{"id":2880,"date":"2021-08-25T11:50:15","date_gmt":"2021-08-25T08:50:15","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=2880"},"modified":"2021-08-25T12:37:32","modified_gmt":"2021-08-25T09:37:32","slug":"taistelu-majakasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2021\/08\/25\/taistelu-majakasta\/","title":{"rendered":"Taistelu majakasta"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>Tutustuimme maanantai-iltana Bengtsk\u00e4rin majakkaan ja sen hienoon historiaan. Suomen korkeimmasta majakasta on muodostunut Suomen itsen\u00e4isyyden symboli. Majakka on rakennettu vuonna 1906 turvaamaan Suomenlahden merenkulkua. \u00a0Talvisodan p\u00e4\u00e4tt\u00e4neess\u00e4 Moskovan rauhansopimuksessa Suomi joutui vuokraamaan Hankoniemen Neuvostoliitolle. Erityisen merkityksellinen saaresta tuli jatkosodan aikana, kun Neuvostoliitto oli miehitt\u00e4nyt Hankoniemen ja Viron Paldiskin, joista se pystyi tykkitulella suojelemaan Leningradia eli nykyist\u00e4 Pietaria. Majakka oli erinomaisella paikalla, Hankoniemen neuvostojoukkojen tarkkailuun. Neuvostojoukot halusivat raivata majakan pois tielt\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/a>Neuvostoliittolaiset rantautuivat saaren etel\u00e4puolelle 26. hein\u00e4kuuta 1941. Saarelle tehty hy\u00f6kk\u00e4ys tuli suomalaisille yll\u00e4tyksen\u00e4, ja viholliset huomattiin vasta, kun ne olivat jo luodolla. Bengtsk\u00e4rin taistelussa suomalaiset olivat pahasti altavastaajina. \u00a0Suomalaiset vet\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t majakkaan, mutta neuvostosotilaat saivat majakan ensimm\u00e4isen kerroksen haltuunsa, joten suomalaiset vet\u00e4ytyiv\u00e4t sielt\u00e4 taas majakan torniin. Majakan ensimm\u00e4isess\u00e4 kerroksessa s\u00e4ilytettiin varusteita, joten suomalaiset olivat menett\u00e4neet suuren osan aseistaan.<\/p>\n

\u201dMit\u00e4 min\u00e4 nyt teen, meill\u00e4 on vain yksi k\u00e4sikranaatti j\u00e4ljell\u00e4\u201d,kysyi alikersantti Bjelke haavoittuneelta Lutherilta. \u201dPudota se\u201d, Luther vastasi. Yksi hyvin pudotettu kranaatti sai neuvostoliittolaiset uskomaan, suomalaisten vahvuuteen ja ne eiv\u00e4t uskaltaneet nousta torniin. Suomalaisten apuvoimat l\u00e4htiv\u00e4t liikkeelle \u00d6r\u00f6n linnakkeelta, josta my\u00f6s ulkona olleita vihollisia pommitettiin karanaateilla. Suomalaisilla kesti kolme tuntia p\u00e4\u00e4st\u00e4 rantautumisesta majakalle, johon matkaa on vain vaivaiset 50 metri\u00e4. Taistelu p\u00e4\u00e4ttyi vasta kun yht\u00e4\u00e4n taistelukuntoista vihollista ei ollut en\u00e4\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4.<\/p>\n

Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 majakkaa viel\u00e4 pommitettiin, jolloin se k\u00e4rsi materia vahinkoja, mutta my\u00f6s l\u00e4hes kaikki haavoittuneet kuolivat, kun pommi osui huoneeseen, johon haavoittuneet kasattiin. Taistelussa kuoli 32 suomalaista ja arviolta 36-100 neuvostoliittolaista.<\/p>\n

L\u00e4hdimme Bengtsk\u00e4rilt\u00e4 kohti \u00d6r\u00f6n linnakesaarta klo 19.45.<\/p>\n

Miehenpuolikkaat, David, Heino ja Joona<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tutustuimme maanantai-iltana Bengtsk\u00e4rin majakkaan ja sen hienoon historiaan. Suomen korkeimmasta majakasta on muodostunut Suomen itsen\u00e4isyyden symboli. Majakka on rakennettu vuonna 1906 turvaamaan Suomenlahden merenkulkua. \u00a0Talvisodan p\u00e4\u00e4tt\u00e4neess\u00e4 Moskovan rauhansopimuksessa Suomi joutui vuokraamaan Hankoniemen Neuvostoliitolle. Erityisen merkityksellinen saaresta tuli jatkosodan aikana, kun Neuvostoliitto oli miehitt\u00e4nyt Hankoniemen ja Viron Paldiskin, joista se pystyi tykkitulella suojelemaan Leningradia eli nykyist\u00e4 … Jatka lukemista ”Taistelu majakasta”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2880","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2880","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2880"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2880\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2887,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2880\/revisions\/2887"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2880"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2880"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2880"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}