{"id":2633,"date":"2020-08-26T16:29:20","date_gmt":"2020-08-26T13:29:20","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=2633"},"modified":"2020-08-29T22:21:48","modified_gmt":"2020-08-29T19:21:48","slug":"meribiologiantutkijasta-ruorin-taakse","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2020\/08\/26\/meribiologiantutkijasta-ruorin-taakse\/","title":{"rendered":"Meribiologiantutkijasta ruorin taakse"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>Opiskelimme aamup\u00e4iv\u00e4n meribiologiaa ja historiaa \u00d6r\u00f6n linnakesaarella. Puoli yhdelt\u00e4 l\u00e4hdimme k\u00e4velem\u00e4\u00e4n Christianen, Lillin ja Minnan kanssa saaren polkuja. K\u00e4vimme katsomassa saaressa olevia kahdentoista tuuman Obuhou-tykki\u00e4, jota k\u00e4ytettiin ensimm\u00e4isen kerran 1916 ja viimeisen kerran 1970 luvun alussa. Yksi tykin ammus painaa l\u00e4hes 500 kiloa ja tykin kantama on liki 45 kilometri\u00e4.<\/span><\/p>\n

Opimme, ett\u00e4 \u00d6r\u00f6n saari toimi ensimm\u00e4isen maailmansodan aikana Ven\u00e4j\u00e4n vallan it\u00e4rajana. Ven\u00e4j\u00e4 p\u00e4\u00e4tti rakentaa vahvan linnoitusketjun molemmille puolille Suomenlahtea, Pietari suuren linnoitusketjun. Linnoitusketjun tarkoituksena oli suojata Pietaria, sill\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n It\u00e4meren laivasto oli tuhoutunutta hieman aikaisemmin tapahtuneessa Japanin sodassa. \u00d6r\u00f6h\u00f6n rakennettiin linnake, sill\u00e4 sielt\u00e4 ylsi ampumaan tykill\u00e4 avomerelle, jolloin Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 oli l\u00e4hes t\u00e4ydellinen valta Suomenlahden yll\u00e4. Tykin asemalta n\u00e4kyy Begtsk\u00e4rin majakka noin 13 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4. <\/span><\/p>\n

\"\"<\/a>T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen k\u00e4velimme saarella sijaitsevan pitk\u00e4n ik\u00e4v\u00e4n ja lyhyen ik\u00e4v\u00e4n teiden risteyskohtaan. Kiersimme saarelle rakennetuissa museoissa, joissa oli kuvia ja kirjoituksia \u00d6r\u00f6n saaren historiasta. <\/span>\u00d6r\u00f6n saaren historia on eritt\u00e4in v\u00e4rik\u00e4st\u00e4 ja mielenkiintoista! <\/span><\/p>\n

L\u00e4ht\u00f6 \u00d6r\u00f6n satamasta tapahtui 14.30. Tuulen nopeus oli 4 m\/s SW. Miira irroitti springit keulasta ja per\u00e4st\u00e4, jonka j\u00e4lkeen nostimme fendarit yl\u00f6s. Miina l\u00e4hti ajamaan venett\u00e4 sis\u00e4\u00e4ntulov\u00e4yl\u00e4\u00e4 pitkin, kipparin avustuksella. Miira navigaattorina antoi ohjeita ruorimiehelle, siit\u00e4 mihin suuntaan pit\u00e4\u00e4 ajaa. Nostimme purjeet 15.45 T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 meri on ollut kovin tyynt\u00e4, eik\u00e4 liiallista kallistelua ole tapahtunut.\u00a0 Kukaan ei t\u00e4n\u00e4\u00e4n my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole voinut pahoin. Aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta ja kuljemme 5-6 solmua. Seilaamme H\u00f6gs\u00e5ran l\u00e4nsipuolella ja olemme matkalla Dalsk\u00e4riin, jossa sijaitsee tsykkil\u00e4isten tekem\u00e4 vedenalainen veistospolku. Siit\u00e4 oli t\u00e4n\u00e4\u00e4n 26.8 juttua Helsingin Sanomissa otsikolla Kulttuuriperint\u00f6 s\u00e4ilyy hylkypuistoissa.<\/p>\n

Valaat<\/p>\n

Miira ja Miina<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Opiskelimme aamup\u00e4iv\u00e4n meribiologiaa ja historiaa \u00d6r\u00f6n linnakesaarella. Puoli yhdelt\u00e4 l\u00e4hdimme k\u00e4velem\u00e4\u00e4n Christianen, Lillin ja Minnan kanssa saaren polkuja. K\u00e4vimme katsomassa saaressa olevia kahdentoista tuuman Obuhou-tykki\u00e4, jota k\u00e4ytettiin ensimm\u00e4isen kerran 1916 ja viimeisen kerran 1970 luvun alussa. Yksi tykin ammus painaa l\u00e4hes 500 kiloa ja tykin kantama on liki 45 kilometri\u00e4. Opimme, ett\u00e4 \u00d6r\u00f6n saari toimi … Jatka lukemista ”Meribiologiantutkijasta ruorin taakse”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2633","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2633","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2633"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2633\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2673,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2633\/revisions\/2673"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2633"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2633"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2633"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}