{"id":2910,"date":"2021-08-27T14:28:14","date_gmt":"2021-08-27T11:28:14","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=2910"},"modified":"2021-08-27T14:28:14","modified_gmt":"2021-08-27T11:28:14","slug":"upeita-maisemia-ja-kiinnostavia-kivia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2021\/08\/27\/upeita-maisemia-ja-kiinnostavia-kivia\/","title":{"rendered":"Upeita maisemia ja kiinnostavia kivi\u00e4"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>Aamulla l\u00e4hdimme reippaalle py\u00f6r\u00e4lenkille, jonka kohteena oli Hamn\u00f6n kalliot ja kappeli. Matkalla n\u00e4imme tavanomaista saaristomaisemaa. Siihen kuului kauniita poukamia, korkeita kallioita ja vehreit\u00e4 lehtoja. N\u00e4kym\u00e4t merelle ovat olleet upeita. Ajoimme punaisia teit\u00e4 pitkin. V\u00e4rin selitykseksi paljastui punainen rapakivigraniitti, jota on paljon Ahvenanmaalla.<\/p>\n

\"\"<\/a>Kun p\u00e4\u00e4simme korkeille kallioille, hiljennyimme hetkeksi katselemaan merimaisemaa. On yksil\u00f6llist\u00e4 millaisesta maisemasta tykk\u00e4\u00e4 tai mihin asioihin kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota, mutta monille luontomaisemat ovat rakkaimmat. L\u00e4hes v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti py\u00f6r\u00e4retken j\u00e4lkeen alkoi maantsan tunti Kalle Viher\u00e4n johdolla K\u00f6karin Sandvikenin kallioilla ihan veden rajassa. Seisoimme peruskallion p\u00e4\u00e4ll\u00e4, joka on noin 1,7 miljardia vuotta vanha.
\nKallio jolla seisoimme oli silokalliota ja siin\u00e4 n\u00e4kyi j\u00e4\u00e4n liikkeen suuntaiset uurteet. Kallio koostui gneissist\u00e4, joka on metamorfinen kivilaji. Se tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 gneissi on alunperin ollut graniittia, mutta on muuntunut syv\u00e4ll\u00e4 maankuoren kuumuudessa ja paineessa uudeksi kivilajiksi, gneissiksi. Opimme my\u00f6s, ett\u00e4 marmori on metamorfinen kivilaji ja se on syntynyt kalkkikivist\u00e4.
\nMagmakivi\u00e4 on kahdenlaisia; pintakivi\u00e4 ja syv\u00e4kivi\u00e4 (sek\u00e4 juonikivi\u00e4). Esim. hohkakivet kuuluvat pintakiviin, mutta niit\u00e4 ei ole Suomessa sill\u00e4 ne ovat kuluneet aikojen saatossa. Graniitti taas kuuluu syv\u00e4kiviin. Se onkin yleisin kivilaji Suomessa ja Suomen kansalliskivi. Aiemmin mainitsemamme rapakivi on granaattikivien alaluokka. Rapakivi on nuorempaa kuin yleisesti kivilajit Suomessa.
\nSedimenttikivi\u00e4 ovat hiekkakivi ja kalkkikivi. Esim. hiekkakivi syntyy kun merenpohjiin sedimentoituu hiekkaa ja paineen vaikutuksesta siit\u00e4 muodostuu hiekkakive\u00e4. K\u00f6karin Sandvikin rannasta emme t\u00e4ll\u00e4 kertaa l\u00f6yt\u00e4nyt sedimenttikivi\u00e4.
\nK\u00f6karista j\u00e4i k\u00e4teen hienoja maisemia ja tietoa Saaristomeren maisemien synnyst\u00e4. Oli my\u00f6s mielenkiintoista kuulla eri kivilajien ominaisuuksista ja synnyst\u00e4.<\/p>\n

Pallokalat, Imma, Vappu ja Aleksandra<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Aamulla l\u00e4hdimme reippaalle py\u00f6r\u00e4lenkille, jonka kohteena oli Hamn\u00f6n kalliot ja kappeli. Matkalla n\u00e4imme tavanomaista saaristomaisemaa. Siihen kuului kauniita poukamia, korkeita kallioita ja vehreit\u00e4 lehtoja. N\u00e4kym\u00e4t merelle ovat olleet upeita. Ajoimme punaisia teit\u00e4 pitkin. V\u00e4rin selitykseksi paljastui punainen rapakivigraniitti, jota on paljon Ahvenanmaalla. Kun p\u00e4\u00e4simme korkeille kallioille, hiljennyimme hetkeksi katselemaan merimaisemaa. On yksil\u00f6llist\u00e4 millaisesta maisemasta tykk\u00e4\u00e4 … Jatka lukemista ”Upeita maisemia ja kiinnostavia kivi\u00e4”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2910","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2910","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2910"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2910\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2913,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2910\/revisions\/2913"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2910"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2910"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2910"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}