{"id":2888,"date":"2021-08-25T16:22:01","date_gmt":"2021-08-25T13:22:01","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=2888"},"modified":"2021-08-25T16:22:01","modified_gmt":"2021-08-25T13:22:01","slug":"sotaisissa-tunnelmissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2021\/08\/25\/sotaisissa-tunnelmissa\/","title":{"rendered":"Sotaisissa tunnelmissa"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>Aloitimme aamun historiantunnit k\u00e4velyretkell\u00e4 kaatosateessa. \u00d6r\u00f6n linnakesaari kuuluu Saaristomeren kansallispuistoon ja siell\u00e4 el\u00e4\u00e4 valtavasti uhanalaisia lajeja.<\/p>\n

\u00d6r\u00f6 oli pitk\u00e4\u00e4n asuttamattomana, eik\u00e4 sinne edes haluttu muuttaa, koska saaristossa uskottiin, ett\u00e4 saarelle haudatut Ven\u00e4j\u00e4n ja Ruotsin sotilaat kummittelevat saarella.<\/p>\n

1900-luvun alussa Ven\u00e4j\u00e4 pakkolunasti \u00d6r\u00f6n Rosalan kyl\u00e4l\u00e4isilt\u00e4 ja aloitti Pietari Suuren merilinnoitusketjuun kuuluvan linnoituksen rakentamisen. Ven\u00e4j\u00e4n It\u00e4meren laivasto oli tuhoutunut Ven\u00e4j\u00e4n ja Japanin v\u00e4lisess\u00e4\u00a0 sodassa Tyynell\u00e4merell\u00e4 vuosisadan alussa. Ven\u00e4j\u00e4n olemattoman laivaston takia oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4 linnoittaa Suomenlahti suojaksi Pietarille. Merilinjan kakkosmiehist\u00f6 vieraili viime viikolla Katanp\u00e4\u00e4n linnakkeella, joka oli linnoitusketjun pohjoisin osa.<\/p>\n

\u00d6r\u00f6n linnoituksien rakentamisen aloittivat it\u00e4isist\u00e4 maista kootut pakkoty\u00f6l\u00e4iset ja Helsingin kuritushuoneelta siirretyt suomalaiset vangit vuonna 1915. Saaren l\u00e4pi rakennetun rautatien kuului kuljettaa j\u00e4reit\u00e4 ammuksia. Rautatie on nyky\u00e4\u00e4n purettu. Kun suomalaisia varusmiehi\u00e4 tuli saaren itsen\u00e4istymisen j\u00e4lkeen, sai kaksi saaren mukulatiet\u00e4 nimet; Pitk\u00e4 ik\u00e4v\u00e4 ja Lyhyt ik\u00e4v\u00e4. Yhteens\u00e4 mukulakivetty\u00e4 tiet\u00e4 oli noin kuusi kilometri\u00e4. Teiden nimet syntyiv\u00e4t, kun varusmiehet joutuivat marssimaan teit\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n moneen kertaan.<\/p>\n

Saari muistetaan sotilastukikohtana ja p\u00e4\u00e4simmekin k\u00e4ym\u00e4\u00e4n 12 tuuman Obuhov-tykin bunkkerissa. Aikoinaan yht\u00e4 tykki\u00e4 kohden ty\u00f6skenteli 66 miest\u00e4 ja yhteen laukaukseen oli aikaa vain kaksi minuuttia. Siin\u00e4 ajassa tykki piti ladata, t\u00e4hd\u00e4t\u00e4 ja tiedonkulun toimia. Ven\u00e4l\u00e4iset rakensivat tykit osaksi Pietari Suuren merilinnoitusta. \u00d6r\u00f6 oli isossa osassa Bengtsk\u00e4rin taistelua. Siin\u00e4 taktiikkana oli ampua tykill\u00e4 Hangon ja Bengtsk\u00e4rin v\u00e4liselle merialueelle, jotta Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Hangosta vaikeutuisi.<\/p>\n

\"\"<\/a>Tunnelma on muutenkin ollut kuin taistelutantereella. Olemme kuulleet tykin laukauksia, n\u00e4hneet h\u00e4vitt\u00e4ji\u00e4 ja joka paikassa on ollut merikadetteja sek\u00e4 sota-aluksia.<\/p>\n

Isot kiitokset Ihanalle Jennille, jonka ansiosta p\u00e4\u00e4simme tutustumaan Obuhov-tykin bunkkereihin ja \u00d6r\u00f6n tarinoihin. Parakord-ranneke tulee postissa.<\/p>\n

Pallokalat Vappu, Aleksandra ja Imma<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Aloitimme aamun historiantunnit k\u00e4velyretkell\u00e4 kaatosateessa. \u00d6r\u00f6n linnakesaari kuuluu Saaristomeren kansallispuistoon ja siell\u00e4 el\u00e4\u00e4 valtavasti uhanalaisia lajeja. \u00d6r\u00f6 oli pitk\u00e4\u00e4n asuttamattomana, eik\u00e4 sinne edes haluttu muuttaa, koska saaristossa uskottiin, ett\u00e4 saarelle haudatut Ven\u00e4j\u00e4n ja Ruotsin sotilaat kummittelevat saarella. 1900-luvun alussa Ven\u00e4j\u00e4 pakkolunasti \u00d6r\u00f6n Rosalan kyl\u00e4l\u00e4isilt\u00e4 ja aloitti Pietari Suuren merilinnoitusketjuun kuuluvan linnoituksen rakentamisen. Ven\u00e4j\u00e4n It\u00e4meren laivasto … Jatka lukemista ”Sotaisissa tunnelmissa”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2888","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2888","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2888"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2888\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2891,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2888\/revisions\/2891"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2888"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2888"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2888"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}