{"id":3310,"date":"2023-08-19T15:06:41","date_gmt":"2023-08-19T12:06:41","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=3310"},"modified":"2023-08-19T15:18:27","modified_gmt":"2023-08-19T12:18:27","slug":"alvaria-ja-aaltoja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2023\/08\/19\/alvaria-ja-aaltoja\/","title":{"rendered":"Alvaria ja aaltoja"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/a>
Retkikunta alvarilla.<\/figcaption><\/figure>\n

\u00d6\u00f6lannissa l\u00e4hdimme Borgholmista vuokrapy\u00f6rill\u00e4 kohti Borgholmin linnaa. K\u00e4vimme tutustumassa linnaan ja ihastelimme sielt\u00e4 n\u00e4kyvi\u00e4 merimaisemia. Rauniot sijaitsevat alvarin<\/em><\/strong> reunalla. Alvari tarkoittaa kalkkikiviyl\u00e4nk\u00f6\u00e4 ja se on luontotyyppi, joka muodostuu kalkkikivikalliosta ja sen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 olevasta matalasta ja niukasta kasvillisuudesta. Se on t\u00e4ynn\u00e4 kukkia ja heini\u00e4, kuten esimerkiksi monia erilaisia k\u00e4mmek\u00f6it\u00e4 ja niittykukkia. Alvari vaatii leudon ja kuivan ilmaston sek\u00e4 kalkkia liuottavan ja rapauttavan kylm\u00e4n talven, ja roudan. Alvareiden kalkkikivi on muodostunut miljoonien vuosien aikana kerrostuneista sedimenteist\u00e4 ja se on meille suomalaisille tuttuun graniitin verrattuna paljon pehme\u00e4mp\u00e4\u00e4 ja rapautumiselle alttiimpaa.<\/p>\n

Alvarilla on laidunnettu karjaa keskiajalta aina nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti. Laidunnuksen vuoksi yl\u00e4nk\u00f6jen kasvillisuus pysyy alvareille tyypillisen\u00e4, karuna ja matalana, mutta lajistoltaan monipuolisena (perinnebiotooppina). Alvareita sijaitsee Euroopassa vain v\u00e4h\u00e4n: \u00d6\u00f6lannissa, Gotlannissa, Virossa ja Irlannissa. Carl Linn\u00e9n johtama retkikunta oli vuonna 1741 ensimm\u00e4inen, joka tutki \u00d6\u00f6lannin ja sen alvareiden luontoa perusteellisesti. Nykyisin \u00d6\u00f6lannin suurin alvari Stora Alvaret on UNESCO:n maailmanperint\u00f6kohde.<\/p>\n

Matkamme jatkui alvareilta alas vehre\u00e4\u00e4n rannikkomets\u00e4\u00e4n<\/em>, jossa kasvusto oli t\u00e4ysin erilaista. Se oli kauttaaltaan jaloja lehtipuita t\u00e4ynn\u00e4, sill\u00e4 yl\u00e4ng\u00f6ilt\u00e4 valuvat sadevedet ja niiden mukana tulevat ravinteet luovat vaativille puille suotuisat olosuhteet. Reittimme jatkui mets\u00e4n l\u00e4pi Borgholmin keskustaan, jossa palautimme py\u00f6r\u00e4t. S\u00f6imme maittavan aterian ja valmistelimme Lokin l\u00e4ht\u00f6\u00f6n kohti aaltoilevaa It\u00e4merta. Seilasimme l\u00e4pi y\u00f6n ja aallot olivat oikeastaan kohtalaisen hillittyj\u00e4, koska etenimme tasaisella tuulella \u00d6\u00f6lannin saaren suojissa.<\/p>\n

Iida, Viivi, Oliver ja Roope<\/p>\n

\"\"<\/a>
Alvarin lakeutta.<\/figcaption><\/figure>\n
\"\"<\/a>
Sikuri<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u00d6\u00f6lannissa l\u00e4hdimme Borgholmista vuokrapy\u00f6rill\u00e4 kohti Borgholmin linnaa. K\u00e4vimme tutustumassa linnaan ja ihastelimme sielt\u00e4 n\u00e4kyvi\u00e4 merimaisemia. Rauniot sijaitsevat alvarin reunalla. Alvari tarkoittaa kalkkikiviyl\u00e4nk\u00f6\u00e4 ja se on luontotyyppi, joka muodostuu kalkkikivikalliosta ja sen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 olevasta matalasta ja niukasta kasvillisuudesta. Se on t\u00e4ynn\u00e4 kukkia ja heini\u00e4, kuten esimerkiksi monia erilaisia k\u00e4mmek\u00f6it\u00e4 ja niittykukkia. Alvari vaatii leudon ja kuivan … Jatka lukemista ”Alvaria ja aaltoja”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-3310","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3310","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3310"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3310\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3331,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3310\/revisions\/3331"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3310"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3310"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3310"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}