{"id":3303,"date":"2023-08-20T19:44:52","date_gmt":"2023-08-20T16:44:52","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=3303"},"modified":"2023-08-20T19:50:16","modified_gmt":"2023-08-20T16:50:16","slug":"kalmarin-unionista-natoon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2023\/08\/20\/kalmarin-unionista-natoon\/","title":{"rendered":"Kalmarin unionista Natoon"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>Saavuttuamme Kalmariin torstaina suuntasimme \u00a0Kalmarin linnalle. Linnan sijainti mahdollisti meriliikenteen tarkkailun laajalla alueella Kalmarinsalmen suulla. Tanskan raja kulki vain noin 10 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Kalmarista etel\u00e4\u00e4n vuoteen 1658 asti, joten meriliikenteen tarkkailu oli Ruotsille t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Linnaa ymp\u00e4r\u00f6i vallihauta ja linnaan oli vain yksi sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti p\u00e4\u00e4porteista. Piirityksen sattuessa veden ja ruoan riitt\u00e4vyys oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Vesi saatiin linnan keskiaukiolla sijaitsevasta kaivosta. Kaivo oli siihen aikaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n juuri t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4. Ruokaa varastoitiin paljon pitkien piiritysten varalle.<\/p>\n

Kalmar oli 1600-luvulle asti\u00a0 Ruotsin merkitt\u00e4vimpi\u00e4 kaupunkeja. Se tunnetaan erityisesti Kalmarin unionin perustamispaikkana. Keskiajalla k\u00e4sitett\u00e4 valtio ei tunnettu, sen tilalla oli kuningaskunta tai valtakunta. Kun sanotaan, ett\u00e4 Suomi kuului Ruotsiin, se tarkoitti, ett\u00e4 alueet olivat saman kuninkaan alla.<\/p>\n

\"\"<\/a>Kalmarin unioni koostui Ruotsin-, Tanskan- ja Norjan- valtakunnista. Suomen alue kuului tuohon aikaan Ruotsiin.\u00a0 Se kesti kokonaisuudessaan, muutamia taukoja lukuun ottamatta vuodesta 1397 vuoteen 1523, jonka j\u00e4lkeen Vaasat nousivat valtaan.<\/p>\n

Kuningas Valdemar Atterdagin tyt\u00e4r, Margareeta, naitettiin kymmenen vuoden i\u00e4ss\u00e4 Norjan kuninkaalle H\u00e5konille. Margareetan ollessa 17-vuotias parille syntyi lapsi, prinssi Olof. Olof peri vallan ja nousi Tanskan kuninkaaksi, kun h\u00e4nen isois\u00e4ns\u00e4 Valdemar Atterdag kuoli. Vaikka Olof oli virallisesti hallitsija, todellisuudessa valtaa piti kuningatar Margareeta. Viisi vuotta Atterdagin kuolemasta, kuoli Olofin is\u00e4 kuningas H\u00e5kon. Sen seurauksena Margareeta alkoi hallita sek\u00e4 Tanskaa ett\u00e4 Norjaa, siihen asti, kunnes Olofista tulisi riitt\u00e4v\u00e4n vanha teht\u00e4v\u00e4\u00e4n. Olof kuitenkin kuoli 17-vuoden i\u00e4ss\u00e4, ennen kuin ehti nousta Margareetan tilalle.<\/p>\n

\"\"<\/a>
voimanaiset<\/figcaption><\/figure>\n

Kehitys saavutti huippunsa vuonna 1397, kun Margareeta oli saavuttanut m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4n aseman pohjoismaisessa politiikassa. Margareeta sai tahtonsa l\u00e4pi, kun Kalmariin kokoontuneet valtaneuvokset hyv\u00e4ksyiv\u00e4t Margareetan valitseman Erik Pommerilaisen kruunauksen Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuninkaaksi. Pohjoismainen geopoliittinen asema vahvistui It\u00e4merell\u00e4. Voidaanko t\u00e4t\u00e4 verrata t\u00e4m\u00e4nhetkiseen tilanteeseen, kun kaikki pohjoismaat kuuluvat kohta Natoon?<\/p>\n

Linna oli kaikin puolin upea. Erityisesti mieleemme j\u00e4i linnan todella paksut sein\u00e4t ja renessanssin erikoinen juhla-ateriointi. Esimerkiksi piirakoita leipoessa sis\u00e4lle saatettiin laittaa el\u00e4in, kuten pupu tai lintu. Kun piirasta leikkasi, el\u00e4in tuli piirakasta ulos. Kun n\u00e4imme meren linnan muurilta, ymm\u00e4rsimme konkreettisesti sijainnin merkityksen meriliikenteen valvontaan. N\u00e4kyvyys merelle oli selke\u00e4, joka teki maisemasta viel\u00e4 hienomman!<\/p>\n

Selma, Aura ja Felix<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Saavuttuamme Kalmariin torstaina suuntasimme \u00a0Kalmarin linnalle. Linnan sijainti mahdollisti meriliikenteen tarkkailun laajalla alueella Kalmarinsalmen suulla. Tanskan raja kulki vain noin 10 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Kalmarista etel\u00e4\u00e4n vuoteen 1658 asti, joten meriliikenteen tarkkailu oli Ruotsille t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Linnaa ymp\u00e4r\u00f6i vallihauta ja linnaan oli vain yksi sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti p\u00e4\u00e4porteista. Piirityksen sattuessa veden ja ruoan riitt\u00e4vyys oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Vesi saatiin linnan … Jatka lukemista ”Kalmarin unionista Natoon”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-3303","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3303","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3303"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3303\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3345,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3303\/revisions\/3345"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3303"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3303"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3303"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}