{"id":2629,"date":"2020-08-26T16:01:55","date_gmt":"2020-08-26T13:01:55","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/?p=2629"},"modified":"2020-08-26T16:25:24","modified_gmt":"2020-08-26T13:25:24","slug":"maihinnousu-bengtskarille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/2020\/08\/26\/maihinnousu-bengtskarille\/","title":{"rendered":"Maihinnousu Bengtsk\u00e4rille"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>Saavuimme tiistai-iltana Lokilla saaren l\u00e4heisyyteen ja jouduimme vallitsevien olosuhteiden takia nousemaan maihin Merilukion kumiveneell\u00e4 Usvalla. Saarella kiipesimme majakkaan ja tutustuimme saaren rikkaaseen historiaan opettajamme Christianen johdolla. Majakka rakennettiin vuonna 1906\u00a0\u00a0l\u00e4hialueen karikkojen ja vaikeakulkuisuuden vuoksi. Lopullinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s majakan rakentamisesta annettiin, kun 63 metrinen h\u00f6yrylaiva S\/S Helsingfors haaksirikkoutui Bengtsk\u00e4rin l\u00e4helle uudenvuoden p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1905. <\/span><\/p>\n

II maailmansota vaikutti Bengtsk\u00e4rin majakalla monin tavoin. Euroopan poliittinen tilanne alkoi olla ep\u00e4vakaa syksyll\u00e4 1939, t\u00e4m\u00e4n takia majakkaan l\u00e4hetettiin pieni suomalaisista koostuva vartioryhm\u00e4. Talvisodan syttyess\u00e4 majakasta evakuoitiin henkil\u00f6kunta, sen valo sammutettiin ja siit\u00e4 tehtiin Suomen sotilaallinen t\u00e4hystys asema. Talvisodan p\u00e4\u00e4tt\u00e4neess\u00e4 Moskovan rauhassa Suomi joutui vuokramaan Hankoniemen Ven\u00e4j\u00e4lle. Koska Bengtsk\u00e4rist\u00e4 pidettiin silm\u00e4ll\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isten toimia Hankoniemell\u00e4, ven\u00e4l\u00e4iset yrittiv\u00e4t valloittaa saaren.<\/span><\/p>\n

\u00a0<\/span>Bengtsk\u00e4rin taistelu: 26.7.1941<\/span><\/p>\n

Kello yksi y\u00f6ll\u00e4 neuvostoliittolainen alus rantautuu sumun turvin Bengtsk\u00e4rin rantaan pyrkimyksen\u00e4\u00e4n kaataa majakka r\u00e4j\u00e4hteiden voimin. Yll\u00e4tyshy\u00f6kk\u00e4ys kuitenkin ep\u00e4onnistuu, sill\u00e4 suomalaiset ehtiv\u00e4tkin pakenemaan majakkatorniin. Ven\u00e4l\u00e4iset onnistuivat valtaamaan tornista kaksi alinta kerrosta Suomalaisten tulituksen, sek\u00e4 ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 tiputetuista kranaateista huolimatta. Ven\u00e4l\u00e4isell\u00e4 iskuryhm\u00e4ll\u00e4 oli selv\u00e4 miesylivoima, mutta suomalaisten onnistunut avunpyynt\u00f6 auttoi paikalle \u00d6r\u00f6n ja Granholmenin tykkipatteristojen tulituksen, sek\u00e4 my\u00f6hemmin paikalle saapuneet suomalaiset tykkiveneet, sek\u00e4 Fokker-lentokoneet. Taistelu vahvuuksien kallistuminen Suomen puolelle johti lopulta Suomen voittoon. Loppujen lopuksi taistelussa kaatui 32 Suomalaista- ja 36-100 Ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 sotilasta. Majakka, sek\u00e4 sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t rakennukset k\u00e4rsiv\u00e4t vakavia vahinkoja ja niiden korjaus ty\u00f6n saatiin valmiiksi vasta 1950-luvulla.<\/span><\/p>\n

Bengtsk\u00e4rin majakka oli majesteettinen n\u00e4ky, vaikka matka saarelle sis\u00e4lsikin runsaasti merisairautta miehist\u00f6ss\u00e4mme.<\/span><\/p>\n

P\u00e4\u00e4t\u00e4mme sotaraporttimme Bengtsk\u00e4rin taistelustat\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n

Iilimadot<\/p>\n

-Anton, Ilkka ja sampo<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Saavuimme tiistai-iltana Lokilla saaren l\u00e4heisyyteen ja jouduimme vallitsevien olosuhteiden takia nousemaan maihin Merilukion kumiveneell\u00e4 Usvalla. Saarella kiipesimme majakkaan ja tutustuimme saaren rikkaaseen historiaan opettajamme Christianen johdolla. Majakka rakennettiin vuonna 1906\u00a0\u00a0l\u00e4hialueen karikkojen ja vaikeakulkuisuuden vuoksi. Lopullinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s majakan rakentamisesta annettiin, kun 63 metrinen h\u00f6yrylaiva S\/S Helsingfors haaksirikkoutui Bengtsk\u00e4rin l\u00e4helle uudenvuoden p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1905. II maailmansota vaikutti … Jatka lukemista ”Maihinnousu Bengtsk\u00e4rille”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2629","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aiheeton"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2629","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2629"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2629\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2632,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2629\/revisions\/2632"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2629"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2629"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/navigare2010\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2629"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}