{"id":3118,"date":"2022-08-24T00:06:14","date_gmt":"2022-08-23T21:06:14","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=3118"},"modified":"2022-08-24T00:16:32","modified_gmt":"2022-08-23T21:16:32","slug":"kaiken-maailman-laivoja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2022\/08\/24\/kaiken-maailman-laivoja\/","title":{"rendered":"Kaiken maailman laivoja"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/a>
Anna, Katri ja Vasa-laivan keulakuva leijona.<\/figcaption><\/figure>\n

Aamu raikas iloinen valkeni meille Viking Gracen hytiss\u00e4 aivan liian aikaisin aamulla. Laivasta pois p\u00e4\u00e4sty\u00e4mme meit\u00e4 kohtasi suuri haaste, p\u00e4\u00e4st\u00e4 Lokin luokse satamasta. Lopulta pitk\u00e4n matkan (noin puolentoista kilometrin k\u00e4velyn ja lauttamatkan) j\u00e4lkeen saavutimme m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4mme ja tapasimme 2 legin miehist\u00f6n.<\/p>\n

2 Legin tekem\u00e4n maittavan aamiaisen j\u00e4lkeen suuntasimme ensin M\/S Estonian muistomerkille, jonka j\u00e4lkeen menimme Vasa- museoon. Lehtori Ala-Nissil\u00e4 piti meille informatiivisen kierroksen museossa ja uutta tietoa tuli, vaikka muille jakaa. Niinp\u00e4 siis jaamme tietoa my\u00f6s teille.<\/p>\n

Kuningas Kustaa II Adolf rakennutti Vaasa laivan 1600-luvun alussa.\u00a0 H\u00e4n p\u00e4\u00e4tti uudistaa Ruotsin armeijan, mukaan lukien laivaston. Ruotsi k\u00e4vi tuolloin 30-vuotista sotaa ja tavoitteli It\u00e4meren herruutta. Vuosisadan loppuun menness\u00e4 It\u00e4merest\u00e4 oli tullut l\u00e4hes kokonaan Ruotsin sis\u00e4meri.<\/p>\n

Gustav Adolf halusi laivasta suuren ja mahtavan. H\u00e4n my\u00f6s osallistui itse laivan suunnitteluun. Laivaa rakennettiin useita vuosia 1621-1625 ja siihen tarvittiin paljon materiaaleja. Laivan runko on tehty tammesta, joka oli aikanaan yleinen laivanrakennus materiaali. Vasan rakentamista varten piti kaataa noin 1000 tammea. Laivassa oli monia koristeellisia kaiverruksia erilaisista voimaa ja valtaa symboloivista henkil\u00f6ist\u00e4 mm. antiikin Rooman keisareita ja erilaisia jumalia.<\/p>\n

Laivan lopulta valmistutta, ei se pystynyt seilaamaan kuin alle mailin. Tuulenpuuska tarttui laivan purjeisiin, \u00a0laiva alkoi kallistua ja lopulta upposi 10. elokuuta 1628 tuhansien ihmisten katsellessa rannalta.. Laivan uppoamisen vaikutti laivan huonosti suunniteltu runko. Runko oli aivan liian kapea ja korkea. Jo pienikin tuuli kallisti laivaa todella paljon. Uppoamiseen my\u00f6s vaikutti painolastin puute. Alukseen oli pakkattu liian v\u00e4h\u00e4n painolastia tasapainottamaan sit\u00e4. My\u00f6s vesiraja kulki todella l\u00e4hell\u00e4 tykkiluukkuja.<\/p>\n

Laiva oli upottuaan oli per\u00e4ti 300 vuotta veden alla. Se l\u00f6ydettiin vasta 1960- luvulla. Laivan l\u00f6ytymisen j\u00e4lkeen alettiin puhua hylyn nostamisesta. Lopulta hylky p\u00e4\u00e4tettiin nostaa yl\u00f6s. Hylyn nostamisesta tuli paljon oletettua kalliimpaa. Lopulta kun laiva \u00a0oli nostettu, sen ymp\u00e4rille rakennettiin museo. Vaasa museossa t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vierailee turisteja eripuolilta maailmaa, ja mekin saimme tutustua siihen t\u00e4n\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Katri ja Anna<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Aamu raikas iloinen valkeni meille Viking Gracen hytiss\u00e4 aivan liian aikaisin aamulla. Laivasta pois p\u00e4\u00e4sty\u00e4mme meit\u00e4 kohtasi suuri haaste, p\u00e4\u00e4st\u00e4 Lokin luokse satamasta. Lopulta pitk\u00e4n matkan (noin puolentoista kilometrin k\u00e4velyn ja lauttamatkan) j\u00e4lkeen saavutimme m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4mme ja tapasimme 2 legin miehist\u00f6n. 2 Legin tekem\u00e4n maittavan aamiaisen j\u00e4lkeen suuntasimme ensin M\/S Estonian muistomerkille, jonka j\u00e4lkeen menimme Vasa- … Jatka lukemista ”Kaiken maailman laivoja”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-3118","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3118","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3118"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3118\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3124,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3118\/revisions\/3124"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3118"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3118"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3118"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}