{"id":3280,"date":"2023-08-16T18:09:37","date_gmt":"2023-08-16T15:09:37","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=3280"},"modified":"2023-08-16T18:23:44","modified_gmt":"2023-08-16T15:23:44","slug":"sinisen-neitsyen-saari-noituutta-merella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2023\/08\/16\/sinisen-neitsyen-saari-noituutta-merella\/","title":{"rendered":"Sinisen neitsyen saari- noituutta merell\u00e4"},"content":{"rendered":"

 <\/p>\n

\"\"<\/a>Matkallamme Byxelkrokin satamasta kohti Kalmaria ohitimme Bl\u00e5 Jungfrun saaren, joka sijaitsee \u00d6\u00f6lannin pohjoisosan ja mantereen v\u00e4liss\u00e4. Bl\u00e5 Jungfrun, toiselta nimelt\u00e4\u00e4n Bl\u00e5kullan ja suomeksi Sininen neitsyen saari, on kaunis luontokohde, mutta sen historia on erityisen kiinnostava. Suomessakin me tunnemme Ky\u00f6pelinvuoren tarinan. Jo vuonna 1555 arkkipiispa ja historioitsija Olaus Magnus sijoittaa Bl\u00e5kullan saaren kartalle teoksessaan Pohjoisten kansojen historia. <\/em><\/p>\n

Saari on ulkon\u00e4\u00f6lt\u00e4\u00e4n hyvin erikoinen. Suomen saaristoon se sopisi oikein hyvin, mutta \u00d6\u00f6lannin vieress\u00e4 saari vaikuttaa mystiselt\u00e4 ja hieman pelottavaltakin eristyneisyytens\u00e4, poikkeuksellisen maaper\u00e4ns\u00e4 ja kallioidensa takia. Saaren ulkon\u00e4\u00f6ll\u00e4 on varmasti ollut tekemist\u00e4 sen pahaan maineeseen.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Kuva: Noitavainot Morassa. Kuvassa n\u00e4kyy nainen viem\u00e4ss\u00e4 viattomia lapsia Bl\u00e5kullaan. L\u00e4hde: Pohjolan noituus. Magian historia Pohjoismaissa. Karoliina Kouvola 2023.<\/figcaption><\/figure>\n

\u00a0<\/em>Bl\u00e5kullan on pel\u00e4tty kohde l\u00e4pi historian noitauskomusten takia. Kansanperinteen mukaan noidat lensiv\u00e4t saarelle luudillaan tai lehmill\u00e4 viett\u00e4m\u00e4\u00e4n sapattitorstaita paholaisen kanssa ja tekem\u00e4\u00e4n taikojaan. Noituus oli Ruotsin maakuntalakien mukaan rikos, ja siit\u00e4 seurasi kuolemanrangaistus.<\/p>\n

Varsinkin 1600-luvun noitavainojen aikana, v\u00e4itteet ja huhut yhteyksist\u00e4 Bl\u00e5kullaniin saattoivat olla tappavia. Lapset, erityisesti pojat, jotka v\u00e4ittiv\u00e4t noitien viev\u00e4n heid\u00e4t Bl\u00e5kullaniin, olivat yleisi\u00e4 todistajia noitaoikeudenk\u00e4ynneiss\u00e4. Oletetut noidat olivat suurimmaksi osaksi naisia, jotka olivat kauniita, nuoria ja viettelevi\u00e4 tai vanhoja ja viisaita kansanparantajia. Noitavainot olivat raakaa aikaa ja kidutus sek\u00e4 kuolemanrangaistus olivat yleisi\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Nuoria kauniita naisia Bl\u00e5kullan edustalla<\/figcaption><\/figure>\n

Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Bl\u00e5 Jungfru on suosittu turistikohde ja siell\u00e4 on paljon luontopolkuja. On uskottu, ett\u00e4 jos saarelta ottaa jotain mukaansa, kuten kiven, huono onni seuraa ottajaa loppu el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ajan.\u00a0 Sen historia vaikuttaa selv\u00e4sti edelleen, koska viel\u00e4kin Oskarshamnin kunta saa monia kivi\u00e4 palautettaviksi saarelle.<\/p>\n

Ella Y.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

  Matkallamme Byxelkrokin satamasta kohti Kalmaria ohitimme Bl\u00e5 Jungfrun saaren, joka sijaitsee \u00d6\u00f6lannin pohjoisosan ja mantereen v\u00e4liss\u00e4. Bl\u00e5 Jungfrun, toiselta nimelt\u00e4\u00e4n Bl\u00e5kullan ja suomeksi Sininen neitsyen saari, on kaunis luontokohde, mutta sen historia on erityisen kiinnostava. Suomessakin me tunnemme Ky\u00f6pelinvuoren tarinan. Jo vuonna 1555 arkkipiispa ja historioitsija Olaus Magnus sijoittaa Bl\u00e5kullan saaren kartalle teoksessaan Pohjoisten … Jatka lukemista ”Sinisen neitsyen saari- noituutta merell\u00e4”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-3280","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3280","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3280"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3280\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3286,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3280\/revisions\/3286"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3280"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3280"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3280"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}