ilymisen.<\/p>\r\n

Yksi n\u00e4ist\u00e4 hylyist\u00e4 on F\u00f6gl\u00f6n etel\u00e4puolelta vuonna 2010 l\u00f6ytynyt nimett\u00f6m\u00e4ksi j\u00e4\u00e4nyt hylky, jonka p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ei tiedet\u00e4. On kuitenkin arvioitu, ett\u00e4 hylky on ollut matkalla kohti Pietarin hovia 1800-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4.\u00a0 T\u00e4m\u00e4 voidaan arvioida siit\u00e4, ett\u00e4 laivan lastina oli suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 shampanjaa mm Veuve Cliquout-samppanpanjaa\u00a0 ja belgialaista olutta.\u00a0 Olut oli tehty 1840-luvulla ja t\u00e4m\u00e4n avulla on saatu karkeasti arvioitua haaksirikon ajankohta.<\/p>\r\n

Merenpohjasta l\u00f6ytyneet samppanjat olivat s\u00e4ilyneet eritt\u00e4in hyvin paineen ja tasaisen nelj\u00e4n asteen l\u00e4mp\u00f6tilan takia. L\u00f6yd\u00f6st\u00e4 nousi kohu, ja kyseinen tapahtuma sai paljon kansainv\u00e4list\u00e4 huomiota, erityisesti viinipiireiss\u00e4. Ahvenanmaan maakuntahallitus huutokauppasi shampanjoita 2011 ja 2012. Suurimmalla hinnalla myyty pullo maksoi ostajalleen 36 000 euroa. Sampanjasta saatuja rahoja on k\u00e4ytetty esimerkiksi It\u00e4meren suojeluty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\r\n

Seuraava etappimme oli Silversk\u00e4r, joka on noussut julkisuuteen Veuve Cliqoutin kanssa aloitetusta samppanjakokeilusta. Kyseisess\u00e4 kokeilussa laskettiin vuonna 2014 550 pulloa Veuve Cliquout samppanjaa. Kokeilu tulee kest\u00e4m\u00e4\u00e4n 40 vuotta, ja samppanjapullot nostetaan vuonna 2054. Tarkoituksena on tutkia kovan paineen ja tasaisen l\u00e4mp\u00f6tilan vaikutuksia samppanjaan.<\/p>\r\n

Silversk\u00e4rin samppanjakokeilu on hieno osoitus siit\u00e4, miten kekseli\u00e4isyydell\u00e4 saadaan luotua vetoa Ahvenanmaan saaristoa kohden, n\u00e4in yll\u00e4pit\u00e4en el\u00e4v\u00e4\u00e4 saaristoa.\u00a0<\/p>\r\n

Kalle<\/p>\r\n

\"\"<\/a>
Silversk\u00e4rin is\u00e4nt\u00e4 Johan M\u00f6rn esitteli merilukiolaiselle Silversk\u00e4ri\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\r\n

 <\/p>\r\n

 <\/p>\r\n

 <\/p>\r\n

 <\/p>\r\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Samalla kun v\u00e4istelimme kareja tutkan avulla matkalla Silversk\u00e4riin, kuulimme Ala-Nissil\u00e4lt\u00e4 siit\u00e4, miten It\u00e4meri ja etenkin Saaristomeri on tunnettu laivojen hautausmaana. Saaristomeren karit ja kapeat v\u00e4yl\u00e4t ovat olleet otollisia paikkoja haaksirikoille. T\u00e4m\u00e4 yhdistettyn\u00e4 suhteellisen matalaan suolaprosenttiin ja t\u00e4st\u00e4 johtuvaan laivamatojen ja muiden pieneli\u00f6iden puutteeseen selitt\u00e4\u00e4 hylkyjen valtavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n ja vanhojen hylkyjen s\u00e4ilymisen. Yksi n\u00e4ist\u00e4 hylyist\u00e4 on … Jatka lukemista ”Samppanjaa syvyyksist\u00e4”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"link","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-3463","post","type-post","status-publish","format-link","hentry","category-aiheeton","post_format-post-format-link"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3463","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3463"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3463\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3570,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3463\/revisions\/3570"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3463"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3463"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3463"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}