{"id":3438,"date":"2023-08-25T12:59:12","date_gmt":"2023-08-25T09:59:12","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=3438"},"modified":"2023-08-25T13:04:21","modified_gmt":"2023-08-25T10:04:21","slug":"ruotsin-valtakunnan-pahin-virhearvio","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2023\/08\/25\/ruotsin-valtakunnan-pahin-virhearvio\/","title":{"rendered":"Ruotsin valtakunnan pahin virhearvio"},"content":{"rendered":"

Tukholmassa vierailimme Ala-Nissil\u00e4n opastuksella Vasa-laivan museossa. Vuonna 1523 eli tasan 500 vuotta sitten Kustaa Vasa nousi Ruotsin kuninkaaksi aloittaen perint\u00f6kuninkuuden. H\u00e4nen pojanpoikansa Kustaa II Adolf halusi puolustaa Ruotsin It\u00e4meren ymp\u00e4ri laajentunutta valtakuntaa, joten h\u00e4n rakennutti uusia, isoja sotalaivoja, joista kuuluisin on Vasa.<\/p>\n

Laivan rakentaminen oli yli kaksi vuotta kest\u00e4v\u00e4 urakka ja kuningas halusi mukaan ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4t kaksi tykkikantta. 10. elokuuta 1628 paljon v\u00e4ke\u00e4 oli innoissaan seuraamassa Vasa-laivan l\u00e4ht\u00f6\u00e4 Tukholman satamasta. Ruotsin mahtavimman laivan neitsytmatka kuitenkin loppui lyhyeen, kun noin puolentoista kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 satamasta Vaasaan tarttui tuulenpuuska, joka kallisti laivan kyljelleen, jolloin tykkiluukkuihin p\u00e4\u00e4si vett\u00e4 ja Vasa vaipui meren syleilyyn muutamassa minuutissa vieden mukanaan 50 uhria. Miten n\u00e4in p\u00e4\u00e4si k\u00e4ym\u00e4\u00e4n? Mik\u00e4 meni pieleen? No, Vasa oli huonosti suunniteltu. Laiva oli liian kapea ja korkea, eik\u00e4 sen pohjalla ollut tarpeeksi kivi\u00e4 vastapainoksi kahdelle tykkikannelle. Sen tasapaino oli siis hutera, jolloin tuuli sai sen kaatumaan.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Replika Vaasojen vaakunasta v\u00e4rillisen\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n

Vasan hylky nostettiin meren syvyyksist\u00e4 vuonna 1961. Laiva on restauroitu ja asetettu esille sen ymp\u00e4rille rakennettuun museoon. Katselimme Vasaa joka puolelta ja n\u00e4imme siin\u00e4 paljon koristeita ja yksityiskohtia. Laivan per\u00e4peiliss\u00e4 on Vasa-suvun vaakuna, jota ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t kuninkaat, enkelit ja antiikin sankarit. Ymp\u00e4ri laivaa l\u00f6ytyy my\u00f6s erilaisia ukkeleita, leijonia, k\u00e4\u00e4rmeit\u00e4 ja meripetoja, sek\u00e4 ainakin yksi vihainen koira.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/a>Vasan keulakuva on suuri ja pelottava Ruotsia symboloiva leijona, jonka alapuolelle keulan koristeluihin on piilotettu pelokas ja alistunut hahmo. T\u00e4m\u00e4 kuvaa Puolan kuningasta, sill\u00e4 Ruotsi ja Puola olivat tuohon aikaan vihollisia. Alun perin laiva ja kaikki sen koristeet oli maalattu kirkkain ja korein v\u00e4rein, mutta nyt meri oli haalistanut ne tummanruskeiksi.<\/p>\n

Anna, Siiri ja Sanni<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tukholmassa vierailimme Ala-Nissil\u00e4n opastuksella Vasa-laivan museossa. Vuonna 1523 eli tasan 500 vuotta sitten Kustaa Vasa nousi Ruotsin kuninkaaksi aloittaen perint\u00f6kuninkuuden. H\u00e4nen pojanpoikansa Kustaa II Adolf halusi puolustaa Ruotsin It\u00e4meren ymp\u00e4ri laajentunutta valtakuntaa, joten h\u00e4n rakennutti uusia, isoja sotalaivoja, joista kuuluisin on Vasa. Laivan rakentaminen oli yli kaksi vuotta kest\u00e4v\u00e4 urakka ja kuningas halusi mukaan ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4t … Jatka lukemista ”Ruotsin valtakunnan pahin virhearvio”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-3438","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3438","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3438"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3438\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3443,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3438\/revisions\/3443"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3438"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3438"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3438"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}