{"id":3448,"date":"2023-08-25T15:23:01","date_gmt":"2023-08-25T12:23:01","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=3448"},"modified":"2023-08-25T15:23:01","modified_gmt":"2023-08-25T12:23:01","slug":"suolaista-menoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2023\/08\/25\/suolaista-menoa\/","title":{"rendered":"Suolaista menoa"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>Vuoden 2023 NNE-purjehduksella on ker\u00e4tty tutkimustietoa It\u00e4meren suolapitoisuudesta ja l\u00e4mp\u00f6tiloista etel\u00e4iselt\u00e4 It\u00e4merelt\u00e4 Aurajoen suulle Turkuun. It\u00e4meren valuma-alueeseen kuuluu useita eri kokoisia jokia, jotka tuovat makeaa vett\u00e4 It\u00e4mereen. Hypoteesina tutkimuksessa oli, ett\u00e4 It\u00e4meren pohjoisimmissa osissa suolapitoisuus on matalampi kuin etel\u00e4isiss\u00e4 ja lounaisissa osissa. T\u00e4h\u00e4n syyksi esit\u00e4mme sit\u00e4, ett\u00e4 lounais- ja etel\u00e4osat ovat l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 Tanskan salmea, josta virtaa suolaista vett\u00e4 It\u00e4mereen erityisesti suolapulssien mukana.<\/p>\n

\"\"<\/a>Tutkimukseen k\u00e4ytettiin p\u00e4\u00e4osin kahta laitetta, Limnos-vesin\u00e4ytteenotinta ja Labquest-suolapitoisuusmittaria. Vesin\u00e4ytteenotin sis\u00e4lsi l\u00e4mp\u00f6mittarin, jonka avulla pystyimme tarkistamaan veden l\u00e4mp\u00f6tilan.<\/p>\n

Jokainen legi teki tutkimuksen v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolme kertaa omalla purjehduksellaan ja tuloksia on \u00d6\u00f6lannista Aurajoelle asti. N\u00e4ytteet otettiin pys\u00e4htym\u00e4ll\u00e4 syv\u00e4nteelle, jolloin veteen laskettiin vesin\u00e4ytteenotin tiettyyn syvyyteen asti, esimerkiksi 4 metriin. Limnos kaappasi vett\u00e4, joka sitten nostettiin takaisin veneeseen ja vedest\u00e4 mitattiin sen suolapitoisuus ja l\u00e4mp\u00f6tila. Otimme n\u00e4ytteet kahdesta eri syvyydest\u00e4 toinen nelj\u00e4st\u00e4 metrist\u00e4 ja toinen yli 20 metrist\u00e4. Samaan aikaan veteen laskettiin Secchin levy, jonka avulla mittasimme n\u00e4k\u00f6syvyytt\u00e4.<\/p>\n

Tulokset ovat selvill\u00e4 ja voimme aloittaa tutkimuksen kriittisimm\u00e4n vaiheen, eli analysoinnin. Huomasimme, ett\u00e4 pohjoisemmissa osissa It\u00e4merta suolapitoisuus oli pienempi kuin etel\u00e4isemmiss\u00e4. Suolapitoisuudella ja n\u00e4k\u00f6syvyydell\u00e4 ei n\u00e4ytt\u00e4nyt olevan yhteist\u00e4 korrelaatiota. Huomasimme my\u00f6s suolapitoisuuden olevan syvemm\u00e4ll\u00e4 korkeampi. Tukholman saaristossa oli kuitenkin matalampi suolapitoisuus kuin esimerkiksi Turun saaristossa. Korkein suolapitoisuus oli \u00d6\u00f6lannin it\u00e4puolella 25 metrin syvyydess\u00e4 (6,7 promillea) ja matalin Tukholman Vasahamnissa (4,1 promillea). Aurajoessa tulee olettavasti suolapitoisuus olemaan l\u00e4hell\u00e4 nollaa.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 voimme p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 Tanskan salmista l\u00e4pi virtaava vesi tuo mukanaan It\u00e4mereen suolaista vett\u00e4, joka vajoaa pohjaan. Tanskan salmet ovat siis merkitt\u00e4vin yksitt\u00e4inen vaikuttaja It\u00e4meren suolan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, ja pohjoisemmassa on v\u00e4hempisuolaista vett\u00e4. Hypoteesimme siis oli oikeassa.<\/p>\n

Mahdollisia virheit\u00e4 on kuitenkin olemassa. Yksi mittaustulosten tarkkuuteen vaikuttava tekij\u00e4 on saattanut olla suolapitoisuusmittarin ep\u00e4puhtaus ja kalibroinnin puute. Muita tekij\u00f6it\u00e4 ovat mm. satunnaistekij\u00e4t (esim. virtaukset) ja havainnointivirheet.<\/p>\n

Analysointia jatkamme ajatuksissamme, sill\u00e4 nyt alkaa viimeinen vahtivuoromme, jolla meid\u00e4n on kunnia tuoda s\/y Lokki kotisatamaansa Aurajokeen.<\/p>\n

Akseli, Kalle ja Maxim<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuoden 2023 NNE-purjehduksella on ker\u00e4tty tutkimustietoa It\u00e4meren suolapitoisuudesta ja l\u00e4mp\u00f6tiloista etel\u00e4iselt\u00e4 It\u00e4merelt\u00e4 Aurajoen suulle Turkuun. It\u00e4meren valuma-alueeseen kuuluu useita eri kokoisia jokia, jotka tuovat makeaa vett\u00e4 It\u00e4mereen. Hypoteesina tutkimuksessa oli, ett\u00e4 It\u00e4meren pohjoisimmissa osissa suolapitoisuus on matalampi kuin etel\u00e4isiss\u00e4 ja lounaisissa osissa. T\u00e4h\u00e4n syyksi esit\u00e4mme sit\u00e4, ett\u00e4 lounais- ja etel\u00e4osat ovat l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 Tanskan salmea, josta … Jatka lukemista ”Suolaista menoa”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-3448","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3448","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3448"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3448\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3452,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3448\/revisions\/3452"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3448"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3448"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3448"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}