{"id":2994,"date":"2022-08-16T10:39:23","date_gmt":"2022-08-16T07:39:23","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=2994"},"modified":"2022-08-16T16:17:07","modified_gmt":"2022-08-16T13:17:07","slug":"jaakauden-ulkoilmamuseo-suomen-ja-ruotsin-yhteinen-unescon-maailmanperintokohde","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2022\/08\/16\/jaakauden-ulkoilmamuseo-suomen-ja-ruotsin-yhteinen-unescon-maailmanperintokohde\/","title":{"rendered":"\u201dJ\u00e4\u00e4kauden ulkoilmamuseo\u201d – Suomen ja Ruotsin yhteinen Unescon maailmanperint\u00f6kohde"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/a>
Melut tutustumassa merenkurkun eli Kvarkenin karttaan Naturumissa<\/figcaption><\/figure>\n

Merenkurkun saaristo (Kvarken) ja H\u00f6gakusten muodostavat yhdess\u00e4 Unescon maailmanperintokohteen.\u00a0 \u00a0YK:n Unesco valitsee arvokkaita alueita ja nimitt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 luonnon- ja kulttuuriperint\u00f6kohteiksi. Jos aluetta ei suojella tarpeeksi, se voidaan my\u00f6s poistaa maailmanperint\u00f6listalta. Esimerkiksi Oman menetti perint\u00f6kohteensa, koska se ei suojellut riitt\u00e4v\u00e4sti Arabiankeih\u00e4santilooppeja. Suomessa maailmanperint\u00f6kohteita on seitsem\u00e4n, muun muassa Suomenlinna, Merenkurkun saaristo ja Vanha Rauma.<\/p>\n

\"\"<\/a>Suomen ja Ruotsin rannikot eroavat toisistaan monilla eri tavoilla, vaikka Veiksel-j\u00e4\u00e4tikk\u00f6 painoi molempien alueiden maankuorta yht\u00e4 paljon alasp\u00e4in. Erot johtuvat osittain siit\u00e4, ett\u00e4 vain Ruotsin korkeiden rannikoiden alueella oli muinoin vulkaanista aktiviteettia ja isoja siirroksia. Maankuorten v\u00e4leist\u00e4 pursuava magma kasautui, ja muodosti korkeita vuoria.<\/p>\n

Skulebergenist\u00e4 (jonne kiipesimme) n\u00e4kyi heti j\u00e4\u00e4n sulamisen j\u00e4lkeen vain kahdeksan metri\u00e4 ja nyt sen huippu sijaitsee 286 metri\u00e4 merenpinnan yl\u00e4puolella.\u00a0Maa kohoaa Ruotsin ja Suomen alueella yht\u00e4 nopeasti, eli noin 8 mm vuodessa, kohoaminen on kuitenkin paremmin huomattavissa Suomen puolella. Samalla, kun Ruotsin 300 m vuoret saavat vajaan sentin lis\u00e4\u00e4 pituutta, Suomessa maankohoaminen kasvattaa Suomen pinta-alaa noin neli\u00f6kilometrill\u00e4 vuodessa.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Mammutti Mannaminnen museoalueella<\/figcaption><\/figure>\n

Aluetta tutkineet arkeologit p\u00e4\u00e4tteliv\u00e4t, ett\u00e4 Ruotsin korkeilla rannikoilla ei ollut asutusta ennen j\u00e4\u00e4kauden p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen. My\u00f6hemmin alkuper\u00e4inen oletus on kuitenkin todistettu v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi, kun etsinn\u00e4t kohdistettiin vuorten alarinteiden sijaan yl\u00e4rinteisiin, jotka aikanaan olivat muinaisrantoja. Esihistoriallisen ajan asutus on ollut rantasidonnaista.<\/p>\n

Samuel ja Oskar<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Merenkurkun saaristo (Kvarken) ja H\u00f6gakusten muodostavat yhdess\u00e4 Unescon maailmanperintokohteen.\u00a0 \u00a0YK:n Unesco valitsee arvokkaita alueita ja nimitt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 luonnon- ja kulttuuriperint\u00f6kohteiksi. Jos aluetta ei suojella tarpeeksi, se voidaan my\u00f6s poistaa maailmanperint\u00f6listalta. Esimerkiksi Oman menetti perint\u00f6kohteensa, koska se ei suojellut riitt\u00e4v\u00e4sti Arabiankeih\u00e4santilooppeja. Suomessa maailmanperint\u00f6kohteita on seitsem\u00e4n, muun muassa Suomenlinna, Merenkurkun saaristo ja Vanha Rauma. Suomen ja Ruotsin … Jatka lukemista ”\u201dJ\u00e4\u00e4kauden ulkoilmamuseo\u201d – Suomen ja Ruotsin yhteinen Unescon maailmanperint\u00f6kohde”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2994","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2994","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2994"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2994\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3005,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2994\/revisions\/3005"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2994"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2994"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2994"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}