{"id":2771,"date":"2021-08-17T23:21:57","date_gmt":"2021-08-17T20:21:57","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=2771"},"modified":"2021-08-17T23:21:57","modified_gmt":"2021-08-17T20:21:57","slug":"nne-purjehdus-day-two-itameri","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2021\/08\/17\/nne-purjehdus-day-two-itameri\/","title":{"rendered":"NNE-purjehdus day two: It\u00e4meri"},"content":{"rendered":"<figure id=\"attachment_2773\" aria-describedby=\"caption-attachment-2773\" style=\"width: 225px\" class=\"wp-caption alignright\"><a href=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2021\/08\/Selkamerella.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-2773 size-medium\" src=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2021\/08\/Selkamerella-225x300.jpg\" alt=\"\" width=\"225\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2021\/08\/Selkamerella-225x300.jpg 225w, https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2021\/08\/Selkamerella-768x1024.jpg 768w, https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/files\/2021\/08\/Selkamerella.jpg 810w\" sizes=\"auto, (max-width: 225px) 85vw, 225px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-2773\" class=\"wp-caption-text\">Selk\u00e4meren keskiosan maisemaa<\/figcaption><\/figure>\n<p>Kertasimme kannella lyhyesti It\u00e4meriasiaa ja sen eri osien nimist\u00f6\u00e4. It\u00e4meri on Pohjois-Euroopassa sijaitseva Atlantin valtameren sivumeri, jota ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t Ven\u00e4j\u00e4, Saksa, Ruotsi, Tanska, Suomi, Puola ja Baltian maat. It\u00e4meren valuma-alue on nelinkertainen It\u00e4meren pinta-alaan verrattuna. It\u00e4meren suuren valuma-alueen ja pienen yhteyden Pohjanmereen seurauksena It\u00e4meren vesi on v\u00e4h\u00e4suolaista murtovett\u00e4. Tanskan salmesta tulee suolapulsseja noin 10-20 vuoden v\u00e4lein, mik\u00e4 puhdistaa varsinaisen It\u00e4meren pohjaa ja toisaalta puskee hapetonta vett\u00e4 aina Suomenlahdelle saakka. It\u00e4meri on itse meren\u00e4 hyvin matala keskisyvyyden ollessa vain 54 metri\u00e4. Syvin kohta sijaitsee l\u00e4hell\u00e4 Gotlannin saarta (Landsortin syv\u00e4nne), jossa syvyytt\u00e4 l\u00f6ytyy 459 metri\u00e4.<\/p>\n<p>It\u00e4meri rajoittuu etel\u00e4ss\u00e4 Puolan ja Saksan rannikoihin ja l\u00e4nness\u00e4 Tanskan salmiin. Pohjoiseen It\u00e4meri kurottuu Per\u00e4meren alueelle ja Suomenlahden pohjukassa, id\u00e4ss\u00e4, Pietarin satamiin. Maankohoamisen seurauksena Per\u00e4meren alue tulee tulevaisuudessa sulkeutumaan omaksi alueekseen, Per\u00e4mereksi, Merenkurkun kohdalta. Varsinaisen It\u00e4meren aluetta, joka sijaitsee It\u00e4meren keskiosissa, kutsutaan v\u00e4h\u00e4isen happipitoisuuden vuoksi toisinaan Euroopan suurimmaksi aavikoksi.<\/p>\n<p>It\u00e4meri on suhteellisen nuori meri verrattuna muihin maapallon meriin. It\u00e4meri on 9000 vuotta vanha, joka on hyvin nuori verrattuna esimerkiksi Atlantin ja Pohjanmeren 180 miljoonan vuoden ik\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Sulttaanit,<\/p>\n<p>Atte, Leo ja Elmeri<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kertasimme kannella lyhyesti It\u00e4meriasiaa ja sen eri osien nimist\u00f6\u00e4. It\u00e4meri on Pohjois-Euroopassa sijaitseva Atlantin valtameren sivumeri, jota ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t Ven\u00e4j\u00e4, Saksa, Ruotsi, Tanska, Suomi, Puola ja Baltian maat. It\u00e4meren valuma-alue on nelinkertainen It\u00e4meren pinta-alaan verrattuna. It\u00e4meren suuren valuma-alueen ja pienen yhteyden Pohjanmereen seurauksena It\u00e4meren vesi on v\u00e4h\u00e4suolaista murtovett\u00e4. Tanskan salmesta tulee suolapulsseja noin 10-20 vuoden v\u00e4lein, &hellip; <a href=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2021\/08\/17\/nne-purjehdus-day-two-itameri\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;NNE-purjehdus day two: It\u00e4meri&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2771","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2771","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2771"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2771\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2775,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2771\/revisions\/2775"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2771"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2771"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2771"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}