{"id":3245,"date":"2023-08-15T21:28:26","date_gmt":"2023-08-15T18:28:26","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=3245"},"modified":"2023-08-15T21:28:26","modified_gmt":"2023-08-15T18:28:26","slug":"gotlanti-itameren-keskus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2023\/08\/15\/gotlanti-itameren-keskus\/","title":{"rendered":"Gotlanti- It\u00e4meren keskus"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>Olemme pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 tutustuneet Gotlannin historiaan, museoiden, n\u00e4ht\u00e4vyyksien sek\u00e4 Ala-Nissil\u00e4n opetuksen parissa. Gotlanti on saari, joka sijaitsee It\u00e4meren keskell\u00e4. Sen sijainnin vuoksi merenkulku on keskeisess\u00e4 osassa saaren historiaa. Saaren historia on merellinen ja monikulttuurinen. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy Gotlannin katukuvassa edelleen.<\/p>\n

Gotlanti oli t\u00e4rke\u00e4 alue viikinkiaikana 800-1000-luvulla. Viikingit olivat merenkulkijoita, sotureita ja kauppiaita.\u00a0 Viikingit hy\u00f6dynsiv\u00e4t Gotlantia pys\u00e4hdyspaikkana ja tukikohtana kaupparetkill\u00e4\u00e4n. Heid\u00e4n taiteensa oli voimakkaasti skandinaavisen sek\u00e4 slaavilaisen kulttuurin vaikutuksen alaista. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy esimerkiksi gotlantilaisissa riimukiviss\u00e4, joita n\u00e4imme museossa.<\/p>\n

\"\"<\/a>Keskiajalla Gotlanti oli osa hansakauppaa, eli se toimi t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 kauppakeskuksena Keski-Euroopan ja Pohjoismaiden v\u00e4lill\u00e4. Hansakauppa tuli saksalaisten kauppiaiden mukana Visbyyn, jotka rakensivat Visbyn ymp\u00e4rille muurin. Saksalaiset hallitsivat Visbyn kaupunkia ja gotlantilaiset j\u00e4iv\u00e4t muurien ulkopuolelle talonpojiksi.<\/p>\n

Saari oli kohtaamispaikka useiden eri kulttuurien v\u00e4lill\u00e4 kaupank\u00e4ynnin ansiosta. Hansa-liiton heikennytty\u00e4, Ruotsi alkoi vakiinnuttua asemaansa It\u00e4merell\u00e4. Gotlanti liitettiin osaksi Ruotsin kuningaskuntaa 1600-luvulla.<\/p>\n

Gotlannin historiasta voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4 paljon esimerkiksi fossiilien sek\u00e4 luurankojen avulla, jotka ovat s\u00e4ilyneet hyvin kalkkikivisess\u00e4 maaper\u00e4ss\u00e4. N\u00e4imme Visbyn skandinavisessa museossa noin kahdeksan tuhatta vuotta vanhan ihmisen luurangon. Luurangoista voidaan kertoa esimerkiksi ihmisten elintavoista ja elinoloista heid\u00e4n elinaikanaan. Museossa oli my\u00f6s \u2019\u2019siilityt\u00f6n\u2019\u2019 luuranko. Luuranko oli noin nelj\u00e4 tuhatta vuotta vanha. Luuranko oli haudattu siilin luiden sek\u00e4 muiden el\u00e4inten hampaiden kera. Siili\u00e4 pidettiin tuolloin pyh\u00e4n\u00e4 el\u00e4imen\u00e4.<\/p>\n

K\u00e4vimme my\u00f6s Visbyn pyh\u00e4n Marian kirkossa, joka on yksi useista Gotlannin kirkoista. Kirkko oli historian saatossa palanut seitsem\u00e4\u00e4n kertaan. Kirkko rakennettiin alun perin katolliseksi kirkoksi, mutta p\u00e4\u00e4uskonnon vaihduttua kirkosta tuli luterilainen kirkko. Kirkossa n\u00e4kyi merenkulun t\u00e4rkeys ja meren l\u00e4heisyys. Kirkossa oli\u00a0 mereen menehtyneiden muistoalttari. Alttarilla oli muistolaattoja haaksirikkoutuneille aluksille kuten esimerkiksi Estonialle. Sytytimme alttarille kynttil\u00e4n<\/p>\n

Anni, Ella ja Frans<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olemme pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 tutustuneet Gotlannin historiaan, museoiden, n\u00e4ht\u00e4vyyksien sek\u00e4 Ala-Nissil\u00e4n opetuksen parissa. Gotlanti on saari, joka sijaitsee It\u00e4meren keskell\u00e4. Sen sijainnin vuoksi merenkulku on keskeisess\u00e4 osassa saaren historiaa. Saaren historia on merellinen ja monikulttuurinen. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy Gotlannin katukuvassa edelleen. Gotlanti oli t\u00e4rke\u00e4 alue viikinkiaikana 800-1000-luvulla. Viikingit olivat merenkulkijoita, sotureita ja kauppiaita.\u00a0 Viikingit hy\u00f6dynsiv\u00e4t Gotlantia pys\u00e4hdyspaikkana … Jatka lukemista ”Gotlanti- It\u00e4meren keskus”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-3245","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3245","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3245"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3245\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3246,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3245\/revisions\/3246"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3245"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3245"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3245"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}